Apu

Kytästä kirjailijaksi: Kalevi Puonti vaihtoi Jari Aarnion alaisuuden kirjoittamiseen: "Luulimme Aarnio-juttua KRP:n takaa-ajoksi"

Kytästä kirjailijaksi: Kalevi Puonti vaihtoi Jari Aarnion alaisuuden kirjoittamiseen: "Luulimme Aarnio-juttua KRP:n takaa-ajoksi"
Kalevi Puontin 35 virkavuotta Helsingin huumepoliisissa päättyivät ikäviin tunnelmiin Jari Aarnion rikosten vuoksi. Nykyään entinen rikosylikonstaapeli kirjoittaa kirjoja ja opiskelee tutkivaa journalismia.
Julkaistu: 1.1.2022

Hoidetaan asia heti pois päiväjärjestyksestä: Poliisivoimista eläkkeelle vuosi sitten jäänyt riihimäkeläinen rikoskirjailija Kalevi ”Kale” Puonti, 59, työskenteli Helsingin poliisilaitoksen huumerikosten tutkintayksikössä pahamaineisen päällikkö Jari Aarnion alaisena. Aarnio tuomittiin sittemmin useista rikoksista vankeuteen, muun muassa törkeistä huumausainerikoksista.

Tällä hetkellä Aarnio odottaa hovioikeuden päätöstä murhaoikeudenkäynnistä, jossa käsiteltiin 18 vuotta sitten Helsingin Vuosaaressa tehtyä ruotsalais-turkkilaisen rikollisen Volkan Ünsalin palkkamurhaa.

– Olin 35 vuotta huumepoliisissa töissä, ja viihdyin oikein hyvin vuoteen 2007 asti, kun hässäkät alkoivat. Aarnio-juttu oli aluksi niin epäuskottava, että ajattelimme sen olevan keskusrikospoliisin takaa-ajo. Se oli täysin absurdia, kun kollega tulee omalle työpaikalle tekemään etsintää luotiliiveissä ja ase vyöllään, Kalevi Puonti muistelee.

"Aarnio-juttu oli aluksi niin epäuskottava, että ajattelimme sen olevan keskusrikospoliisin takaa-ajo."

Ensimmäiset Aarnioon kohdistuvat epäilyt tulivat esille vuonna 2007. Lopulta lukuisten rikosepäilyjen ja tutkintahaarojen värittämä skandaali löi aaltoja aina ylintä poliisijohtoa myöten.

Maaliskuussa Helsingin hovioikeus vapautti syytteistä entisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotin, Helsingin poliisilaitoksen nykyisen päällikön Lasse Aapion, Poliisihallituksen rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen sekä Helsingin poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin.

Kalevi Puonti on eläkkeelle jäänyt poliisi, joka kirjoittaa dekkareita, tuottaa iskelmämusiikkia ja opiskelee tutkivaa journalismia.

Sen sijaan Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen ja Helsingin huumepoliisin rikostarkastaja tuomittiin virkarikoksista sakkoihin. Hovioikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksella meneteltiin lainvastaisesti, kun tutkinnassa käytettyjä tietolähteitä ei rekisteröity asianmukaisesti.

– Henkilöstö voi yhdessä vaiheessa tosi huonosti, kun päällystö jäi housut kintuissa kiinni valvonnan puutteesta. Esimiesten tuki puuttui, ja kaikilla oli vain oma perse tärkeintä. Ne päivät olisivat voineet jäädä elämättä, Puonti muistelee.

"Olimme ehkä liiankin sisäänpäinlämpiävä porukka"

Hänen mukaansa Aarnio-tapaus oli ikävä myös sillä tavalla, että se sotki hyvää tulosta tehneen tutkintayksikön toiminnan.

– Työporukka oli huumetutkinnassa Suomen ehdotonta eliittiä, ja on yhä. Olimme ehkä liiankin sisäänpäinlämpiävä porukka, sillä vietimme paljon vapaa-aikaakin yhdessä. Teimme työtä suurella into­himolla, ja meillä oli vilpitön halu selvittää rikos­tapauksia, Puonti sanoo.

Uransa kaksi viimeistä vuotta Puonti työskenteli Helsingin poliisilaitoksen nettipetosryhmässä Pasilassa.

– Opin tuntemaan Pasilan laitoksen poliiseja kahdessa vuodessa enemmän kuin 35 vuodessa huume­poliisina. Se kertonee paljon.

Viimeisinä työvuosinaan Puonti erikoistui valepoliisitapauksiin sekä niin sanottuihin rakkaushuijauksiin, joissa internetissä toimiva ulkomaalainen auervaara huijaa uhrilta omaisuutta. Hän kiertää yhä luennoimassa romanssihuijauksista ja muista nettipetoksista, varsinkin seniorikansalaisille.

– Uhri ei saa syyttää itseään, sillä nämä huijaukset ovat taitavasti tehtyjä. Kolmessa kuukaudessa voi menettää koko omaisuutensa; rakkaus on sokea. Uhreissa ei ole mitään tiettyä profiilia, heitä on opettajia, psykologeja, miehiä ja naisia – mutta miehet lankeavat helpommin Bitcoinin tapaisiin rahahuijauksiin, Puonti kertoo.

Ikävintä nettihuijauksissa on se, että menetettyjä varoja saadaan harvoin takaisin. Rikollisten tilit ovat usein ulkomailla tai veroparatiiseissa, ja rikoshyödyn pitää olla vähintään 30 000 euroa, että minkään maan viranomainen edes käynnistää virka-apu­tutkintaa.

Yksi Kalevi Puontin poliisiuran mielenpainuvimpia tapauksia oli metamfetamiinivyyhti, johon oli sekaantunut iskelmälaulaja Jari Sillanpää.

''Huumepoliisissa tapausta ei kutsuta Siltsu-keissiksi, mutta kun Sillanpää jäi syyskuussa 2017 kiinni metamfetamiinin vaikutuksen alaisena ajamisesta, meille vinkattiin, mistä hän kamansa hakee. Pääsimme nopeasti aineen lähteeseen, ja tutustuimme tähän chemsex-tapaukseen, jossa miehet käyttivät metamfetamiinia lähinnä seksibileissään.''

Entisen huumepoliisin mukaan metamfetamiini eli “kristalli” ei ole tavaraa, jota Suomessa myytäisiin suuria määriä. Karmivinta tapauksessa oli se, että yhdeltä tapaukseen liittyvältä mieheltä löytyi koti­etsinnöissä myös lapsipornomateriaalia.

– Hänellä oli 4–5 tietokonetta lataamassa kuva- aineistoa internetistä, ja sitä myytiin kovalevyillä eteenpäin. Keskusrikospoliisi tutki tämän lapsi­pornohaaran, josta poiki myös lasten hyväksikäyttö­tapauksia. Se oli karmeeta tavaraa, ja olen onnellinen, etten kuulunut siihen ryhmään, jonka täytyy katsoa sitä saastaa, Puonti sanoo.

"Huumeiden käyttäjäkunta oli hyvin erilainen kuin yleensä, ja käyttötapa todella outo."

Sillanpää ei liittynyt mitenkään lapsipornohaaraan. Hän sai vuonna 2018 kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta huumausainerikoksesta, ja helmikuussa 2021 häntä syytettiin Helsingin käräjä­oikeudessa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä. Ensimmäinen syyte hylättiin, mutta toisesta hän sai 45 päiväsakkoa.

Tuomion mukaan Sillanpää oli ”videokuvannut matkapuhelimellaan videon tietokoneensa ruudulta, jossa aikuinen mies on sukupuoliyhteydessä hyvin pienen lapsen kanssa. Lisäksi vastaaja on ottanut matkapuhelimellaan tietokoneen ruudulta kahdeksan kuvaa, joissa aikuinen kohdistaa seksuaalista toimintaa hyvin pieneen lapseen”.

– Koko kristallikeissi lähti liikkeelle pienestä, kun tunnettu laulaja jäi kiinni ylinopeudesta. Huumeiden käyttäjäkunta oli hyvin erilainen kuin yleensä, ja käyttötapa todella outo. Emme olleet koskaan nähneet Suomessa mitään sellaista ja jouduimme perehtymään asiaan, Puonti muistelee.

Kalevi Puonti on myös iskelmämusiikin tuottaja. – Tuottaminen on ollut hyvä harrastus 20 vuotta, olen tuottanut muun muassa Paula Koivuniemen ja Saija Tuupasen musiikkia. Humoristinen Pizza Enricon biisi ”Mita sina sanoa?” räjäytti pankin vuonna 2007, kun ei ollut vielä YouTubea.

Entisen rikosylikonstaapelin mieleen on jäänyt myös kannabiskasvattamo Hangossa. Puutarhurilla oli äärimmäisen hienot tilukset, ja hän kasvatti ”kukkaa” eräälle moottori­pyöräkerholle.

– Hän ei käyttänyt päihteitä itse, ja kasvattaminen oli vain yksi bisnes muiden joukossa. Tietokoneella pyörivät sijoitukset. Hän olisi pärjännyt ihan oikeanakin puutarhurina.

Kirja valmistui puolessa vuodessa

Nykyään Kale Puonti tunnetaan rikoskirjailijana. Hänen Pasilan Myrkky -rikosromaani­sarjansa alkoi teoksella Manni (Bazar 2020), ja tänä vuonna ilmestyi jo kolmas osa Saarni (Bazar 2021). Kirjallinen ura alkoi poliisi­aikana kirjoitetusta blogista, jossa Puonti kertoi rentoon tyyliin huumepoliisin arjesta.

– Olen peruslaiska enkä kuvitellut jaksavani kirjoittaa kirjaa. Huumepoliisissa ei ollut aikaakaan, mutta päivävuorossa aikaa tuli. Päätin kirjoittaa luvun päivässä, ja puolessa vuodessa kirja oli olemassa. En tiennyt mitään alasta, mutta kirjailija Juha Vuorinen antoi minulle muutamia hyviä vinkkejä kirjan tekemiseen, Puonti muistelee nyt.

"Harvoin kirjailija joutuu keskusrikospoliisin haastatteluun kirjasta, jota ei ole vielä julkaistu."

Tänä syksynä ilmestyy Puontin ensimmäinen tietokirja Satu – Alamaailman rautarouva (Bazar 2021), joka kertoo rikosrouva Satu Anderssonin värikkään elämäntarinan.

– Olen tuntenut hänet jo 30 vuotta. Satu on loistava äiti ja mummo, mutta samaan aikaan ottaa seitsemän vuoden tuomion törkeästä huumausaine­rikoksesta.

Kirja kirjoitettiin Anderssonin viimeisimmän tuomion aikana, ja Hämeenlinnan vankilan johto salli Skype-videopuhelut koronasulun aikana, Puonti kiittelee.

– Harvoin kirjailija joutuu keskusrikospoliisin haastatteluun kirjasta, jota ei ole vielä julkaistu. Kirjan raakile meni syyttäjällekin, koska Sadunkin elämässä sivutaan Volkan Ünsalin palkkamurhaa.

Yhdessä asiassa Aarnio-katastrofista oli hyötyäkin

Poliisi-kirjailijan omasta elämästäkin on valmistumassa muistelmat, työnimellä ”Kokaiinia, keilapalloja ja muita kummallisuuksia”. Kirjan on tarkoitus valmistua ensi syksynä – mikäli Puontin uusi aluevaltaus Iltalehden tutkivan journalismin koulussa ei nyt vie kaikkea aikaa.

– Olen äärimmäisen onnellinen, ettei Iltalehti harrastanut ikärasismia koulutukseen valittavien suhteen. Koulutus on mielenkiintoinen kokonaisuus, vaikka joudunkin tottumaan aamuherätyksiin, poliisi­eläkeläinen hymyilee.

Yhdessä asiassa Aarnio-katastrofista oli hyötyäkin, Puonti paljastaa lopuksi.

– Dekkaristi voi kirjoittaa Suomessa nyt mitä tahansa, ja se on silti lukijan mielestä uskottavaa.

Kalevi ”Kale” Puonti

  • Valmistui poliisiksi vuonna 1984. Työskenteli ensin Hollolan nimismiespiirissä, sitten vuoden rikospoliisina Vantaan poliisilaitoksella. Vuosina 1985–2020 työskenteli Helsingin poliisilaitoksella, ensin huume­rikosten ja sitten nettipetosten tutkin­nassa.

  • Säveltänyt ja tuottanut suomalaista iskelmä­musiikkia, muun muassa Paula Koivuniemelle, Saija Tuupaselle, Eija Kannistolle ja Marita Taavitsaiselle. Työskenteli osa-aikaisena tiedottajana musiikkiyhtiö Blue Birdille, omistaa osan Magnum Live -tuotantoyhtiöstä.

  • Julkaissut kolme rikos­romaania, neljäs ilmestyy alkuvuodesta 2022. Marraskuussa ilmestyi hänen ensimmäinen tietokirjansa Satu – Alamaailman rautarouva (Bazar 2021).

  • Aloitti Iltalehden tutkivan journalismin koulutusohjelmassa marraskuussa 2021.

Kommentoi »