Tutkijat ovat löytäneet Etelämantereen länsirannikolta uuden keisaripingviiniyhdyskunnan. Sen jäljille päästiin satelliittikuvissa näkyvien ulostejälkien avulla. Kyseessä on yksi 66 tunnetusta keisaripingviiniyhdyskunnasta Etelämantereella ja samalla koko maailmassa.

Asialla oli napa-alueita tutkivan British Antarctic Survey -instituutin tutkijatiimi, joka tarkasteli merijään sulamista ­Euroopan avaruusjärjestön Copernicus Sentinel-2 -satelliittien kuvista.

Tutkijoiden katseet kiinnittyivät jään pinnalla näkyviin pieniin ruskeisiin ­tahroihin. Kun kuvia vertailtiin samalta alueelta otettuihin korkearesoluutioisiin Maxar WorldView-3 -satelliittikuviin, ­varmistui, että kyseessä on noin 500 ­pingviinin asuinalue.

– Tämä on jännittävä löytö. Vaikka se on muiden hiljattain löydettyjen asutuspaikkojen lailla hyvä uutinen, on tämä yhdyskunta pieni ja alueella, joka kärsii pahasti viimeaikaisesta merijään sulamisesta, kertoo tutkimusta johtanut tohtori Peter Fretwell.

Keisaripingviinit ovat hyvin riippuvaisia Etelämantereen rannikkojäästä. Ne hautovat ja kasvattavat poikasensa sen päällä. Kyseessä saattaa olla ainoa lintu, joka ei koskaan astu jalallaan maan ­kamaralle.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen ja jäätiköiden sulaminen saattaakin koitua lajin kohtaloksi. Arviolta 80 prosenttia keisaripingviiniyhdyskunnista voidaan menettää vuosisadan loppuun mennessä.

Keisaripingviinien asutusalueiden ­tutkimus on vaikeaa, sillä ne sijaitsevat ihmisen ulottumattomissa, syrjäisissä paikoissa, joissa on ankarat tuuliolo­suhteet ja usein jopa 60 astetta pakkasta. Puolet nykyisin tunnetuista keisari­pingviiniyhdyskunnista on löydetty ­satelliittikuvien avulla.

Noin metrin mittaiseksi ja jopa ­45- kiloiseksi kasvava keisaripingviini on pingviinimaailman jättiläinen ja yksi maailman suurimmista linnuista. Ravinnonhaussa se tekee yli 200 metrin ­syvyi- siä sukelluksia ja kykenee pysyttelemään pinnan alla jopa 18 minuuttia. Uhan­alaiseen lajiin kuuluu tällä hetkellä noin 200 000 pariskuntaa.