Apu

Kahvi tekee hyvää

Kahvi tekee hyvää

Kansallisjuomamme kahvin terveydelle hyvää tekevät vaikutukset ovat kiistattomia. Haitatkin kannattaa silti tuntea.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

1 Liika kahvinjuonti ei ole hyväksi.

Totta ja tarua

Kahvia voi juoda niin paljon kuin tuntuu hyvältä. Jos haittoja ilmenee, kahvinjuontia kannattaa tietysti rajoittaa. Suosi paperin läpi suodatettua kahvia. Silloin vältät kahvin sisältämän kafestolin, joka isoina määrinä nostaa hieman LDL-kolesterolia. Vaaleapaahtoinen kahvi ärsyttää vatsaa enemmän kuin tummapaahtoinen.

2 Kahvin kanssa on syytä käyttää maitoa.

Tarua

Tämä on ihan makukysymys. Kahvi lisää hieman kalkin eritystä virtsaan, mutta luuston kannalta asialla ei ole merkitystä.

3 Lasten ei pidä juoda kahvia.

Totta

Lapset ovat herkkiä kofeiinin piristäville vaikutuksille, minkä vuoksi säännöllistä kahvin tai muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista ei suositella alle 15-vuotiaille. Liika kofeiini voi aiheuttaa ylivilkkautta.

4 Kahvi aiheuttaa riippuvuutta.

Totta

Kun säännöllisen kahvinjuonnin lopettaa, voi saada pari päivää kestävän päänsäryn, mutta muita haittoja ei ilmene. Riippuvuutta voi pitää myös positiivisena. Aamulla nautittu kahvi auttaa piristävän vaikutuksensa vuoksi tahdistamaan sisäisen kellon oikeaan rytmiin.

5 Kaikille kahvi ei sovi.

Totta

Kofeiini lisää hapon eritystä, mikä voi joillakin aiheuttaa mahaärsytystä. Kahvi ei aiheuta vatsasairauksia, mutta kahvinjuonti pahentaa oireita, jos vatsa on huonossa kunnossa, on mahahaava tai vatsakatarri. Kahvi voi heikentää nukahtamista ja unen laatua, jos sitä juo liian myöhään ja on herkkä kofeiinille. Silloin kahvia kannattaa nauttia vain aamulla ja keskipäivällä tai välttää sitä kokonaan. Kofeiinille herkillä kahvin juominen saattaa laukaista jopa paniikkikohtauksen.  

6 Kahvi parantaa liikuntasuorituksia.

Tarua

Kahvin kofeiinin piristävä vaikutus on erityisen selvä yö- ja vuorotyötä tekevillä. Kofeiini auttaa myös kovissa suorituspaineissa, kuten kokeisiin valmistautumisessa ja itse koetilanteessa. Sen sijaan kahvin hyödystä ennen rankkoja liikuntasuorituksia ei ole näyttöä. Todistamatta ovat jääneet esimerkiksi väitteet, että kahvinjuonti ennen maratonjuoksua auttaisi parantamaan hiilihydraattien ja rasvojen hyväksikäyttöä.

7 Kahvi lihottaa hidastamalla aineenvaihduntaa.

Totta ja tarua

Kahvissa ei ole kaloreita, eikä se vaikuta aineenvaihduntaan. Yli 10 kuppia päivässä nauttivien on huomattu kärsivän ylipainosta enemmän kuin vähemmän juovien. Tämä johtuu epäsäännöllisestä ruokarytmistä, kahvin seassa nautituista kermasta ja sokerista sekä sen kanssa syödyistä kaloripommeista.

8 Kahvi on vaarallista maksalle.

Tarua.

Päinvastoin, kahvi suojaa maksaa. Tämä ei johdu kofeiinista, vaan kahvin muista aineista, joita ei vielä oikein tunneta. Säännöllisen kahvinjuonnin on todettu pienentävän maksakirroosin ja maksasyövän riskiä sekä etenkin alkoholinkäyttöön liittyviä maksavaurioita. Kahvin teho ei kuitenkaan riitä suojaamaan maksaa, jos nauttii alkoholia paljon ja usein. 

9 Kahvi suojaa monilta sairauksilta.

Totta

Kahvissa on satoja erilaisia kemiallisia aineita, joiden vaikutukset tunnetaan vielä huonosti. Kahvi sisältää esimerkiksi kaliumia ja magnesiumia. Säännöllisesti kahvia juovilla on pienempi riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuin kahvia juomattomilla. Kofeiinin tiedetään parantavan lähimuistia. Kahvi saattaa kirkastaa tilapäisesti muistisairaan ajatuksia ja helpottaa nukahtamista, kun sitä juo juuri ennen nukkumaanmenoa. Kahvi hillitsee Parkinsonin taudin oireita. 4–5 kuppia kahvia päivässä vähentää tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä kolmanneksen.

10 Kahvi suojaa masennukselta.

Totta

Parissa seurantatutkimuksessa on havaittu, että kahvin juonti (2–4 kuppia) vähentää riskiä sairastua masennukseen. Kofeiini piristää, mutta kahvin mielialaa nostavaa vaikutusta voivat selittää myös kahvin muut hyödylliset yhdisteet, kuten polyfenolit. Masennukseen liittyy matala-asteinen tulehdustila, ja kahvista on löydetty myös tulehdusta ehkäiseviä yhdisteitä.

Teksti: Merja Perttula

Asiantuntijat: sisätautilääkäri, tutkijaprofessori Antti Aro ja ravitsemus­terapeutti, FT Anu Ruusunen Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta (mielenterveyskysymykset).

Julkaistu: 15.9.2014