Kulttuuri
Image

Kaatunut kissanpentu, Ryan Gosling

Kaatunut kissanpentu, Ryan Gosling

Hollywoodin sydäntenmurskaaja Ryan Gosling yritti nousta raskaaseen sarjaan ohjaamalla omituisen elokuvan. Siinä kävi hassusti.
Teksti Kalle Kinnunen
Kuvat Getty Images
Mainos

Sen näkee päälle. Ryan Goslingia harmittaa vietävästi. Tämä ei mennyt putkeen. Ollaan Cannesin elokuvajuhlilla, Hilton-hotellin seitsemännen kerroksen kattoterassilla. Alla on rantabulevardi Croisette, edessä Välimeri.

Toistaiseksi näyttelijänä – ja meemikuninkaana – tunnettu Gosling on tuonut festivaaleille esikoisohjauksensa Lost Riverin. Sille annettiin täältä, maailman arvostetuimmasta elokuvatapahtumasta, hyvä paikka virallisen ohjelmiston kakkossarjassa.

Ensimmäisestä näytöksestä tulee näillä hetkillä kuluneeksi kaksi vuorokautta.Arviot ovat olleet murskaavia tai sellaisia myönnytyksiä, joissa hyvin varovaisesti kaivetaan positiivisia piirteitä elokuvan eriskummallisuudesta, tyyliin jännä yhdistelmä Harmony Korinea ja Nicolas Winding Refniä. Siis kulttikamaa, tai oikeammin: yritys tehdä kulttikamaa.

Gosling näyttää siltä kuin olisi tullut hakattavaksi. Hän tervehtii pientä toimittajaryhmää varautuneesti ja istuu sohvaryhmän etäisempään päähän. Ja puhe kääntyy heti kritiikkiin.

”Ei elokuvista tarvitse pitää. Ne ovat kokemuksia”, Gosling sanoo torjuvalla äänensävyllä.

Hänen pettymyksensä on käsin kosketeltavaa. Goslingilla oli täydellinen ura, ja nyt se on katkolla.

Ryan Goslingin läpimurto tähtilupauksesta puolijumalaksi tapahtui kolme vuotta sitten. Silloinkin näyttämönä oli Cannes, mutta tunnelma hurmioitunut. Tanskalaisen Nicolas Winding Refnin ohjaama Drive oli festivaalien megapaukku, jossa taiteellinen osaaminen yhdistyi viihdyttävyyteen. Elokuva oli rakkauslaulu Goslingille, joka esitti puoliautistista wannabe-sankaria, joka osasi ajaa autoja ja lyödä, mutta ei rakastaa. Arvioissa kehuttiin Goslingin eteerisyyttä.

Ennen Driveä Gosling oli täyttänyt potentiaalinsa Hollywoodin uutena sydäntenmurskaajana. Läpimurto romanttisissa elokuvissa tapahtui The Notebook – rakkauden sivut -kolmiodraamassa jo vuonna 2004. Gosling oli 24-vuotias, kun hänet valittiin viihdelehdissä maailman ja Hollywoodin seksikkäimmäksi mieheksi.

”Se on totta, kun joku sitä hokee, mutta ei sellainen liity oikeaan elämään.”

Gosling aloitti uransa varhaisteininä sieltä mistä Britney Spears, Christina Aguilera sekä toinen Hollywoodin ja maailman seksikkäin tähti Justin Timberlake; Mickey Mouse Club -televisio-ohjelmassa (pätkiä löytyy YouTubesta).

Viihde-elokuvien jälkeen Gosling teki hienoja rooleja vakavissa elokuvissa, esimerkiksi uusnatsina The Believerissä ja myöhemmin aviodraamassa Blue Valentine. Tähtistatusta kasvatti seurustelu toisen tunnetun näyttelijän, Eva Mendesin kanssa. Tähtipari sai lapsen, mutta vaikeni suhteestaan tyylikkäästi.

Esikoisohjaukseensa Gosling kuitenkin palkkasi puolisonsa.

”Haluan työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat yhtä intohimoisia kuin minä”, Gosling perustelee.

Lost Riverissä on surrealistinen kohtaus, jossa Mendesin näyttelemä nainen irrottaa kasvonsa. Se on myös ilmeinen viittaus Georges Franjun elokuvaan Silmät ilman kasvoja. Mutta mitä tässä yhteydessä tarkoittaa, kun ohjaaja värvää tähtivaimonsa rooliin, jossa tämä repii naamansa irti?

”Tiedän mitä se tarkoittaa. En voi kertoa sitä. Yleisö saa päättää.”

Näyttelijä voi tienata käsittämättömiä määriä rahaa ja saavuttaa suunnattomasti valtaa Hollywoodissa, mutta näyttelijät, jotka osaavat myös ohjata hyvin, ovat kaikkein arvostetuimpia. Siksi näyttelijät pyrkivät kameran taakse.

Angelina Jolie on keskittynyt ohjaamiseen ja kehittyy elokuva elokuvalta. Ben Affleck on ohjaajana taitavampi kuin näyttelijänä.

Vanhemman polven ykkösnimi on tietenkin Clint Eastwood, jonka uralla yhdistyvät viisi vuosikymmentä kestänyt tähteys ja vakaa Oscar-tason tekijyys kameran takana.

Epäonnistujia, kuten Johnny Deppiä ja Nicolas Cagea, yhdistää se, että toista kertaa he eivät kehtaa edes yrittää.

Ryan Goslingille ohjaamisessa vaikuttaa olevan kyse hyvin henkilökohtaisesta asiasta. Hän kirjoitti Lost Riverin itse.

”Ohjaaminen alkoi kiinnostaa, koska siihen saa paneutua pidemmäksi aikaa. Se on kuin parisuhde. Ongelmia ei voi unohtaa, ne kaikki pitää selvittää.”

Gosling kertoo, että näytteleminen elokuvassa on hänelle yhä haastavaa, mutta korkeintaan kuuden kuukauden prosessi.

”Jos elää asian kanssa kolme vuotta, kokemus on aivan toisenlainen.”

Lost River on outo ja mystinen elokuva, ja yhdellä tapaa vaikuttava. Jos sen viittauksista tekee Excel-taulukon, käsissä on kokoelma loistavia, eksentrisiä elokuvia. Jos pitää varastaa, on syytä varastaa parhailta. Elokuvassa on David Lynchiä ja etenkin Blue Velvetiä ja Twin Peaksia.

Gosling määrittelee elokuvansa saduksi.

”Kun nämä ihmiset avaavat kotinsa ulko-oven, he astuvat painajaisen maailmaan. On unelmia ja painajaismainen todellisuus.”

Yksi elokuvan päähenkilöistä on rappeutunut teollisuuskaupunki Detroit, josta on löydetty kuvauspaikoiksi mitä kummallisempia rakennuksia ja takapihoja.

”Detroit on täynnä aaveita. Ihmiset puhuvat siellä menneisyydestä kuin se olisi käsin kosketeltava. Mietin, miten saisin sen kaiken elokuvaan.”

Kuulostaa siltä kuin Gosling yrittäisi ottaa Hollywood-maailmasta irtiottoa jonkinlaiseen karuun todellisuuteen. Hän kuitenkin torppaa ajatuksen siitä, että Lost River olisi terapiaa. Hän ei edes usko auteur-elokuvaan, teoriaan ohjaaja-käsikirjoittajasta teoksen tärkeimpänä luojana. Hänestä elokuva syntyy näyttelijöiden, kuvaajan ja lokaatioiden vaikutuksesta.

”Sitä saattaa yrittää tehdä 2001: Avaruusseikkailua, mutta kun kuvaa ympäri vuorokauden auki olevalla huoltoasemalla, se vaikuttaa lopputulokseen.”

Paljon elokuvasta kuvattiin improvisoiden. Jos paikalle sattui omalaatuinen persoona, hänet otettiin kuvaan.

”Ohjaaminen on vaikeaa. Elokuvantekijät saavat sen näyttämään helpolta. He ovat taikureita.”

Goslingilla ei ole koulutusta elokuvantekoon. Hän on sen varassa, mitä on näyttelijänurallaan oppinut. Lost Riveriä katsoessa tulee miettineeksi, mitä kaikkea sen piti olla. Siinä on kaikenlaista, mutta ei tolkkua.

Kysymys inspiraation lähteistä saa Goslingin hermostuneeksi.

”On luonnollista, että on referenssejä”, hän aloittaa.

Sitten sanat menevät solmuun.

”Niistä ammennetaan. Mutta kun niitä on paljon, tiedätkö… En tiedä, mitkä asiat elokuvaani vaikuttivat. En halua puhua viittauksista. Se ei ole produktiivista.”

Ohjaaja tai näyttelijä, gosling on myös meemikuningas, internetin päättymätön söpö vitsi, eräänlainen kissanpentu. Kaikki alkoi Hey girl -meemistä vuonna 2008. Ihmiset alkoivat kuvittaa aforismeja Goslingin kasvoilla: Hey girl, feel my sweater, it’s made of boyfriend material. Feminist Ryan Gosling -blogin pitäjä taas yhdisti Goslingin kuvat feminismikirjallisuuden klassikoihin. Jäljittelijöiden blogeissa goslingit siteeraavat poliittista historiaa ja esittelevät typografiaa.

Yhdistelmä romanttis-filosofista saivartelua ja Goslingia toimii joillekin sellaisenaan, toisille ironiana. Feminist Ryan Gosling -blogilla on 30 miljoonaa kävijää, ja sen pohjalta on tehty kuvakirja.

Vielä pari vuotta sitten Gosling suostui lukemaan tekstejä MTV:llä. Sitten tuli kaikkein suosituin meemi, muromeemi. Kuvissa Goslingin kuviin on lisätty lusikka ja näyttäisi siltä, ettei hän suostu syömään jotain, mitä hänelle tarjotaan kuvan ulkopuolelta – muroja, otsikko kertoo. Kuvissa ei ole pointtia, vain Gosling ja muroja.

Viimeisin Gosling-vitsi alkoi, kun hänet valokuvattiin (itse)ironisessa t-paidassa, jossa oli entisen lapsitähden Macaulay Culkinin kuva. Culkin teetti lehtikuvasta t-paidan, laittoi sen ylleen ja kuvan nettiin. Tuplahauskaa. Sitten photoshoppaajat sijoittivat Goslingin t-paitakuvaan kuvan Culkinista paidassa, jossa Gosling pitää Culkin-paitaa. Ja sitten…

”Olen kuullut tuosta Macaulay Culkin -t-paita-jutusta. Siinä kaikki. Jeesus”, Gosling sanoo.

Hän kuulostaa eschermäisestä t-paitaleikistä yhtä kiinnostuneelta kuin puhuisi pakotettuna peräpukamistaan.

”En nauti tuollaisista jutuista. En edes käy netissä enää. Se on miinakenttä.”

Gosling on hankalassa tilanteessa: on megatähden maine ja tunnettuus, mutta kakkosketjulaisen ura. A-luokan tähdeksi hän on tehnyt liian monta epäkaupallista valintaa, ja Hollywoodin kone ei siitä kiitä.

Lost River sai Pohjois-Amerikan ensi-iltansa – ja uudet murska-arviot – huhtikuussa. Goslingin kotimaassa Kanadassa sitä esitti vain yksi elokuvateatteri. Suomessa elokuva menee Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien jälkeen suoraan dvd:lle.

Oma elokuva katosi.

Gosling ei kuitenkaan katoa sen mukana.

Hänet on kiinnitetty floppaamisen jälkeen kahteen kuumaan elokuvaan. Gosling näyttelee Blade Runner 2:n pääosan sekä miespääosan Whiplashin ohjaajan uudessa musiikkielokuvassa La La Land.

Näyttelijänä hän on siis yhä bankable, pankkivarma, kuten Hollywoodissa sanotaan. Se tarkoittaa, että leffa kannattaa rahoittaa, jos tietty näyttelijä on pääosassa.

Gosling palaa synkästä svengaavaan – ja ottaa ehkä muutenkin iisimmin.

Kunnianosoituksena syöpään menehtynyttä muromeemin aloittajaa kohtaan Gosling latasi keväällä nettiin videon, jossa hän vihdoin syö murot. ■

Julkaistu: 16.9.2015