Apu

Kaakonkulmalla voi vaikka yöpyä korsussa – keräsimme parhaat vinkit


Kaakonkulmalla riittää uutta ja vanhaa nähtävää. Entuudestaan tutut kohteet ovat saaneet täydennystä Zsar Outlet -kylästä Vaalimaalla ja Bunkkerimuseon uutuuksista, Tuntemattoman sotilaan polusta ja yöpymisestä betonikorsussa.
Kuvat Milka Alanen

Lähipaikkakuntalaiset ovat löytäneet hyvin loppusyksystä Vaalimaalla, Suomen ja Venäjän rajan tuntumaan avatun Zsar Outlet -kylän. Vaan eipä kestä Helsingistäkään matka E18-tietä Vaalimaalle Rouvanmäentielle sijaitsevaan Zsariin kuin puolitoista tuntia.

Virolahdelta kotoisin oleva Niina Natunen kertoo käyneensä Zsarissa jo useita kertoja.

– Tänne tullaan ihan vain viihtymään ja shoppailemaan, hän sanoo.

Ystävä, Nina Peltonen Haminasta, vahvistaa tämän. Hänen kuusiviikkoinen poikavauvansa on mukana nyt ensimmäistä kertaa.

Zsariin tullaan kauempaankin, bussivuoroilla Helsingistä asti ja omilla autoilla.

Zsarin arkkitehti Petri Pussinen haki outletin yleisilmeeseen empirearkki­tehtuuria.

Karusellissa lasten leikkipaikalla pyörii joensuulainen kahdeksanvuotias Veera Väistö, jonka perhe on tullut katsomaan Vaalimaan ihmettä ensimmäistä kertaa.

Hiljainen toukokuu on vaihtunut kesälomakauden alkuun, ja se tietää vilinää Zsariin. Ensimmäinen kesäkausi vasta osoittaa, millainen turistikohde siitä tulee.

Zsarin toimitusjohtaja Sami Vainiomäki kertoo, että ensimmäinen puoli vuotta on edennyt odotusten mukaisesti. Zsar on löydetty muun muassa Go Saimaa -matkaportaalin kautta.

– Suuri osa asiakkaista on suomalaisia ja noin kolmekymmentä prosenttia venäläisiä. Heidän määränsä nousee koko ajan, ja mitä enemmän Kymenlaakson palvelut kehittyvät, sitä houkuttelevampi koko alueesta tulee. Kehitettävää riittää, sitä en kiistä!

Vainiomäki ei ota poliittisesti kantaa EU:n Venäjään kohdistamiin talouspakotteisiin, mutta bisnesmiehenä hän on niistä pahoillaan.

– Tästä aiheesta ollaan kiinnostuneita myös Saksassa, jonka tv tulee tekemään tänään juttua Zsarista ja talouspakotteiden vaikutuksista kauppaan.

Zsarin toimitus­johtaja Sami Vainiomäki on tyytyväinen outletin alkutaipaleeseen ja yhteistyöhön kunnan kanssa.

Keskusteluun yhtyy kauppakeskusjohtaja Michael Cockcroft ja kertoo, että Zsarin markkinointijohtaja Pekka Lehtonen on parhaillaan Kiinassa markkinoimassa Zsaria sikäläisille matkanjärjestäjille.

Cockcroft on itse varsinainen kehäkettu: Etelä-Afrikasta kotoisin oleva mies on ollut perustamassa ja johtamassa menestyneitä ostosparatiiseja muun muassa Qatarissa, Arabiemiraateissa ja Jordaniassa.

– Meillä on jo yhteistyötä kiinalaisten kanssa WeChat-mobiilisovellutuksen merkeissä. Kiinalaiset käyttävät viestintäsovellustaan myös maksuvälineenä, Zsarin toimitusjohtaja Sami Vainiomäki sanoo.

Zsarissa ollaan yhä toiveikkaita kiinalaisten turistien virrasta Pietarin kautta Suomeen. Mitään suurempaa ryntäystä ei ole vielä nähty.

Mainostetaan elämyksenä

Mikä Zsarissa on erilaista kuin kauppakeskuksissa? Paljonkin.

Se ei ole perinteinen kauppakeskus tuttuine myymälöineen. Zsaria mainostetaan elämyksenä, ja yhtenä houkuttimena ovat outletin kauppakujilla järjestettävät tapahtumat.

– Monet niistä ovat yllätyksiä ja joistakin tiedotamme etukäteen. Yksi kesän huipputapahtuma on viides heinäkuuta, kun Kaakon Kamarimusiikki tuo Kansallisbaletin tänne vierailulle, Sami Vainiomäki kertoo.

Zsarissa on kansainvälisesti tunnettujen huippumerkkien myymälöitä, ja tänä kesänä tulee vielä muutama lisää. Yksi uusista on kesäkuussa avattava Björn Borg -liike. Zsarissa jo puoli vuotta toiminut Iceberg on puolestaan italialainen katumuotibrändi, joka ammentaa ideoitaan amerikkalaisesta pop-taiteesta.

– Myymme naisten muotia, kertoo Kotkasta kotoisin oleva Icebergin myyjä Cia Niukkanen.

Kuvankaunis venäläinen naisasiakas kieltäytyy vaivaantuneena haastattelusta, mutta hänen trendikäs tyylinsä paljastaa, millainen 30–70 prosentin alennuksilla myytävä huippumuoti Zsarissa houkuttelee.

Osprey Londonin omistaja antoi somistaa liikkeen ikkunat omistamallaan nykytaiteella.

Eccon, Armanin, Sketchersin ja Bossin liikkeiden lisäksi outletissa on Osprey Londonin asusteliike. Se oli yksi prinsessa Dianan lempimerkeistä. Zsarin Osprey on merkin ainoa Britannian ulkopuolella toimiva liike.

Zsar Outletissa myydään huippu­muotia huomattavilla alennuksilla.

Koreilevasta outlet-maailmasta voi sukeltaa aivan toisenlaiseen miljööseen, Virojoelle. Vaalimaan kupeessa sijaitseva Virojoki on Virolahden kuntakeskus, jonne johtaa Suomen itäisin meriväylä.

Virolahden suuri kulttuuritapahtuma Kaakon Kamarimusiikki alkaa vasta heinäkuun alussa, joten nyt on hyvä aika katsoa Virolahden muita matkailutärppejä.

Vaatii hieman vaivaa löytää hiihdon olympiavoittaja Veli Saarisen (1902–1969) kunniaksi nimetty puisto. Navigaattori löytää Veli Saarisen kujan ja perillä ollaan. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen maastohiihdon kultamitalisti. Hän voitti kultaa ja pronssia Lake Placidin talviolympialaisissa vuonna 1932.

Puiston suunnitteli kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapper (1930–2004). Puisto voitti vuonna 2002 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnon. Pienen puiston keskipisteenä on joen ylittävä Tapperin rouheaa käsialaa noudattava puusilta. Se on jo hieman kulunut, mutta alkukesän tunnelmassa on jotain nostalgista ja rauhoittavaa. Mieleen tulee Viipurin Monrepos-puisto ja yksi sen silloista.

Yhden päivän reissuun mahtuu myös Bunkkerimuseo osoitteessa Vaalimaantie 1318. Vuonna 1980 avattu museo on paikkansa lunastanut, ja kävijöitä riittää myös Suomen ulkopuolelta.

– Täällä käy vuosittain matkailijoita yli kahdestakymmenestä maasta, kertoo Virolahden matkailupäällikkö Anu-Leena Lintunen.

Sotahistoriallinen Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940–1941 ja 1944, ja alue on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1 200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu Jäämerelle saakka.

Valtavat, vaikuttaviin riveihin pystytetyt kivenjärkäleet paljastavat, millaisin keinoin venäläisten panssarivaunujen hyökkäys yritettiin estää – ja estettiinkin, sillä hyökkääjä ei koskaan ryhtynyt testaamaan Salpalinjaa.

Bunkkerimuseon piha­maalta alkaa ­Salpalinja. Sen järeät kivet paljastavat, ­miten mahtava ­puolustuslinja oli.

Museon perusnäyttelyyn kuuluu Salpalinjan historiaa valottava lyhytelokuva, joka kertoo suomalaisten sotilaitten kokemusten lisäksi myös lottien työstä. Ulkomuseoalueella voi lisäksi tutkia linnoituskohteita ja tykkipuistoa.

Kesäkuun loppuun asti kahvilan seinillä on luontokuvaaja Markus Varesvuon upea näyttely. Varessuo on Suomen luontokuvauksen kansainvälisesti tunnetuimpia nimiä. Hänen näyttelyään seuraa luontovalokuvaaja Mika Honkalinnan näyttely.

Museon uusin hitti on museon pihamaalla.

– Se on betoninen pallokorsu, jossa voi yöpyä viidentoista euron hintaan. Yöpyjillä on mahdollisuus käydä suihkussa ja wc:ssä museorakennuksessa, Lintunen sanoo.

Betonikorsussa ­voi yöpyä viidentoista euron hintaan.

Toinen uutuuksista on viime syksynä metsään tehty neljän kilometrin pituinen patikointireitti, Tuntemattoman sotilaan polku.

Polun varrella on kuvia Aku Louhimiehen ohjaamasta elokuvasta ja Väinö Linnan romaanin unohtumattomien henkilöhahmojen lausahduksia.

Tuntemattoman sotilaan polku vie ­neljän kilometrin ­pituiselle metsä­lenkille. Sen varrella on kuvia Aku Louhimiehen elokuvasta ja lauseita Väinö Linnan romaanista.

Bunkkerimuseon kahvilan ulkoterassin pöydät ovat kuuluisaa Virolahden punaista graniittia. Virolahti onkin yksi Suomen merkittävimpiä historiallisia kivilouhimoalueita, ja graniitti on alueen tärkeä vientituote. 

Graniittilouhoksia oli muun muassa Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue.

Graniitti on jättänyt pysyvän jäljen Pietarin kaupunkikuvaan. Iisakin kirkon 48 pilaria ja Aleksanteri I:n muistomerkin monoliitti ja sen jalusta ovat Virolahden punaista graniittia.

Pyterlahden kaivos on yksi Kaakonkulman erikoisista retkikohteista ja kuin etiäisenä tästä soi matkalla radiossa J. Karjalaisen kappale Terve, Sirkka Lautamies: ”Terve, Sirkka Lautamies, mä katson sinun kulkevan, kuljitko ohi louhoksen, josta kerran louhittiin graniittia Pietariin ...”

Saman päivän aikana ehtii toki muuallekin Kaakonkulmassa. Kuten Imatralle.

Yö Valtionhotellissa koettava

Yö Imatran Valtionhotellissa ja varsinkin sen vanhassa, 1903 valmistuneessa jugendlinnassa on koettava kerran elämässä.

Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema rakennus toimi sotilassairaalana kansalaissodan aikana, toisen maailmansodan aikana Kannaksen armeijan esikuntana ja päämajan sotilashallinto-osastona. Hotellin kellarissa oli myös Imatran ilmatorjuntakeskus.

Sodan jälkeen hotellia kunnostettiin arkkitehti Aarne Ervin suunnitelmien pohjalta, ja vuosina 1985–1987 rakennus restauroitiin alkuperäiseen asuunsa. Vanhan rakennuksen viereen avattiin kymmenen vuotta sitten kylpylähotelli.

Mitä muuta Imatralla voi kokea? Piipahda Kruununpuiston kesäteatteriin, jossa nähdään tänä kesänä Timo Rissasen ohjaama Tankki täyteen -näytelmä. Sitä tähdittävät aviopari Satu Silvo ja Reidar Palmgren sekä Lasse Karkjärvi. Ensi-ilta on 27.6.

Matka jatkuu Imatralta Lappeenrantaan ja suoraan satamaan, josta avautuu näkymä Saimaalle. Jos on aikaa, kannattaa ottaa päiväristeily Saimaan avarille vesille. Risteilytarjontaa riittää, ja laivat kulkevat lähisatamien lisäksi viisumivapaalla parin päivän risteilyllä Viipuriin asti.

Sataman laivaravintola Prinsessa Armaadassa nautitun lounaan jälkeen askel johtaa Lappeerannan Taidemuseoon.

Museo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksen vanhoissa tykkivarikon rakennuksissa, jotka on rakennettu vuonna 1789.

Tämän kesän päätapahtuma on viipurilaissyntyisen taidemaalari Väinö Raution (1894–1974) retrospektiivinen näyttely.

Kaksi muuta näyttelyä juhlistaa 370-vuotiasta Lappeenrantaa eri tavoin kaupunkia kuvaavin teoksin. 

Toinen näistä näyttelyistä on koottu museon kokoelmista, toisen ovat toteuttaneet Lappeenrannan kuvataidekoulun oppilaat.

Kari Tapion elämä kesäteatterissa

Linnoitusmäeltä löytyy myös Lappeenrannan kesäteatteri. Kun kerran jo nähtiin Imatran Kruununpuiston Tankki täyteen -näytelmä, jäädään vielä katsomaan Kari Tapio – Olen suomalainen -näytelmä. Sen ohjaa Osku Heiskanen, ja päärooleissa aviopari Pia Viheriävaaraa ja Kari Tapiota näyttelevät Miia Nuutila ja Antti Paavilainen.

Ensi-ilta on Imatran Kruununpuiston kesäteatterin tavoin 27.6. Molemmat näytelmät ovat ohjelmistossa elokuun alkuun saakka.

Vinkkejä lomamatkalle

  • Vaalimaa Camping, avoinna ympäri vuoden. Hämeenkyläntie 153, Virolahti
  • Kaakon Golf, Säkäjärventie 204, Virolahti
  • Kaakon Kamarimusiikki -tapahtuma 2.–6.7. Virolahdella. Kuudennen kerran järjestettävässä tapahtumassa kuullaan musiikkia seurantaloissa, kirkkosaleissa ja luonnon helmassa. www.kaakkofestival.fi
  • Harjun tsaarinaikainen oppimiskeskus Virolahdella, pihapiirissä vuonna 2017 avattu Kärrymuseo. Harjusta löytyy 200 majoituspaikkaa, monipuoliset ravintolapalvelut, sekä ohjelmapalveluita kuten ratsastamista ja kalliokiipeilyä. Viipurintie 50, Ravijoki.
  • Haminan Bastionin areenalla järjestetään vuosittain keskimäärin 10–15 suurempaa tapahtumaa, www.hamina.fi/bastioni.
  • Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Keisarinmajantie 118, Kotka.
  • Merikeskus Vellamo. Tornatorintie 99, Kotka.
  • Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, ulottuu Pyhtään, Kotkan, Vehkalahden ja Virolahden kuntiin. Koko Kymenlaakson saaristo kuuluu noin 60 kilometrin levyisenä kansallispuistoon.
Julkaistu: 9.6.2019