Apu

Jytkyn paluu



Jytkyn paluu

Yhden miehen komitea. Yhtä ja yhtenäistä perussuomalaista kuntapolitiikkaa tuskin nähdään.
Teksti Yrjö Rautio

Tovin jo näytti siltä, että huhtikuun 2011 Jytky oli ja meni eikä toista tule. Ei Perussuomalaiset toki ollut missään vaiheessa kuihtumassa puoluekartalta, vaan pikemminkin vakiinnuttamassa itsensä noin 10–12 prosentin puolueeksi. Eduskuntaryhmän jäsenten ja heidän avustajiensa toilailut veivät huomion ja taittoivat kärjen oppositiopolitiikalta.

Tuore Ylen teettämä mielipidemittaus kertoo, että Jytky tekee paluuta. Puolue saisi mittauksen mukaan kuntavaaleissa 15,9 prosentin kannatuksen. Kaikki muut puolueet häviäisivät. Kuntapolitiikka kokisi vuosikymmeniin suurimman mullistuksen, jos kannatusluvut toteutuisivat vaaleissa.

Mitä tämä vaikuttaisi politiikkaan? Sitä on erittäin vaikea sanoa jo sen vuoksi, että valtuustoihin nousisi erittäin kirjavaa porukkaa, vaikka kaikki olisivat perussuomalaisia. Jo puolueen 39 hengen eduskuntaryhmässä on joka sortin vipeltäjää. Millainen kirjo mahtuisikaan tuhansiin valtuutettuihin? Yhtä ja yhtenäistä perussuomalaista kuntapolitiikkaa tuskin nähdään.

Onpa mitä vastustaa

Kunnat elävät kovien sopeutumispaineiden alla. Niitä ajetaan puoliväkisin laajoihin kuntaliitoksiin, niitä pakotetaan säästöihin – ja niille annetaan samalla uusia tehtäviä, kuten vanhuspalvelulain toteuttaminen.

Populisti on omimmillaan silloin, kun hän vastustaa jotain asiaa, harvoin silloin, kun ajaa jotain myönteistä asiaa. Kunnissa ja koko kuntapolitiikassa riittää totisesti mitä vastustaa. Kunnissa on myös aiheellista tyytymättömyyttä tapaan, jolla asioita on tähän asti hoidettu.

Yksi asia on ainakin varma: vaikeaksi menee, niin kuntien asioiden hoito kuin kuntien ja valtiovallan välisten asioiden. On se sitten hyvä tai paha asia.

Nämä ovat eurovaalit

Jytkyn uusi tuleminen ei kuitenkaan johdu kuin korkeintaan pieneltä osin asioista, joista kunnissa päätetään ja joihin äänestäjien pitäisi ottaa kantaa kuntavaaleissa.

Ei, se johtuu lähes yksinomaan asiasta, jolla ei ole mitään tekemistä kuntien tai kuntavaalien kanssa: euron kriisistä. Kriisi ei ole mennyt ohi, eikä tukipaketeille näy loppua. Yhä useampi varteenotettava talousasiantuntija ja poliitikko puhuu jo avoimesti varautumisesta eurojärjestelmän hajoamiseen.

Timo Soinin puheet ovat saaneet runsaasti uutta uskottavuutta.

Perussuomalaisia suosii myös Suomen erikoinen hallitusratkaisu. Lähes kaikki muut puolueet – paitsi Perussuomalaiset ja keskusta, joka etsii yhä itseään – ovat hallituksessa. Perussuomalaiset korjaavat äänet niiltä, joiden mielestä hallituksen europolitiikka on väärää.

Kokoomus jyräsi

Kävipä Sdp:lle nolosti vanhustenhuoltoa koskeneessa kiistassa: ei tullut edes kompromissia, vaan kokoomuksen selkävoitto.

Ei tule hoitajamitoitusta lakiin, asetukseenkin sitä harkitaan vasta 2015, eikä silloinkaan tulisi 0,7, vaan 0,5 hoitajaa vanhusta kohti.

Kokoomuksen Paula Risikko heitti Sdp:n Maria Guzenina-Richardsonin niskalenkillä molskille. Risikon synnyinseudulla, Pohjanmaan painipitäjissä, se osataan.

Sdp yritti tehdä vanhuspalvelulaista suuren vaalivaltin. Se siitä tulikin – oppositiolle.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (vas.) koki kovia sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon käsittelyssä.  Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

HEITTOLAUKAUKSIA

1) Lasten missikisat saatiin jo torjutuksi, mutta ei vielä aikuisten. Seuraavat ovat 28.10.

2) Napajää sulaa ehkä kokonaan jo tällä vaalikaudella, ja pysyvää jäätä jää vain hallituspuolueiden väleihin.

3) Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia eliölajeja, kuten takiaispuolueita, jytkyputkia ja euroriisiä.

4) Hallitus tarkastelee 2015, muistaako edes 0,5:n verran siitä, mitä sopi vanhuslaista vuonna 2012.

5) Hoitajamitoituksesta säädetään lopullisesti 2051, kun Jyrki Katainen on 80 ja Jutta Urpilainen 76 vuotta.

6) Koska hoitajia ei enää tuolloin saa mistään, heidät asetetaan toistensa hoitajiksi.

Julkaistu: 5.9.2012