Apu

Jyrki Katainen haluaa vahvistaa Suomen puolustusta

Jyrki Katainen haluaa vahvistaa Suomen puolustusta

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa, että Suomessa käytäisiin nyt keskustelua puolustuksesta.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen on seurannut suomalaista maanpuolustuskeskustelua Brysselistä.  Se on hänen mukaansa liikaa keskittynyt pohtimaan kansallisia ratkaisuja ja juuttunut ikiaikaiseen “eteenpäinmenemättömyyteen” Nato-keskustelussa.

– Koko eurooppalainen puolustus on nyt keskustelun alla. Riippuu jäsenvaltioista, kuinka pal-jon Euroopan yhteistä puolustusta syvennetään. Haluaako Suomi, että muut jäsenvaltiot auttavat, kun sähköt katkeavat ja oudonnäköisiä laivoja ilmestyy öljynkuljetusreiteille, vai haluammeko varata oikeuden olla yksin silloinkin? Katainen kysyy.

Kataisen mukaan suomalaisten pitäisi pohtia ainakin rajavalvontaa, sotilaallista puolustuskapasiteettiamme, terrorismiuhkia ja kybertorjuntaa. Entinen pääministeri haluaisi jäsenmaille yhteisen valmiuden kyber- ja hybridiuhkien varalta sekä yhteisen kyberkomentokeskuksen Eurooppaan.

– Nyt on uusi tilaisuus vahvistaa Suomen turvallisuutta yhteistoiminnan ja solidaarisuuden kautta. Suomi on ansainnut mahdollisuuden pohtia, mitä voitaisiin lisätä tai tehdä toisin, jotta maamme puolustuskyky olisi parempi.

 Katainen muistuttaa, että Euroopan unionin yhteisen puolustuksen syventäminen mahtuu hyvin unionin perussopimuksen puitteisiin, kyse on vain tahtotilasta.

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa keskustelupaperin unionin puolustuksen tulevaisuudesta. Suunnitelmia esittelivät ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini sekä komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

 Mogherini sanoi haluavansa unionista ”globaalin mahtitekijän” sekä enemmän tehoja irti EU:n yhteisestä puolustuskyvystä.

Asiakirja tarjoaa kolme vaihtoehtoa eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämisestä.

Komissio esittää lisäksi muun muassa puolustusrahastoa. Puolustushankkeita tuettaisiin Euroopan unionin yhteisestä vuosibudjetista 1,5 miljardilla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Tämä jakautuisi siten, että nykyisestä 160 miljardin euron EU-budjetista 500 miljoonaa pitäisi lohkaista vuosittain puolustustutkimukseen, ja puolustusteollisuuden prototyyppien rahoitukseen pitäisi löytyä miljardi.

Komissio vakuuttaa, että EU-armeijaa ei olla perustamassa eikä päällekkäisiä toimintoja Naton kanssa synny. 22 unionin 28 jäsenmaasta kuuluu Pohjois-Atlantin liittoon.

Ensimmäiset askeleet europuolustuksen syventämisestä on Suomessakin jo otettu.

Kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen aloitti tehtävässään EU:n sotilasesikunnan päällikkönä Brysselissä toukokuussa. Hän johtaa EU:n yhteistä koulutusoperaatioiden johtokeskusta (MPCC). Sen tehtäviin kuuluu muun muassa sotilaallisen tilanteen tarkkailu ja EU:n sotilaallisten operaatioiden suunnittelu.

EU:n taisteluosastoihin Suomi on kuulunut jo vuodesta 2007, ja tänä keväänä eduskunnassamme aloitettiin keskustelut kansainvälisen sotilaallisen avun vastaanottamisen ja antamisen mahdollistavien lakien valmistelusta. Kyseessä on perustavaa luokkaa oleva muutos Suomen puolustuksen valmiudessa.

Teksti Meri Eskola, kuva Lehtikuva

Julkaistu: 20.7.2017