Apu

Julkisella puolella poikkeuksellinen hoitovaje etenkin suun ja hampaiden hoidossa: "Ei tällaista ole ollut aiemmin"

Julkisella puolella poikkeuksellinen hoitovaje etenkin suun ja hampaiden hoidossa: "Ei tällaista ole ollut aiemmin"
Korona-aika on paisuttanut hoitovelkaa lähes kaikkialla terveydenhuollossa poikkeuksellisesti. Erityisen paha tilanne on suun ja hampaiden hoidossa. Kaikki velka ei näy jonoissa, vaan piilossa voi olla jopa kiireellisempää hoidontarvetta.
Julkaistu: 21.6.2021
Yli vuoden kestäneen koronapandemian aikana sairauksia ei ole diagnosoitu entiseen tahtiin ja hoitojonot ovat pidentyneet. Se tarkoittaa, että osalla ihmisistä tarpeellinen hoito on viivästynyt. Hoitovelka on nyt suurempi kuin vuosiin.
Pelkästään erikoissairaanhoidossa ­kertyneen hoitovelan hinta on karkeasti arvioituna hieman alle 442 miljoonaa euroa. Asiaa on selvitetty THL:n vasta julkaistussa COVID19-epidemian vaikutusten arviointiraportissa.
– Hoito- ja palveluvelassa ei ole kyse vain yksittäisestä leikkauksesta, vaan laajemmin ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden tarpeista. Siihen liittyvät sekä hoitoa, kuntoutusta ja sosiaalipalvelua odottavien tarpeet että piilossa olevat tarpeet, sanoo lääkintöneuvos Sirkku Pikku­jämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Piilossa olevat tarpeet ovat sellaisia, joista ei vielä edes tiedetä. Jos ihminen ei ole päässyt tai uskaltanut mennä vastaanotolle, terveydentila on voinut huonontua huomaamatta. Samalla sairaudet ja ongelmat ovat saattaneet kehittyä vakavammiksi ja monimutkaisemmiksi.
Se tiedetään, että palvelujen käyttö on vähentynyt niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin osassa sosiaalipalveluita. Kun koronapandemia jysähti keväällä 2020, terveyskeskusten vastaanottoja vähennettiin ja työvoimaa siirrettiin koronaepidemian hoitamiseen. Erikoissairaanhoidossa kiireetöntä hoitoa ajettiin alas. Esimerkiksi kaihileikkaukset luetaan kiireettömäksi hoidoksi.
Kaikessa terveydenhuollossa siirrettiin ja peruttiin jo sovittuja aikoja. Lisäksi ihmiset itse peruivat niitä.
– Viime vuonna kevään ja kesän aikana tapahtunut kiireettömän hoidon alasajo teki tavallisesta poikkeavan hoitovelan. Jälkiviisaana katsoen silloin jouduttiin liikaakin lyömään toimintoja alas, Pikkujämsä sanoo.

Pitkäaikaissairauksia on rekisteröity huomattavan vähän

Monet tavalliset pitkäaikaissairaudet diagnosoidaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa. Tällaisia ovat tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, nivelrikot ja masennus.
Korona-aikana näitä sairauksia on todettu ja diagnosoitu selvästi harvemmin. Viime vuonna uusia tautitapauksia rekisteröitiin 15–30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asiaa on selvitetty Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa STN IMPRO -tutkimusprojektissa.
– Tässä näkyy, että kontakteja terveydenhuoltoon pyrittiin tarjoamaan etävastaanotoilla ja -yhteyksillä. Silloin varsinkin uusien tautitapauksien tunnistamisessa voi olla haastetta. Etävastaanotolla ei pysty mittaamaan verenpainetta tai tekemään muita tutkimuksia, sanoo professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta ja THL:stä.
Tyypin 2 diabeteksen, korkean kolesterolin ja selkäsäryn diagnooseja tehtiin tammi–lokakuussa 2020 runsas viidennes vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Astmassa ja verenpainetaudissa luku oli liki 25 prosenttia ja hampaiden kiinnityskudossairauksissa melkein 30 prosenttia. Masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä diagnosoitiin vajaat 20 prosenttia vähemmän.
Jos sairauden tunnistaminen lykkääntyy, myös hoidon aloitus todennäköisesti viivästyy. Monissa kansansairauksissa varhainen tunnistaminen on tärkeää. Mitä nopeammin sairautta aletaan hoitaa ja sen kulkuun vaikuttaa, sen parempi ennuste yleensä on.
– Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessa tai verenpainetaudissa pitkä viive voi aiheuttaa sitä, että hyvä hoitotasapaino on vaikeampi saavuttaa, Laatikainen sanoo.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko näin käynyt. Tarvitaan pidempää seurantaa.

Suun ja hampaiden hoidossa poikkeuksellinen vaje

Erityisen paljon hoitovelka on paisunut suun ja hampaiden hoidossa. Julkisen puolen suun terveydenhuollossa on 1,1 miljoonan käynnin vaje.
– Se on ihan poikkeuksellinen. Ei tällaista ole ollut aiemmin, sanoo THL:n asiantuntija- hammaslääkäri Ulla Harjunmaa.
Käyntimäärät ovat yhä jonkin verran normaalia matalammat. Korona-aika voikin näkyä viiveellä suomalaisten suissa.
– Suun sairaudet eivät parane itsestään. Jos niitä ei hoideta, ne etenevät ja pahenevat pikkuhiljaa.
Esimerkiksi kiinnityskudossairaus parodontiitti ei yleensä aluksi oireile. Odottaessa sairaudet pahenevat ja voivat myöhemmin vaatia isompia toimenpiteitä.
Koronan riskiryhmät, kuten vanhukset, ovat riskiryhmää myös suun sairauksissa. He eivät ehkä ole halunneet käydä tarkastuksissa, jos oireita ei ole ollut. Esimerkiksi kiinnityskudossairaus parodontiitti ei yleensä aluksi oireile. Odottaessa sairaudet pahenevat ja voivat myöhemmin vaatia isompia toimenpiteitä.
– Pahimmilla epidemia-alueilla on jo näkynyt, että ihmiset hakeutuvat enemmän kiireelliseen hoitoon. Esimerkiksi hampaat särkevät tai alkavat liikkua tai ikenet märkivät, Harjunmaa sanoo.
Suun terveyden hoitovelan purkaminen kestää arviolta 1–3 vuotta, jos koronaepidemia saadaan lähiaikoina hallintaan. Koronan pahimmin kurittamilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, kolmekaan vuotta ei välttämättä riitä.

Odottaminen voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun

Myös erikoissairaanhoidossa tilanne on poikkeuksellinen. Joulukuun 2020 lopussa yli 141 000 potilasta odotti pääsyä hoitoon eri sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Runsas 7 600 potilasta oli odottanut yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa. Se on selvästi enemmän kuin normaalisti. Keskimäärin luku on 1 500 potilasta.
Pisimmillään hoitojonot olivat elokuussa 2020. Sen jälkeen ne ovat pääasiassa lyhentyneet.
– Viime syksystä asti toimijat ovat pyrkineet tekemään kaiken mahdollisimman normaalisti. Tämä on selvästi ollut paras konsti saada tilannetta hallintaan ja purkaa hoitovelkaa, Sirkku Pikkujämsä sanoo.
Hoitoonpääsyä yli puoli vuotta odottaneita on ollut etenkin kirurgiassa, silmätaudeissa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa. Pisimmät jonot ovat olleet kaihileikkauksiin ja polven tai lonkan teko­nivelleikkauksiin. Moni on joutunut odottamaan pitkään myös kuulokojesovitusta.
– Näissä odottaminen ei uhkaa henkeä, mutta se voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
Jos toimintakyky huononee, voi tulla muita avuntarpeita. Siksi kyse on paitsi yksittäisen ihmisen hyvinvoinnista myös koko yhteiskunnalle tärkeästä asiasta. Yhteiskunta maksaa hoitovelkaa sairauspoissaoloina, vero­tulojen menetyksinä, inhimillisen kärsimyksen kasvuna sekä ongelmien monimutkaistumisena ja laajenemisena muiksi ongelmiksi.
Vaikka osaa jonoista on purettu, joillakin erikois­aloilla yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on noussut tämän vuoden alussa. Tällaisia ovat neurologia, psykiatria ja keuhkosairaudet.
Yhteiskunta maksaa hoitovelkaa sairauspoissaoloina, vero­tulojen menetyksinä, inhimillisen kärsimyksen kasvuna sekä ongelmien monimutkaistumisena ja laajenemisena muiksi ongelmiksi.
Lisäksi viime vuonna potilaita lähetettiin perusterveydenhuollosta kiireettömään erikoissairaanhoitoon selvästi vähemmän kuin tavallisesti. Lähetteitä tuli tammi–elokuussa 2020 noin 85 000 kappaletta. Se on kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Vastaavia hälytysmerkkejä on muuallakin. Esimerkiksi syöpäepäilyihin liittyvät näytteet vähenivät keväällä 2020. Suomen Syöpärekisteriin raportoitiin maalis–kesä­kuussa 2020 noin 18 500 syöpänäytettä, eli 2 610 vähemmän kuin aiempien vuosien perusteella olisi odotettu. Pudotusta oli 12 prosenttia.
Näytteiden väheneminen voi tarkoittaa sitä, että joidenkin syöpien löytyminen viivästyy. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten koronapandemia on vaikuttanut diagnosoitujen syöpien määrään. Tästä saadaan alustavaa tietoa syksyllä.

Kiireellisin siirtyy jonon kärkeen

Hoitovelka on monimutkainen kokonaisuus. Tilastot tulevat viiveellä, eikä vielä tiedetä, miten tilanne on kehittynyt viime talvena ja keväänä.
– On hyvä muistaa, että kiireellinen hoito ja suurin osa kiireettömästä hoidosta on toteutunut ihan normaalisti. Suomen järjestelmä on sellainen, että kiireellisin siirtyy jonon kärkeen. Esimerkiksi syöpiä on leikattu ja hoidettu koko ajan, Sirkku Pikkujämsä sanoo.
Huolta on kuitenkin siitä, syvenevätkö terveyserot ihmisten välillä.
– Emme tiedä, kuinka paljon on ihmisiä, joilla on monia ongelmia, joita ei ole nyt saatu haltuun kokonaisvaltaisesti. Ja kohdistuuko kokonaiskuorma niihin, jotka muutenkin ovat heiveröisemmässä asemassa?
THL:n arviointiraportissa todetaan, että näin on käynyt esimerkiksi sosiaalipalveluissa, joissa palveluja suljettiin tai muutettiin etäyhteydellä toimiviksi. Tämä hankaloitti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, asunnottomien ja toimintakyvyltään heikkojen palvelujen saantia.
Pikkujämsä nostaa esiin myös lastensuojelun asiakkaat ja ikäihmiset.
– Suomalainen ikäihminenhän sanoo, että kyllä minä pärjään. Mutta tarkistaako kukaan, onko hän syönyt ja onko roskat viety ja siivottu? Onko meillä tilanteita, että esimerkiksi muistisairaus on alkanut ja kaikki on levällään?

Osa hoitovelasta ei johdu koronasta

Miten koronan paisuttama hoitovelka puretaan? Sirkku Pikkujämsän mukaan tehokkainta on, että yksiköt pyrkivät nyt toimimaan normaalisti, jolloin asiat etenevät ja jonot liikkuvat.
Sen lisäksi on mahdollista tehdä lisätöitä tai käyttää ostopalveluja tai palveluseteleitä. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa asiasta päättää kunta ja erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiiri. Eri alueiden välillä on suuriakin eroja.
THL:n arviointiraportin mukaan esimerkiksi Kymenlaakson ja Etelä-­Savon sairaanhoitopiireissä hoitojaksoja oli viime vuoden lokakuussa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Hoitovelkaa oli siis kurottu siellä aktiivisesti umpeen.
Itä-Savon ja Keski-­Suomen sairaanhoitopiireissä hoitojaksoja oli samaan aikaan edellisvuotta vähemmän.
– Hoitovelan purkamisessa on tärkeää myös informoida ihmisiä, että jos on jotain oiretta, on oikeasti syytä hakeutua tutkimuksiin eikä välttää sitä, Tiina Laatikainen sanoo.
Hän huomauttaa, että osa sairauksista, kuten korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, eivät kuitenkaan juuri oireile.
Osa hoitovelasta ei johdu koronasta. Joillakin alueilla on voinut olla jo pidempään vajetta jonkin kiireettömän hoidon piiriin kuuluvan lääketieteen erityisalan osaajista. Näiden jonojen purkaminen voi olla vaikeaa.
– Osaamista ei ole kaupan, eikä sitä voi hankkia mistään muualtakaan Suomesta, Pikkujämsä sanoo.
Lopulta paljon on kiinni siitä, milloin koronaepidemia saadaan hallintaan Suomessa ja maailmalla. Jos se venyy, hoitovelkaa saattaa kertyä yhä enemmän.
– Voi viedä hyvinkin pitkään, ennen kuin kokonaisuus nähdään.
  • Lähteet: Suomen Syöpärekisteri ja THL: Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021.

Tästä on kyse

  • Hoito- ja palveluvelka on kasvanut poikkeuksellisen suureksi eri puolilla terveydenhuoltoa koronapandemian aikana. Osa velasta on piilossa, eli siitä ei vielä tiedetä.
  • Jos hoitoa ei saa tai se viivästyy, sairaudet ja ­ongelmat voivat pahentua ja monimutkaistua.
  • Suurin huoli on muutenkin vaikeassa tilanteessa olleista ja ikäihmisistä.
  • Hoitovelan purkaminen voi viedä pitkään, joillakin aloilla vuosia. Osa vaikutuksista voi tulla näkyviin vasta viiveellä.
1 kommentti