Apu

Jukka Keskisalo: Yli erinäisten esteiden



Jukka Keskisalo: Yli erinäisten esteiden

Taktisesti viisaan juoksun tehnyt Jukka Keskisalo oli pidättyvyydestään huolimatta yhtä hymyä 3000 metrin esteiden alkuerien jälkeen. Nykykunnossa neljäs sija ja finaalipaikka olikin kelpo suoritus.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Timo Pyykkö

Estejuoksija Jukka Keskisalo kuuluu niihin suomalaisurheilijoihin, joiden tunnelmaan ja (media)käytökseen menestys tai sen puute heijastuvat melko lailla suoraan. "Itäsuomalaiseksi jäpäkyöräksi" itseään Avulle jo vuoden 2006 EM-mestaruussensaation jälkeen luonnehtinut Keskisalo venyi Lontoon Olympiastadionilla finaaliin 3000 metrin esteiden toisessa alkuerässä.

Pääjoukon hännillä kyttäillyt suomalainen nousi viimeisellä kierroksella lopulta neljänneksi ja sai erän viimeisen suoran finaalipaikan. Aika (8.29,13) on sivuseikka sen rinnalla, että loukkaantumisista (mm. leikkauksen vaatinut takareisitulehdus, reisivamma ja alaselkävamma) toisensa perään kärsinyt Keskisalo ei ole pystynyt juoksemaan ehjää kautta vuosiin.

Tämän kauden paras noteerauskin oli Lontoon estemiesten häntäpäästä eli lähes 8.28 - luokkaa, vaikka Keskisalon ennätys on 8.10,67 ja maailman (afrikkalainen) kärki juoksee kahdeksan minuutin pintaan tai alle.

- Oli se hyvä juoksu. Vauhti oli alkuun sopivan hiljainen, että tarvinnut tapella joka kierroksella mukana pysymisestä. Hyvä, että nyt riitti tämäkin, Keskisalo totesi helpottuneena.

Keskisalolle hidas vauhti ja loppukiriin satsaaminen on aina sopinut, mutta estekisassa selvitään harvemmin ilman jonkinsortin dramatiikkaa. Keskisalo oli vesiesteellä kaatua nilkan mennessä ns. ympäri, mutta se ei vaikuttanut lopputulokseen.

- No ei kai, kun nilkalle on sattunut kaikenlaista aiemminkin. Nivelet ovat tunnetusti löysät, hän virnisti.

Viimeisellä esteellä taas Australian Yousef Abdi kompuroi ja joutui päästämään Keskisalon ohitseen.

- En osaa sanoa, mitä siinä tapahtui. Selkään osui joku, sen muistan, suomalainen kommentoi.

Keskisalo on vahvatahtoinen urheilija, joka haluaa itse päättää harjoittelustaan, vaatii kaikkeen perusteluja ja jolla on pitkä muisti. Luonteenpiirteet ovat osin välttämättömiä, mutta välillä jääräpäisyys voi mennä överiksi.

Se on johtanut muun muassa valmentajavaihdoksiin ja ainakin pieniin erimielisyyksiin median ja liiton kanssa - mutta nykytilanteessa olympialaisten finaalipaikkaa voi pitää ehdottomana onnistumisena.

 1500 metrin toisessa alkuerässä Niclas Sandellsin uhkapeli ei sen sijaan onnistunut. Tänä kesänä ennätyksensä (3.36,88) juossut Sandells lähti sisäradalta vetämään letkaa.

Se onnistui hidasvauhtisessa erässä aikansa - eli viimeiselle kierrokselle, jolloin tiiviinä pysyneen pääjoukon kärki nykäisi itsensä liikkeelle ja jätti suomalaisen sijalle 11.

Lajiväen mielipiteet jakaantuivat taktiikan suhteen: tyhmyyttä vai urhea yritys?

-  Jos joutuu lähtemään sisältä, vaihtoehtoja ei oikeastaan ole kuin kaksi: kärkeen tai ihan hännille. Jatkopaikkaan (6 parhaan joukkoon) olisi ollut tuolla vauhdilla mahdollisuuksia, mutta ei vain riittänyt vaihteita lopussa, Sandells hymähti.

Jo välieräpaikka olisi ollut Sandellsilta hyvä suoritus, mutta juoksun lässähtäminen harmitti ennätysaikaa tavoitellutta miestä. Hän kiisti, että Helsingin EM-kisoissa tapahtunut kaatuminen olisi vaikuttanut taktiikan valintaan.

- Ei sitä enää ajattele, mutta harmittaahan se, että muuten hyvin menneelle kaudelle tulee tämmöinen juoksu olympialaisiin.

Moukarinheitossa David Söderbergin selvää putoamista finaaleista ei voi pitää yllätyksenä. Hän heitti parhaallaan 71,76. Heikkotasoisesta karsinnasta olisi päässyt jatkoon noin 74 metrillä.

Söderberg valittiin kisoihin, koska hän on heittänyt tämän kauden kotimaisen kärkituloksen 77,53. Hänen nimiinsä menee nyt kyseenalainen ennätys: kahdeksat arvokisat ja yhtä monta karsiutumista alkuerissä.

Kisat olivat siis Söderbergiltä epäonnistuminen, mutta hänen(kin) kokonaiskapasiteettinsa ja tulostasonsa olivat ennalta tiedossa. Suomessa niin yleisen yksittäisen urheilijan ivaamisen sijaan olisikin syytä kysyä, onko valintakriteereissä, lajiryhmien arvottamisessa Olympiakomitean ja maan urheilujärjestelmän sisällä ja lajien omassa todellisuudentajussa kyseenalaistamisen varaa. 

Julkaistu: 3.8.2012