Apu

Joulun kirjalahjavinkit 2018

Joulun kirjalahjavinkit 2018
Toimituksemme jäsenet lukivat pinon kirjoja, ja tässä on tulos. Ota talteen12 kirjavinkkiä pukinkonttiin!
Julkaistu: 14.12.2018

Michelle Obama: Minun tarinani

Omaelämäkerta. Ei ihme, että Minun tarinani (Otava) on ollut vuoden myydyin kirja Yhdysvalloissa. Kirja tempaisee mukaansa, niin kiinnostavasti ja avoimesti First Lady elämästään kertoo.
Michelle Obaman muistelmat alkavat vaatimattomasta, mutta samalla turvallisesta lapsuudesta Chicagossa. Suuren suvun keskellä kasvanut pikkutyttö ja myöhemmin kunnianhimoinen nuori nainen panostaa opiskeluun ja pääsee lopulta Harvardin yliopistoon lukemaan oikeustieteitä.
Valmistuttuaan hän vaihtaa kovapalkkaisen työnsä lakitoimistossa yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin. Hänen missionsa on parantaa mustien asemaa. Ihme tapahtuu, kun hänen puolisonsa Barack Obama valitaan presidentiksi vuonna 2008. Miehen ratkaisu lähteä kisaan mukaan tuntuu vaimosta aluksi raskaalta, mutta lopulta Michelle Obama on näkyvästi mukana kampanjassa.
Kirjassaan hän kertoo pariskunnan rakkaustarinan eri vaiheet, joutumisen pariterapiaan, hedelmöityshoidot, jatkuvan taiteilun työn ja perhe-elämän keskellä. Michelle Obama on ­erityisen huolissaan perheen tyttärien selviämisestä vaalitaistelun keskellä, mutta äitinä hän taitaa olla harvinaisen viisas nainen.
Liisa Talvitie

Mia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin

Tietokirja. Miten ihmeessä 1800-luvun tutkimusmatkailevat naiset, joilla ei ollut rahaa eikä koulutusta, pärjäsivät matkoillaan ilman karttoja ja nettiä? Esimerkiksi Ida lähti lasten lennettyä pesästä kiertämään maapalloa siveässä pitsimyssyssään, ja tuli kirjoittaneeksi kasan suosittuja matkakirjoja. Sairaalloinen vanhapiika Isabella lähti terveyssyistä merimatkalle ja päätyi kiertämään yksin koko maapallon. Toimittaja Nellie matkusti ennätysvauhtia maailman ympäri viktoriaanisessa tweed-asussaan, matkatavaroinaan pelkkä käsilaukku. Mary meloi pitkin Afrikan jokia pitkässä hameessaan ja korsetissaan ja keräsi eksoottisia kalalajeja kotimaahansa tutkimuksia varten.
Muun muassa näitä yönaisiksi kutsumiaan sankareita kirjailija Mia Kankimäki mietti öisin, kun oma elämä ei mennyt aina suunnitelmien mukaan. Yönaiset ovat esikuvia, jotka ovat inspiroineet kirjailijaa olemaan rohkea, jättämään turvatun elämän ja lähtemään maailmalle, näiden naisten jalanjäljille.
Naiset, joita ajattelen öisin (Otava) on Mia Kankimäen päiväkirja, matkakertomus, ja samalla kymmenen uskomattoman yönaisen tarina. Kankimäki kirjoittaa hauskasti, ja naisten tarinat ovat koukuttavia. Tutkimusmatkailijoiden ja matkakirjailijoiden lisäksi yönaisten joukossa on taitelijoita ja muita seikkailijoita, joiden elämästä lukisi enemmänkin.
Satu Kärki

Jan Stocklassa: Stieg Larssonin tutkimukset

Murhamysteeri. Jan Stocklassa käy kirjassa Stieg Larssonin tutkimukset (Aula & Co) läpi Olof Palmen murhaa ja sen ­yhteyksiä ­ääri­oikeistopiireihin.  Teos perustuu kirjailijan omiin tutkimuksiin ja jymy­menestykseksi nousseen ­Millennium-kirjasarjan kirjoittajan Stieg Larssonin aiemmin tuntemattomiin arkis­toihin.
Stocklassan työn tuloksena syntyy teoria, jonka mukaan murhan suunnittelivat Etelä-­Afrikan agentit yhteistyössä ruotsin äärioikeiston kanssa. Monen muun asiaan perehtyneen ­tavoin Stock­lassa hylkää ajatuksen, että murhaaja olisi ollut jo kertaalleen siitä tuomittu ja vapautettu Christer Pettersson.
Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Palme ammuttiin Tukholmassa kadulla helmikuussa 1986 ja tapaus on edelleen selvittämättä.
Stocklassa kuitenkin uskoo, että Palmen murha tullaan ratkaisemaan.
Niko Rinta

Mari Manninen: Kiinalainen juttu

Tietokirja. Toimittaja Mari Mannisen edellinen teos Yhden lapsen kansa palkittiin ­ansaitusti Tieto-Finlandialla. Kiinalaista perhesuunnittelua ja -käsitystä sivutaan nytkin, mutta Kiinalainen ­juttu (Atena) pureutuu laajempaan aihepiiriin eli 33 yleiseen Kiina-myyttiin, jotka eivät pidä paikkaansa.
Osa myyteistä tosin tuntuu niin aikansa eläneiltä ja vääristyneiltä, ettei niitä tarvitsisi kumota, mutta pääosin kirja on avartavaa ja sujuvasti ­kirjoitettua tekstiä.
Esimerkiksi kuvaukset Kiinaa hallitsevan kommunistipuolueen ”luovista” historiantulkinnoista kautta aikojen, kiinalaisten käytöstavoista, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista maassa ja Kiinan ja Tiibetin suhteesta ovat sekä hyödyllistä että ­kiinnostavaa asiaa.
Susanna Luikku

Outi Pakkanen: Linna

Dekkari. Outi Pakkasen uutuus Linna (Otava) on tuttu Anna Laine -vetoinen tarina, mutta myös tiettyä jatkoa jo monta vuosikymmentä ­sitten ilmestyneille kirjoille Tarjoilija, pyyhkikää taulu (1986) ja Rakkaudesta kuolemaan (1994). Etenkin ensin mainitussa sattunut murha kummittelee yhä muinaisten luokkatoverien mielissä, ja kansanedustaja Pertti Pekkala toimii tämänkin tapauksen käynnistävänä tekijänä.
Pakkasen kirjoista tietää, ­mitä saa: Helsingin kantakaupungin mullistusten kuvauksia, koukeroisia ihmissuhteita, ruokareseptejä ja Laineen ­terävän tarkkailijan roolin.
Myös Linna on omassa genressään pätevä dekkari, mutta joskus ei voi olla ihmettelemättä, mistä Pakkasen kirjoihin ­aina löytyy niin banaaleja, ­pinnallisia ja kitkerän epä­miellyttäviä naishahmoja.
Susanna Luikku

Clare Mackintosh: Anna minun olla

Dekkari. Annan vanhemmat ovat seitsemän kuukauden välein tehneet itsemurhan heittäytymällä mereen. Äidin kuoleman vuosipäivänä asian ylle lankeaa kuitenkin varjo – mitä oikeastaan tapahtui? Lukijakin alkaa epäillä, kehen kirjassa voi oikeastaan luottaa.
Clare Mackintoshin Anna minun olla (Gummerus) pitää otteessaan loppuun asti vain lisää kaasua painaen. Viimeinen yllätyskäänne on säästetty jopa viimeiselle sivulle. Vaikka tarinaa kerrotaan monesta eri näkökulmasta, se ei hajoa palasiksi. Lievät epäuskottavuudetkaan eivät pilaa lukukokemusta.
Selina Keränen

Tara Westover: Opintiellä

Selviytymistarina. Tuntuu käsittämättömältä, että nykypäivän Yhdysvalloissa voi käydä näin, mutta Tara Westoverin omaelämäkerrallinen Opintiellä (Tammi) pohjautuu ­tositarinaan. Kiihkouskovaisen survivalisti-isän lapset puto­sivat yhteiskunnan ulko­puolelle niin perusteellisesti, että vuonna 1986 syntynyt Westover ei esimerkiksi vieläkään tiedä ­oikeaa syntymäpäiväänsä. ­Hänelle ei haettu syntymätodistusta, sillä isä ­halusi pitää lapsensa salassa valtiolta.
Voimallinen tarina imee ­lukemaan. Perheenjäsenten selviäminen hengissä oli isän mukaan ”Herran hallussa”, ­eikä äitiäkään viety vakavan auto-onnettomuudenkaan jälkeen sairaalaan. Ja kuten näissä tarinoissa usein käy, suljettu uskonnollinen piiri johti myös naisten tiukkaan lokerointiin, heille tehtyyn väkivaltaan ja koulutuksen rajoittamiseen. Se kaikki verotti ja traumatisoi myös henkisesti.
Tara Westoverin onneksi hän pääsi lopulta opintielle – joskin ensimmäistä kertaa vasta 17-vuotiaana. Koulutuksen ­voimasta kertoo se, että hän ­rakensi elämänsä sen jälkeen sirpaleista uusiksi ja opiskeli tohtoriksi.
Selina Keränen

J.S. Monroe: Löydä minut

Trilleri. Lähipiiri on huolissaan Jarista, joka näkee edesmenneen Rosa-rakkaansa kasvot joka puolella. Hallusinaatioiksi väitetyt kokemukset saavat lisäpontta, kun Jar alkaa saada viestejä Rosalta. Nope­asti hänen elämänsä muuttuu vainoharhaiseksi salaliitto­teorioiden selvittelyksi. Kehen voi luottaa?
J. S. Monroen Löydä minut (Tammi) etenee vetävästi, vaikka kieppuukin paikoin uskottavuuden rajamailla. Ihmisen ­sisäistä taistelua reaalimaailman ja omien uskomusten ­välillä kuvataan etevästi.
Selina Keränen

Harri Nykänen: Armonlaukaus

Dekkari. Harri Nykäsen Armonlaukaus (Crime Time) kääntää totutut roolit ylösalaisin: tällä kerralla poliisi joutuu jahdatun paikalle. Armonlaukaus on Raid-sarjan kymmenes kirja, jonka juonikäänteet ovat paikoin uskomattomia mutta kuitenkin jollain ihmeen tavalla loogisiakin. Rikollisten maailmassa jahdatun on oltava askelen edellä jahtaajiaan.
Raid on kirjan hyvä pahis, jonka Tukholman alamaailma tuntee suomalaisena, jolla on  yli-ihmisen piirteitä. Mystinen sankari ja nykyajan etäisten laaksojen mies tulee ja pelastaa lopulta tavalliset pulli­aiset pahiksilta.
Teksti on nopeatempoista ja helppolukuista, mutta koukuttavaa. Sitä ryydittävät sarkastinen huumori sekä Raidin ja komisario Janssonin viljelemät lakoniset tokaisut. Kirja on hyvällä tavalla viihdyttävä eikä tuottanut pettymystä Raid-sarjan ystävälle.
Anne Joutsenlahti-Lankinen

Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa

Romaani. Isralla, Anelkalla ja Parvaizilla on aina ollut vain toisensa, mutta erityisen vahva on isosiskon kasvattaman kaksosten suhde. Työnteon ­uuvuttama äiti on kuollut, isä kadonnut aikoja sitten Lontoosta jihadistijoukkoihin. Kun Parvaiz, 19, lankeaa Isis-värväreiden houkutuksiin ja yllättäen seuraa isänsä jälkiä, ­perheen maailma järkkyy taas.
Kamila Shamsien Joka ­veljeään vihaa (Gummerus) on ahdistava, mutta taidokas tutkielma yhteiskunnan, perheen ja uskon ristiriidasta sekä radikalisoitumisen mekanismeista. Kotoutumista ja maallistumista edustaa toinen perhe, joka isä on noussut köyhästä pakistanilaissiirtolaisesta tiukan linjan sisäministeriksi.
Tarinan loppu tuntuu kaikessa järkyttävyydessäänkin epäuskottavalta, mutta on sukua vanhoille tragedioille aina antiikkiin ja Romeoon ja Juliaan asti.
Susanna Luikku

Anna Kortelainen: Hyvä Sara! Sara Hildénin kolme elämää

Elämäkerta. Matka Lempäälän Torisevan torpasta vaatekaupan suurnimeksi ja taidemesenaatiksi on jo tarinan arvoinen, mutta Anna Kortelaisen Hyvä Sara! Sara Hildénin kolme elämää (Gummerus) on enemmän kuin elämäkerta. Se on kertomus naisesta, joka raivaa tieltään sosiaaliset esteet, rakentaa näköisensä elämän, luo itsestään menestyvän johtajan maassa, jossa naisille ei johtajuutta jaeta, ottaa sydämeensä ja siipiensä suojaan ­alkoholisoituvan taiteilijan.
Kortelaisen taipuisissa käsissä legenda saa inhimilliset raamit, se kuljettaa lukijan askel askeleelta huomaamaan, kuinka köyhästä Saara Hildenistä muovautuu rikas Sara Hildén. Ja mitä jälkeen jää, kun itse ­rakennettu elämä on eletty.
Samuli Isola

Eija Mäkinen ja Ida Henrikson: Vivica Bandler. Vuosisadan nainen

Kaverikirja. Jos sinulle riittää, että ystävät, tuttavat ja ihailijat listaavat molemmilla kotimaisilla, millainen ihminen oli teatterin uudistaja ja seksuaalisen tasa-arvon esitaistelija, Eija Mäkisen ja Ida Henriksonin Vivica Bandler. Vuosisadan nainen (Otava) on se kirja.
Samuli Isola
Kommentoi »