Image

Jos kaupan basilika on loppu, hae yrtit takapihalta.



Jos kaupan basilika on loppu, hae yrtit takapihalta.

Moni on syönyt lapsuudenkesinään maksaruohoa, ketunleipää, suolaheinää ja avomansikkaa suoraan maasta.
Teksti Milla Visuri

Nykyään sitä kutsuttaisiin hortoiluksi, mikä tarkoittaa luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien keräämistä, kokkaamista ja säilömistä. Hortoilu on osa villiyrttibuumia, ja siitä on tullut yksi eniten kasvaneista terveellisen ja edullisen ruuan trendeistä. 

Villiyrttejä kasvaa kaikkialla.Hortoilija ja villiruokakouluttaja Sami Tallberg on tunnistanut jo lähes sata suomalaista villiyrttiä.

”Villiyrttisalaatti takaa makuräjähdyksen, jota ei kaupan salaatista tai yrteistä saa”, Tallberg sanoo.

Hyvä villiyrttisalaatti syntyy esimerkiksi ketunleivästä, voikukasta, ruoho- tai litulaukasta, peltokanankaalista ja keto-orvokista.

Eri yrttejä käytetään eri tavoin. Esimerkiksi maksaruoho, voikukan lehdet ja peltokanankaali toimivat salaatinlehtinä, saksankirveli, siankärsämö ja ruohosipuli mausteyrttien tapaan ja ruokaisat vihannekset, kuten koiranputki, sellaisenaan.

Villikasveja hyödynnetään myös kasvuvaiheiden mukaan. Esimerkiksi voikukan nuppuja voi käyttää kapristen tapaan. Hapanta vartta ei kannata syödä.

Hortoilun voi aloittaa opettelemalla itse tai menemällä kurssille. Paras aika siihen on villikasvisesonki. Etelä-Suomessa ensimmäiset yrtit ovat poimittavissa aikaisin keväällä, kesäkuun alussa kaikkialla Suomessa.

Hortoilun makuun pääsee jo keräämällä lähimaastosta vihersmoothien helposti tunnistettavat ainekset, kuten nokkosen ja voikukan lehdet sekä apilat kukkineen päivineen. Uutta kasvia kannattaa maistaa vasta, kun sen tunnistaa varmasti. Tappavan myrkyllisiä on kymmenkunta. Luontoportin tunnistusopas (luontoportti.com) auttaa aloittelijoita. 

Kesäkuun alussa Suomessa vietetään villiyrttiviikkoa. Sen kunniaksi aion tehdä elämäni ensimmäisen voikukkasalaatin, maistaa tuota aiemmin hevosille varattua suurta herkkua. ■

Julkaistu: 24.6.2015