Image

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä: "Rokotuskattavuutta saadaan lisättyä jo sillä, että varataan ennalta ajat rokotukseen"

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä: "Rokotuskattavuutta saadaan lisättyä jo sillä, että varataan ennalta ajat rokotukseen"
THL:n erikoistutkija, sosiaaliantropologi Jonas Sivelä uskoo, että suuri osa ihmisistä ajattelee hyvinkin solidaarisesti. Tällaisia tuloksia on saatu myös tutkimuksissa koronakriisistä.
Julkaistu: 3.12.2020
Ihminen ei muutu, kun häntä lyö tiedolla päähän, sanoi THL:n johtaja Mika Salminen Imagessa syyskuussa. Sinä tutkit kansanterveystyön vaikutuskeinoja. Miksi on, kuten Salminen sanoi?
”Tässä filosofiassa on tapahtunut viime vuosikymmeninä isoja muutoksia. Kovan faktan lyöminen voi olla jopa destruktiivista. Se voi johtaa takaiskuvaikutukseen, jolloin se vain lisää harhaanjohtavia ja vääristyneitä käsityksiä. Siksi on tärkeää osata esittää tieto muodossa, jossa se on helppo ottaa vastaan. Eikä tällainen filosofia koske pelkkää kansanterveystyötä. Jos funtsii laajemmin, peruskouluissa ja opetuksessa on jo pidemmän aikaa sitten siirrytty autoritäärisestä kateederiopettamisesta osallistavamman opetuksen suuntaan.”
Missä nämä keinot näkyvät konkreettisesti?
”Ajatus kiteytyy siihen, että halutaan helpottaa itselle hyvien ja esimerkiksi terveydelle edullisten valintojen tekemistä. Kyse ei ole hokkuspokkustempuista, vaan esimerkiksi siitä, että kun tarjoaa kasvisruokaa lounaslinjaston alussa, lisää sen kulutusta. Jos haluaa säätää annoskokoja, niin pitää pienentää lautasia. Oma erikois­alani on rokottamiset. Siitä on luotu julkisuudessa harha, että rokottamattomuus johtuisi aina siitä, että rokotuksia vastustetaan. On painotettava erikseen, ettei näin ole. Rokottamattomuuden taustalla voi olla useita syitä. Vaikka se, ettei jakseta nähdä vaivaa tai ihan vain unohtaminen.”
Miten rokotuskattavuutta lisätään?
”Rokotuskattavuutta saadaan lisättyä jo sillä, että varataan ennalta ajat rokotukseen. Tehdään opt-out-vaihtoehto, jolloin valitset itse, ettet mene. Meillä on arvioitavana tutkimus, jossa lähetettiin influessarokottamiseen liittyen erilaisia kirjeitä ja oltiin lähettämättä kirjeitä. Yksille ei lähetetty mitään, toisille kerrottiin laumasuojasta ja mainittiin aika ja paikka ja kolmansille annettiin vain aika ja paikka. Parhaiten toimi se, jossa oli vain aika ja paikka. Laumasuojan mainitseminen ei vaikuttanut kovin paljon suuntaan eikä toiseen.”
”Uskon, että jos korona­rokotusta suositellaan, suurin osa suhtautuu siihen myönteisesti.”
Jonas Sivelä
Ihminen on tunnetusti paljon epäratio­naalisempi kuin kuvittelee olevansa. Miten tähän voi vastata?
”Vahvistusharha on olemassa, mutta mielestäni sen inhimilliset esteet toimivat usein vähän väärinpäin. Kun tein väitöskirjaa AIDS-myyteistä Etelä-Afrikassa, ajattelin, että myyttejä olisi vaikka kuinka paljon. Tutkijayhteisöstäkin sai tukea sille. Mun päätulos olikin, että siellä ollaan AIDSin suhteen hyvin perehtyneitä ja rationaalisia, mutta toimenpiteitä kohdistettiin median vuoksi väärällä tavalla. Samoin rokotevastaisuus on nostettu esiin valtavana ongelmana uutismediassa. Suurin osa ihmisistä ottaa kaikki rokotteet, mutta paukuttaminen voi herättää kaikenlaisia asenteita ja vastustusta.”
Vastustetaanko esimerkiksi rokotuksia jyrkemmin kuin aiemmin vai onko äänekkäin vähemmistö vain saanut aiempaa enemmän ilmatilaa?
”En ole ihan vakuuttunut siitä, että äänekkäiden vastustajien määrä olisi kasvanut. Tällaiset tekevät itsensä kokoaan näkyvämmiksi. Ei ole merkkejä siitä, että joukko olisi kasvanut tai olisi äärimmäisen iso. Rokottamisen suhteen puhutaan kansainvälisellä tasolla prosentista tai parista väestöä, ja radikaalein ryhmä on häviävän pieni. Tässäkin luodaan harhaa, kun nostetaan uutismediassa ja sosiaalisessa mediassa esiin, että on tällainen Facebook-sivu. Ajatellaan, että onpa sillä paljon kannatusta. Ei se välttämättä ole niin.”
Nykyhetkeä pidetään individualistisena. Moni ajattelee, että tietää itse itseensä liittyvät asiat parhaiten. Miten puhua yhteisten hyötyjen puolesta tällaisessa tilanteessa?
”Muakin on huolestuttanut se, onko meidän kulttuuri yhä yksilöllisempi, mutta usein joukkonäkökulma ja yksilön näkökulma menevät hyvin yhteen. Ainakin on tunne siitä, että on tällainen tendenssi. Ehkä se on illuusio. Ehkä ihmiset on äärimmäisen solidaarisia. Ehkä me luullaan vain, että yksilöllisyysajattelu valtaa kaikki elämänalueet, mutta ehkä niin ei olekaan.”
Mihin tämä illuusio pohjautuu?
”Toisessa tutkimuksessa katsoimme koronaan liittyen huolia ja pelkoja. Kysyttiin, mikä huolestuttaa koronaan liittyen eniten. Se, että saa itse tartunnan, huolestutti paljon, mutta erilaiset yhteiskunnalliset seikat huolestuttivat vielä enemmän. Sosiaalisten ongelmien ja päihdeongelmien lisääntyminen, taloudellinen taantuma tai henkisen hyvinvoinnin asiat. Se on merkki siitä, että ehkä ihmiset ajattelevatkin hyvin solidaarisesti.”
Ei siis liene huolta sen suhteen, että koronarokote nostaisi pinnalle jotakin piilovastustamista.
”Rokotusluottamus on yleisesti katsoen tosi hyvällä tolalla Suomessa. Uskon, että jos koronarokotusta suositellaan, suurin osa suhtautuu siihen myönteisesti. Akuuttia pelkoa valtavasta vastustuksesta ei mun mielestä tällä hetkellä ole olemassa.”
Kommentoi »