Apu

Jokaisella yli 75-vuotiaalla on kaihia – Pirjo Mustonen ei itse huomannut ongelmaa, mutta leikkauksen jälkeen maailma kirkastui

Jokaisella yli 75-vuotiaalla on kaihia – Pirjo Mustonen ei itse huomannut ongelmaa, mutta leikkauksen jälkeen maailma kirkastui
Kun Suomi ikääntyy, kaihileikkauksia tarvitaan yhä enemmän. Siksi julkisella puolella leikkauskriteerit ovat tiukat ja lähtökohta on, että yksi silmä leikataan ensin. Pirjo Mustosen kaihi löytyi vahingossa, kun silmiä tutkittiin muista syistä.
Julkaistu: 9.6.2022

Kesällä 2020 varkaute­lainen Pirjo Mustonen, 72, päätti uusia silmä­lasinsa, koska edelliskerrasta oli kulunut jo neljä vuotta. Hän meni yksityiselle silmälääkärille. Tämä totesi, että vasemmassa silmässä oli kaihi. Lääkäri mainitsi myös leikkauksesta, joka olisi tarpeen jonkin ajan kuluttua. Pirjon mielestä kaihi ei ollut oireillut mitenkään, ja hän ihmetteli, miksi se pitäisi leikata.

– Näköni ei ollut muuttunut. Olen likinäköinen, ja sain silmälasit 13-vuotiaana. Ainoa muutos oli, että kirkkaalla ilmalla häikäisi enemmän.

Vuotta myöhemmin kesällä 2021 Pirjo meni silmänpohjan kuvaukseen julkiseen terveydenhuoltoon. Pirjolla on kakkostyypin diabetes, jonka vuoksi silmänpohjat kuvataan kolmen vuoden välein. Edellisellä kerralla kaikki oli näyttänyt normaalilta. Nyt molemmissa silmissä oli kaihi.

Syyskuussa Pirjo kävi silmälääkärin vastaanotolla, ja kaihi päätettiin leikata.

– Minua on tutkittu ja operoitu niin paljon, etten osannut ainakaan kaihileikkausta pelätä, Pirjo naurahtaa.

Pirjo Mustonen sai kaihi­leikkausajan parin kuukauden päähän siitä, kun lääkäri laittoi hänet jonoon.

Häikäisy voi enteillä kaihia

Pirjon hoitopolku ei ole tavallisin, sillä valtaosa julkisen terveydenhuollon kaihileikkauspotilaista tulee yksityisen silmälääkärin kautta. Kun silmälääkäri toteaa leikkauskriteerit täyttävän kaihin, hän lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon.

Potilaita tulee myös perusterveydenhuollosta, kun terveyskeskuslääkäri päättelee, että vaiva voi olla kaihi, ja ohjaa potilaan silmälääkärille.

Mahdollista on myös, että epäilys syntyy optikolla. Asiakas menee uusimaan silmälaseja, koska entisillä ei näe yhtä hyvin kuin ennen. Jos näöntarkkuus ei parane lasien voimakkuutta korjaamalla, optikko kehottaa silmälääkäriin.

Kaihia enteilee se, että likinäköisyyttä on tullut lisää, värinäkö on heikentynyt ja valot ja aurinko häikäisevät. Häikäisyn tunne johtuu siitä, että samentunut linssi hajottaa valoa.

– Optikolla on velvollisuus ohjata asiakas silmälääkäriin, kun hän epäilee kaihia. Optikko ei tee diagnoosia. Sen tekee aina lääkäri. Optikko ei voi myöskään sanoa, että silmät ovat täysin terveet, muistuttaa johtava optikko Hemmo Salo Silmäasemalta.

Lasien uusiminen kaihin kanssa on hukkaan heitettyä rahaa, sillä kaihi ­muuttelee vahvuuksia miten haluaa. Leikkauksen jälkeen kaihia ei enää tule uudelleen.

Kaihi tulee jokaiselle

Kaihi on yksi kansansairaus.

– Käytännössä jokaisella yli 75-vuotiaalla on kaihia. Se herättää paljon ylimääräistä pelkoa, jota ei pitäisi luoda. Se on täysin hoidettava. Näkö palautuu entiselle tasolle, jos liitännäissairauksia ei ole, kertoo ylilääkäri, silmäkirurgi Juha Välimäki.

Hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa ja toimii kaihi­leikkausten Käypä hoito -suosituksen tekevän työryhmän puheenjohtajana.

"Puhutaan valtavasta määrästä hoidettavia, ja jokaisella potilaalla on kaksi silmää."
ylilääkäri ja silmäkirurgi Juha Välimäki

Suomessa tehdään arviolta 50 000–60 000 kaihileikkausta vuodessa. Niistä 40 000 tehdään julkisella puolella ja loput yksityisellä. Koska väestö ikääntyy, kaihileikkauksia tarvitaan yhä enemmän.

– Puhutaan valtavasta määrästä hoidettavia, ja jokaisella potilaalla on kaksi silmää, Välimäki sanoo.

Julkisessa terveydenhuollossa kaihi leikataan, kun se haittaa potilaan elämää ja paremman silmän näöntarkkuus on 0,5 tai huonompi parhaalla silmälasilla. Jos tämä ei täyty, leikkauskriteerinä on heikomman silmän näöntarkkuus 0,3 tai huonompi. Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaus on aiheellinen myös ­tietyissä erikoistilanteissa, jos kaihi alkaa haitata silmäsairauden seurantaa.

Välimäki kertoo, että näöntarkkuus on kriteeri, josta keskustellaan Käypä hoito -työryhmässä.

– Julkisen sektorin kannalta on pakko olla jokin raja, koska meitä sitoo yhdenvertaisuuslaki. Läpinäkyvä yhdenvertaisuus on välttämätöntä. Potilaskohtaista harkintaa kuitenkin on.

Lähtökohtana on, että yksi silmä leikataan ensin.

– Jotta naapurikin saa silmän leikatuksi. Olisi ideaalista, että kaikki leikattaisiin kerralla, mutta yhdenvertaisuutta täytyy tarjota. Jo yhdellä silmällä pärjää tyydyttävästi, Välimäki sanoo.

Pirjo Mustosella leikattiin yhtä aikaa molemmat silmät. Se ei pelottanut. – Tyynin mielin luotin siihen, että ammattilaiset osaavat asiansa.

Leikkaus siirtyi yskän vuoksi

Pirjo Mustosen kotikaupungissa Varkaudessa julkinen terveydenhuolto hankkii silmälääkäripalvelun ostopalveluna. Silmälääkäri laittoi Pirjon kaihileikkausjonoon syyskuussa 2021. Pirjo sai leikkausajan parin kuukauden päähän eli marraskuun loppuun. Se kuitenkin siirtyi joulukuun puoliväliin, koska Pirjolla oli marraskuussa yskää. Leikkaukseen mennessä yskää ei saa olla.

Pirjo siis pääsi leikkaukseen kolmen kuukauden sisällä siitä, kun hänet asetettiin leikkausjonoon. Joskus odotus on paljon pidempi.

Jo silmien tutkiminen ja diagnosointi voivat viedä aikaa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos potilas saa terveyskeskuksesta lähetteen tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen THL:stä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Jos tarvitaan lisätutkimuksia, ne pitää tehdä kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen hoitoon pitää päästä puolen vuoden aikana.

Kaihileikkaukseen pääsyyn voi hoito­takuunkin puitteissa kulua kaikkine vaiheineen kymmenen kuukautta siitä, kun silmälääkäri on todennut leikkaustarpeen.

THL:n mukaan kaihileikkausjonossa oli runsas 10 400 ihmistä maaliskuun lopussa 2022. Juuri kaihileikkauksiin jonottaa eniten väkeä, mikä on ymmärrettävää, koska sairaus on niin yleinen. Etenkin vuonna 2020 korona kasvatti leikkaus­jonoja. Ennen koronaa jonossa oli 8 700 ihmistä.

– Useimmat sairaanhoitopiirit pystyvät kuitenkin hoitamaan kaihileikkaukset hoitotakuun aikana. Hoitotakuun yli menee HUS-alueella 15,5 prosenttia ja esimerkiksi Keski-­Suomessa 3,7 prosenttia, Tuominen kertoo.

Yli 10 400 suomalaista jonotti kaihileikkaukseen

Tilanne sairaanhoitopiireittäin 31.3.2022. Lähde: THL.

Julkisesta terveydenhuollosta saatetaan myös ohjata potilas kaihileikkaukseen yksityiselle antamalla tälle esimerkiksi palveluseteli. Pia Tuomisella on tästä kokemusta tuttavapiiristä: uusmaalainen tuttu sai lähetteen ja palvelusetelin. Kaihi leikattiin kolmen ja puolen viikon kuluttua lähetteestä.

Jos hoitotakuu ei toteudu, Valvira ja alue­hallintovirastot voivat sanktioida kolmella tavalla: kiinnittämällä huomiota, huomauttamalla ja määräämällä. Määräykseen voidaan liittää myös sakon uhka.

Ostetaanko hoito yksityiseltä?

Jokainen hyvinvointialue kuuluu johonkin Suomen viidestä erikoissairaanhoito­piiristä.

– Hyvinvointialueilla aluevaltuustot päättävät, miten palvelut järjestetään, eli esimerkiksi missä määrin päätetään hoitaa potilaat julkisella puolella ja miten paljon käytetään ostopalveluita. Palveluseteli on nykyään käytössä useammin alueilla, joilla asuu paljon ihmisiä, Pia Tuominen kertoo.

Päijät-Sote, jossa silmäkirurgi Juha Välimäki työskentelee, kuuluu HUSin erikoisvastuualueeseen. Siihen kuuluvat myös Kymsote Kotkan ja Eksote Lappeenrannan alueella. Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa tehdään itse kaikki silmäleikkaukset, eikä ostopalveluita ole tarvittu.

– Meillä on hyvä lääkäri- ja hoitaja­tilanne ja hyvät tilat. Leikkaamme myös muiden piirien potilaita, jotka tulevat tänne vapaan valinnan takia eri puolilta Suomea. Tämä on positiivinen asia, Välimäki kertoo.

Sen sijaan Eksoten silmä­klinikkaa hoitaa Terveystalo ja Kymsoten Coronaria. Sote-­uudistus tulee vaikuttamaan ulkoistuksiin, koska tiloja ei enää omista kunta vaan hyvinvointialue.

Välimäen mielestä pitää pohtia, mitä halutaan. Hän korostaa, että hänellä ei ole mitään yksityistä sektoria vastaan. Kun asiakas maksaa yksityisen taksan ja kirurgi tekee yrittäjänä työnsä, peli on reilu. Reilu on myös palveluseteli, jossa yksityiset toimijat ovat sitoutuneet tuottamaan leikkauksen tiettyjen sääntöjen mukaisesti.

Paljonko kaihileikkaus maksaa?

  • 135  e oli Pirjo Mustosen sairaalalasku julkisessa terveydenhuollossa.
  • 1 200–1 400 e on yhden silmän kaihileikkauksen hinta yksityisellä puolella.

On myös erikoisempi polku, joka ei ole reilu yhdenvertaisuuden kannalta. Välimäki kertoo esimerkin.

Potilas menee yksityiselle silmälääkärille, joka toteaa kaihin. Potilas ei kuitenkaan halua leik­kausta yksityisellä. Silloin klinikan silmäkirurgi Maija voi tarjoutua leikkaamaan kaihin kunnassa X, jossa toiminta on ulkoistettu tälle samalle yksityisklinikalle.

– Potilas maksaa vain saman kuin julkisessa sairaalassa ja kaihi voidaan leikata vaikka huomenna, Välimäki sanoo.

Samalla yksityisklinikalla ottaa vastaan Mikko, joka ei kuitenkaan leikkaa kunnassa X. Hän lähettää potilaan Päijät-­Hämeen keskussairaalaan, jossa erikoislääkäri arvioi kriteerit ja laittaa potilaan jonoon kiireellisyyden mukaan.

– Jos leikkaus on kiireetön, jono kestää noin neljä kuukautta, ellei potilas ole työ­ikäinen. Pitää kysyä, onko tämä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.

Valittavana erilaisia linssejä

Kaihileikkaus mullistui 1990-luvulla, kun se opittiin tekemään pienestä haavasta ultra­ääntä eli fako-tekniikkaa käyttäen. Nykyään liki kaikki kaihit leikataan ultra­äänitekniikalla.

– Silmässä on pussi, kuin tyynyliina. Sen sisällä on tyyny, tässä tapauksessa mykiö eli linssi. Ultraääni pilkkoo kaihin samentaman linssin sisällön. Lopuksi pussin sisälle laitetaan kirkas tyyny, muovinen keinomykiö, hän havainnollistaa.

Julkisessa terveydenhuollossa kaihileikkauksessa silmään asennetaan yleensä yksiteholinssi. Käypä hoito -suosituksessa ei suositella kaikille moniteholinssejä ensisijaisena vaihtoehtona.

– Julkinen sektori ei tarjoa moniteholinssejä, koska yksiteholinssillä saavutetaan riittävän hyvä tulos valtaosalla ihmisiä. Tietyt kriteerit täyttävät potilaat voivat moniteholinssillä päästä eroon silmälaseista, mutta suurin osa on tyytyväinen tavalliseen linssiin, joka ei suinkaan ole halpatuote vaan edustaa viimeisintä tekniikkaa ja huippulaatua, Välimäki sanoo.

"Vaikka kaihileikkaus on turvallinen, leikkauksiin sisältyy riski. Asia on aina punnittava tätä vasten. Jos silmässä on kaihi, se ei suoraan merkitse sitä, että se pitää leikata."
ylilääkäri ja silmäkirurgi Juha Välimäki

Jos kaihileikkauksen maksaa omalla rahalla, silmään voidaan asentaa moni­teholinssi. Sillä näkee sekä kauas että lähelle, eikä silmälaseja enää tarvita.

Jos silmässä on paljon hajataittoa, sitä voidaan korjata erityisellä toorisella tekomykiöllä, jota käytetään sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Yksityisklinikalla kaihi voidaan myös leikata, jos potilas kokee, että se haittaa elämää, vaikka näkö ei olisi vielä heikentynyt julkisen terveydenhuollon vaatimusten mukaiseksi. Haitta on suhteellinen käsite: sama asia voi haitata yhtä mutta toista ei lainkaan.

Juha Välimäki pohtii mahdollista tilannetta, jossa kaihi leikataan ilman, että se lääketieteellisesti edellyttää leikkausta, ja tuleekin komplikaatio. Potilas voi kokea, että jos hän olisi tiennyt komplikaatioista, hän ei olisi halunnut leikkausta.

– Vaikka kaihileikkaus on turvallinen, leikkauksiin sisältyy riski. Asia on aina punnittava tätä vasten. Jos silmässä on kaihi, se ei suoraan merkitse sitä, että se pitää leikata, Välimäki sanoo.

Hän muistuttaa, että komplikaatiot tulevat aina julkisen terveydenhuollon syliin.

Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on myös ylläpitää osaamista. Keskussairaaloilla on ollut iso merkitys koulutuksessa ja erikoistumisessa. Myös kaikki yksityisellä puolella leikkaavat silmälääkärit on koulutettu julkisen terveydenhuollon resurssein.

– Koulutus syö tehokkuutta ja resursseja, mutta turvaa samalla tulevaisuutta. Tulossa on valtava kaihilasti. Julkisella terveydenhuollolla on tämän hoitamisessa keskeinen rooli. Se vaatii, että koulutetaan uusia silmälääkäreitä, ja komplikaatiot pitää hoitaa turvallisesti.

Noin kymmenellä prosentilla kaihileikatuista tulee 3–5 vuoden päästä jälkikaihia, joka ei ole varsinainen kaihi. Siinä silmään asetetun tekomykiön takana oleva kapselipussi samentuu ja näöntarkkuus heikkenee.

Jälkikaihi hoidetaan laserilla, eikä se uusi.

Ennen kaihileikkausta Pirjo pystyi likinäköisenä lukemaan ilman laseja. Koska tekomykiö korjasi likinäköisyyden, se ei enää onnistu, vaan hän tarvitsee lukulasit nähdäkseen lähelle.

Kaihileikkaus ei tuntunut miltään

Pirjo Mustonen teki työuransa sairaalassa osastosihteerinä ja kirjoitti työssään niin monta kaihileikkauskertomusta, että hän tiesi, mitä siinä tapahtuu.

– Tieto ei tuonut minulle tuskaa, päinvastoin. Tyynin mielin luotin siihen, että ammattilaiset osaavat asiansa.

Kaihileikkausta varten Pirjo meni aamulla Varkauden sairaalaan. Pirjolla leikattiin kerralla molemmat silmät. Mykiöiden vaihtaminen kesti noin kymmenen minuuttia.

– Leikkauksen aikana en tuntenut mitään. Kirkas valo häikäisi, ja sitä tietysti tarvittiin leikkausta varten. Leikkauksen jälkeen oli hyvä olo ja rupesin näkemään. Silmien suojiksi laitettiin läpinäkyvät kuvut, joita piti pitää seuraavan yön ajan.

Pirjo viipyi sairaalassa kaksi tuntia. Seuraavana päivänä alkoi jälkihoito. Pirjon piti laittaa silmiin tippoja neljän viikon ajan, yhtä tippaa neljästi päivässä ja toista kahdesti päivässä.

Viikkoon hän ei saanut saunoa, nostella painavia esineitä eikä ponnistella. Jumppa oli kiellettyä kuukauden. Sitä hän kaipasi.

Ennen kaihileikkausta Pirjo pystyi likinäköisenä lukemaan ilman laseja. Koska tekomykiö korjasi likinäköisyyden, se ei enää onnistu, vaan hän tarvitsee lukulasit.

– Näen paremmin kuin ennen laseilla. Värit kirkastuivat. Olen tyytyväinen.

Kuinka kaikki tapahtui?

  • 2020 Pirjo Mustonen käy yksityisellä silmälääkärillä, koska hän haluaa uusia silmälasinsa. Lääkäri huomaa, että vasemmassa silmässä on kaihia. Se ei haittaa Pirjoa.
  • Kesä 2021 Pirjo käy silmänpohjakuvauksessa julkisessa terveydenhuollossa. Siinä todetaan kaihi molemmissa silmissä.
  • Syyskuu 2021 Silmälääkäri laittaa Pirjon leikkausjonoon julkiseen terveydenhuoltoon.
  • Marraskuu 2021 Pirjon ensimmäinen leikkausaika 26.11. siirtyy, koska hänellä on yskä.
  • Joulukuu 2021 Kaihi leikataan Pirjon molemmista silmistä 17.12. Varkauden sairaalassa. Leikkaus on nopea, se kestää vain kymmenisen minuuttia.
  • 2022 Leikkaus kirkasti värit. Nyt Pirjo näkee paremmin kuin ennen silmälaseilla.

Kommentoi »