Tuulilasi

Joka kahdeksas autoilija myöntää ajaneensa päihtyneenä

Joka kahdeksas autoilija myöntää ajaneensa päihtyneenä

Autoilu ja alkoholijuomat kuuluvat monen suomalaisen vappujuhlintaan, mutta niitä ei pidä yhdistää, jos aikoo olla itse ratin takana.
Kuvat All Over Press
Mainos

Vauriokorjaamiseen erikoistuneen Autoklinikan teettämästä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista peräti 62 prosenttia tuntee jonkun, joka on ajanut autoa päihtyneenä. Yli puolet kyselyyn vastanneista olisikin valmis tiukentamaan ajamiseen sallittua promillerajaa.

Vappu on oivaa aikaa ulkoiluttaa kesäautoa ensimmäistä kertaa tälle vuodelle ja juhlia ystävien kanssa. Kuskina olevien kannattaa pitää simaa vahvempien juomien korkki kiinni, sillä autolla päihtyneenä ajamiseen liittyy vakavia liikenneturvallisuusriskejä. 

Pienikin veren alkoholipitoisuus huonontaa ajokykyä ja vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, jolloin autoilija tekee helpommin virhearviointeja liikenteessä. Rattijuopumuksen raja onkin Suomessa tällä hetkellä 0,5 promillea, mikä täyttyy tavallisesti jo kahdesta tai kolmesta miedosta alkoholiannoksesta. 

”Lievästi päihtynyt ei välttämättä itse huomaa humalatilaansa, minkä vuoksi hän saattaa kokea olevansa hyvässä ajokunnossa. Päihtynyt kuski käyttäytyy liikenteessä usein arvaamattomasti ja aiheuttaa näin vaaratilanteita paitsi itselleen myös muille tiellä liikkuville”, kertoo Autoklinikan myyntijohtaja Pentti Oksanen.

Päihteet ja autoilu eivät sovi yhteen

Alkuvuonna kyselyyn vastanneet olivat hyvin ajan tasalla alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen liittyvistä riskeistä. Autoilijoista 55 prosenttia olisikin valmiita tiukentamaan nykyistä promillerajoitusta. Nollatoleranssin kannalla on neljäsosa kaikista vastanneista ja 30 prosenttia alle 35-vuotiaista. Heidän mielestään autoilijoiden hengityksestä ja verestä ei saisi löytyä ollenkaan merkkejä alkoholin käytöstä.

”On ilahduttavaa huomata, että etenkin nuoret ymmärtävät, etteivät päihteet ja autoilu sovi lainkaan yhteen. Paras ratkaisu liikenneturvallisuuden kannalta on tietenkin se, ettei kuljettaja juo alkoholia lainkaan samana päivänä, kun ajaa autoa.”

Riskien tiedostamisesta huolimatta 12 prosenttia autoilijoista tunnusti, että on itse ajanut autoa päihtyneenä. Useimmin tällaiseen ratkaisuun ovat päätyneet alle 35-vuotiaat miehet, joista joka kuudes myönsi syyllistyneensä rattijuopumukseen. Samaan aikaan peräti 62 prosenttia suomalaisista kertoi tuntevansa jonkun, joka on ajanut päihtyneenä.

”Tuloksien ristiriitaisuuteen vaikuttaa luultavasti se, että pian päihteiden käytön jälkeen ratin taakse istuvat eivät useinkaan tiedä sen hetkistä promillemääräänsä. Muut sen sijaan saattavat huomata hänen olemuksessaan merkkejä humaltuneisuudesta”, Pentti Oksanen huomauttaa.

Jos kuski on nauttinut alkoholipitoisia juomia, hänen on syytä käyttää alkometriä ennen kuin tekee päätöksen autolla liikenteeseen lähtemisestä. Edellisenä iltana käytetyt päihteet saattavat vaikuttaa edelleen elimistössä aamulla, joten alkometriin kannattaa puhaltaa silloinkin.

Soita 112:een jos epäilet rattijuopumusta

Suomalaiset pitävät kavereistaan huolta, sillä lähes kolmasosa vastaajista oli estänyt tai yrittänyt estää tuttavaansa ajamasta päihtyneenä. He kokivat, että syy rattijuopumukseen on enemmän alkoholin käyttäjässä kuin alkoholilainsäädännössä. Autoilijoista 65 prosenttia ei uskonut, että vahvempien alkoholijuomien myynnillä kaupoissa olisi vaikutusta liikenneturvallisuuteen. 

”Kaverien olisi tärkeää huolehtia lisäksi siitä, että kuski on varmasti ajokuntoinen. Muuta liikennettä tarkkailtaessa huomatuista poikkeavalla tavalla ajavista autoilijoista kannattaa tehdä ilmoitus poliisille, vaikkei olisi varma, johtuuko esimerkiksi heittelehtivä tai nykivä ajotapa päihteiden käytöstä vai esimerkiksi sairauskohtauksessa”, ohjeistaa Oksanen.

Ilmoitus epäillystä rattijuopumuksesta tehdään soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Puhelimessa kysytään epäillyn auton rekisterinumero, tuntomerkit ja ajopaikka. Epäilyksensä voi ilmoittaa nimettömänä.

Julkaistu: 29.4.2018