Apu

Jari Tervo Kekkos-dokumentista: Ylistyslaulun virittäminen mahtimiehestä tekisi sekä minusta että hänestä pölvästin



Jari Tervo Kekkos-dokumentista: Ylistyslaulun virittäminen mahtimiehestä tekisi sekä minusta että hänestä pölvästin

Kirjailija Jari Tervo johdattaa katsojat Urho Kekkosen ajan ja elämän halki, mutta mahtimiesylistystä ei ole luvassa.
Teksti Apu-toimitus

Ensimmäinen ajatus: eikö tämä menneisyyden haikailu, satavuotispönötys ja suurmiespalvonta jo riitä? Eikö Suomessa vuonna 2017 todellakaan ole muuta aihetta kahdeksanosaiseen tv-sarjaan kuin Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986), josta on hyllymetreittäin historia- ja muuta kirjallisuutta, akateemista tutkimusta ja dokumentoitua aikalaisaineistoa?

Vinkkeli vaikuttaa kuitenkin ennakkoluulottomalta ja monipuoliselta. Intervisio-tuotantoyhtiön Yleisradiolle tuottama sarja lupaa käsitellä Suomea 25 vuotta presidenttinä johtaneen Kekkosen elämän juurta jaksaen. 

Kronologisesti syntymästä kuolemaan etenevä ja Kekkosen jättämään perintöön päättyvä sarja käy läpi suhteet venäläisiin ja suomalaisiin poliitikkoihin, kritiikinsietokyvyn ja sen puutteen, naissuhteet, urheilun, saunomisen, viinan, suomettumisen, vallasta luopumisen vaikeuden – ja lopun vanhuuden ja yksinäisyyden. Oppaana matkassa toimii kirjailija Jari Tervo.

Myyrä-kirjani (2004, WSOY) oli fiktiivinen teos presidentistä; nyt minulle tuli tilaisuus olla mukana tekemässä faktaan pohjaavaa kokokuvaa. Innostuin hankkeesta heti. Kummallista kyllä, vastaavaa sarjaa Kekkosesta ei ollut aiemmin tehty, Tervo sanoo. 

Hanke pitkittyi, ja Tervo ehti jo luulla, että se haudataan ilman seremonioita – kunnes Intervision vastaava tuottaja Antti Seppänen ilmoitti, että Yle haluaa kahdeksanosaisen sarjan.

Seppänen vahvistaa, että Tervo oli luonteva valinta yhteistyökumppaniksi.

– Tunnen Jarin pitkältä ajalta, ja olemme pyöritelleet lähihistoriaan liittyviä aiheita aiemminkin. Myyrässä on kovasti Kekkosen näköinen mies päähenkilönä, ja tiesin Jarin tehneen mittavan taustatutkimuksen kirjaa varten, Seppänen sanoo. 

Tiimi ryhtyi paiskimaan töitä. Tervo ideoi käsikirjoitusta, laati spiikkejä käsikirjoittaja Marjo Vilkon kanssa ja haastatteli Kekkosen aikalaispoliitikkoja, historiantutkijoita, Kekkosen lapsenlapsia ja kainuulaisia vaikut­tajia.

Sarjan rungon muodostavat arkistomateriaali ja haastattelut UKK:n kanssa tekemisissä olleiden, historiantutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Jari Tervo kiistää ehdottomasti, että taka- tai mikään muu ajatus olisi ollut vanhojen aikojen ja ”vahvan johtajan” haikailu tai kritiikitön suurmiespal­vonta.  

– En halua virittää ylistyslaulua entisaikain mahtimiehelle. Se tekisi sekä kohteesta että minusta pölvästin. Sarja ei ole patsas, vaan dokumentti. Siinä tutkitaan, mitä patsas kätkee sisäänsä, hän painottaa.

Pieni ulkoinen myönnytys näköispatsas-tematiikalle on kuitenkin tehty. Sarjan traileria varten kirjailija ajettiin Ylen studiossa kaljuksi.

– Jos ihminen ei tiedä mitään muuta Kekkosesta, hän tietää kuitenkin tämän kaljun. Sen vuoksi ehdotin ensimmäisessä varsinaisessa palaverissa, että tehdään sarjaan sellainen tunnari, jossa minut vedetään kaljuksi. Muut olivat ensin, että oletko tosissasi – ja minä, että totta kai, Tervo virnistää.

Itse tapahtumassa eli parturointitilanteessa kirjailija kyllä kyseli peiliä useaan otteeseen, ja kommenttiin ”näyttää enemmän Nikita Hruštšovilta” vastaus oli paljonpuhuva ”ei helvetti”.

Tekijät painottavat, että sarjassa on pyritty tuomaan esiin Kekkosen persoonaa mahdollisimman monipuolisesti: ihmisen luonnetta ja motiiveja poliitikon ja presidentin roolin takana. 

Kekkonen herättää ainakin varttuneemmissa politiikan harjoittajissa ja seuraajissa yhä hämmästyttävän voimakkaita tuntoja. Etenkin keskustalaisesti ajatteleville hän on edelleen sankarihahmo, jota ei sovi kritisoida. Osa vanhemmista polvista taas ei ole unohtanut nöyryyttäväksi kokemaansa kohtelua, itsevaltaisuutta ja ”Neuvostoliiton nuoleskelua”.

Sairaalloinen ja muistihäiriöistä kärsinyt UKK vetäytyi presidentin virasta vuonna 1981 ja kuoli viisi vuotta myöhemmin. 

Se tarkoittaa, että Suomessa elää sukupolvia, joille Kekkonen on aikuisten puheissa ja uutisissa taustalla häilyvä lapsuuden hahmo, tai pelkkä nimi historiankirjassa. Lisäksi ovat ne, jotka ovat muuttaneet tänne muualta tai eivät muuten ole koko miehestä kuulleetkaan.

Kuinka tarkasti tekijät halusivat pysyä faktoissa; kyseessä ei kuitenkaan ole puhdas dokumentti?

– Kaikki perustuu faktaan. Haastateltavat ja Jari esittävät toki erilaisia tulkintoja ja mielipiteitä Kekkosen toiminnasta ja sen motiiveista, mutta kaiken pohjana ovat tosiasiat, Antti Seppänen korostaa.

Tervoa suurmiehissä kiinnostaa ”heidän pienuutensa”.

– Heissä on sekin jännittävä piirre, että heidän elämänsä ei pääty heidän kuolemaansa. Heidän toiminnastaan saadaan uutta tietoa arkistojen avautuessa, Jari Tervo sanoo.

Tuottaja Antti Seppäsen mukaan Urho Kekkonen on yhä kiistatta Suomen itsenäisyyden ajan merkittävin päättäjä – riippumatta, mitä hänestä on mieltä. 

– Nuoremmille polville Kekkonen näyttäytyy tänä päivänä pophahmona, jonka kuva painetaan t-paitoihin ja oluttölkkeihin. Keskustelua sarja varmasti synnyttää, sillä ainakin jokaisella Kekkosen aikana eläneellä on hänestä vahva mielipide, Seppänen kommentoi.

Kekkosen toiminnasta nimenomaan ulkopolitiikassa ja neuvostosuhteissa saatiin vielä tämän vuoden syksyllä oleellista uutta tietoa, kun Kremlin arkistoja hieman raotettiin ja ryhmä historiantutkijoita julkaisi Varjo Suomen yllä -teoksen.

– Suomettuminen, venäläisten kanssa suhmurointi, ”perintöprinssien” toiminta sekä Kekkosen suhtautuminen heihin käsitellään kattavasti, Jari Tervo lupaa.

Tervon Myyrä-romaanissa eräs romaanihenkilö sanoo: ”Vallasta pitää luopua ajoissa. Hetkeä ennen kuin sen saa.”

– Kekkonen ei olisi halunnut luopua vallasta millään. Ehkä hänellä ei enää ollut muuta.

Sarjassa on mukana muutakin ennennäkemätöntä ja -kuulematonta aineistoa. Tekijät ovat löytäneet uutta tietoa muun muassa ajalta, jolloin Kekkonen toimi nuorena juristina Etsivän Keskuspoliisin eli aikansa Suojelupoliisin kovanyrkkisenä kommunistien kuulustelijana. 

Tästä(kään) ei ole juuri huudeltu niin sanotussa virallisessa historiankirjoituksessa, saati Kekkosen presidenttiaikana.

Suomalaisuusfilosofi J. V. Snellman totesi aikoinaan, että kansakunta, joka ei tunne historiaansa eikä ymmärrä menneisyyttään, ei voi menestyä. Samaa viestiä on toistettu eri yhteyksissä läpi maailmanhistorian – paremmalla ja huonommalla menestyksellä.

Kenen Jari Tervo haluaisi Kekkos-sarjaa katsovan?

– Suomen kansan, tietysti, kirjailija artikuloi mahtipontisesti – ja virnistää vinosti perään.

– No joo. Ajattelen, että vanhemmat kansalaiset voivat muistella ja verrata omia tulkintojaan sarjassa tehtyihin, keski-ikäiset pohtia, mikä kaikki on muuttunut ja nuoret tutustua maailmaan, joka on heille täysin outo ja uusi. Jokaisen sukupolven kannattaa tutkia maansa historian merkkihenkilöt ja päättää itse, mikä heidän työssään on kestävää. 

Kekkonen-dokumenttisarja 26.–29.12.17 ja 1.–4.1.18. klo 20.00 Yle TV1.

Katso myös: Suomen presidentit -sarja: Kekkonen oli valtias

Henkiset veljekset Tervo ja Hirviniemi

Teksti Susanna Luikku, kuvat Antti Vettenranta

Julkaistu: 24.12.2017