
Punaista pipoa ei näy. Jacques Cousteaun tavaramerkiksi muodostunut asuste jää sivurooliin ranskalaiselokuvassa Jacques – elämä merellä. Ohjaaja Jérôme Sallen ratkaisu on viisas. Legendan elämään liittyy niin paljon kliseitä, että on mielenkiintoisempaa sukeltaa pintaa syvemmälle.
Katsoja pääseekin seuraamaan salskean merikapteenin elämää jo tämän nuoruusvuosina, jolloin mies (Lambert Wilson) vasta unelmoi merten valloittamisesta kuvankauniin Simone-vaimonsa (Audrey Tautou) ja poikiensa Philippen (Pierre Niney) ja Jean-Michelin (Benjamin Lavernhe) kanssa.
Todellinen seikkailu alkaa, kun sukellusta harrastava perhe ottaa riskin ja kunnostaa kodikseen Calypso-aluksen. Kun muu maailma seuraa avaruuslentoja, Costeaut uivat vastavirtaan ja tuottavat luontodokumentteja merten syvyyksistä.
Dokumentit henkilöityvät Jacques Cousteauhun, joka nauttii Oscar-palkinnoista ja naisten ihailusta. Huomion keskellä sankari sortuu kuitenkin virhearviointeihin sekä rakkaudessa että talousasioissa.
Elokuva on visuaalisesti upea, mutta se on myös väkevä draama perheen sisäisistä ristiriidoista, mustasukkaisuudesta, ahneudesta ja menettämisen surusta. Kiinnostavimman roolityön tekeekin Audrey Tautou, joka muuntautuu uskottavasti rakastuneesta nuorikosta katkeroituneeksi vaimoksi.
Teksti: Sanna Wallenius
Arvio löytyy Eevan numerosta 4/2017.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
