Apu

Isojen firmojen ylimielisyys – Tavallisille ihmisille saa tuottaa harmia ja heillä voi maksattaa kaiken

Kolumnisti Unto Hämäläisen kotikatu myllättiin auki kolme kertaa vuoden sisällä. Isojen firmojen ei tarvitse välittää ihmisistä.
Kuvat Hannes Paananen

Tapanila on Helsingin kaupunginosa, joka sijaitsee sadantuhannen asukkaan koillisessa suurpiirissä. Sen aluekeskus on lentokentästään kuulu Malmi. Meille asukkaille Tapanila on kotikylä, muutaman tuhannen ihmisen pientaloalue.

Pari vuotta sitten rauhamme järkkyi, kun Telia ilmoitti vetävänsä meille laajakaistan ja teki tarjouksen, johon moni asukas tarttui. Laajakaistan rakentaminen ei ollut omakotialueelle aivan pieni juttu. Maansiirtokoneet rikkoivat kadut ja tiet, jotta Telian piuhat saatiin kätketyksi maan pinnan alle. 

Kului muutama kuukausi. Elisa kertoi rakentavansa laajakaistan omille asiakkailleen. Telian jäljiltä korjatut kadut ja tiet avattiin uudestaan. Elisan piuhat peiteltiin maan sisään.

Telia ja Elisa ovat kilpailijoita, joten ne eivät voineet yhtä aikaa laskea piuhojaan. Oli niillä yhteistäkin. Molemmat yhtiöt avasivat ronskin ottein kadut ja tiet ja jättivät ne rempalleen. Vasta monien patistelujen jälkeen jäljet korjattiin.

Juuri kun väylät oli saatu Elisan jäljiltä kuntoon, sähköyhtiö Helen ilmoitti aloittavansa oman verkkonsa perusparannuksen. Taas myllättiin. Vuoden sisällä tehtiin samaa työtä kolmannen kerran samoilla kaduilla ja teillä.

Asialla olivat suuret yhtiöt ja niillä oli isojen firmojen ylimieliset tavat, sen näki kaikesta. Niiden ei tarvinnut välittää asukkaille aiheutetusta ylimääräisestä vaivasta, koska mikään laki tai viranomainen ei velvoita niitä yhteistyöhön. Yhtiöiden ei liioin tarvinnut piitata kustannuksista, koska ne voidaan panna aina asiakkaiden laskuun. 

Nämä olivat silti pieniä harmeja verrattuna siihen vaivaan, jonka rakennusyhtiö YIT:n työn epäonnistuminen aiheutti koko sadantuhannen asukkaan alueelle pohjoisessa Helsingissä.

YIT rakensi aluekeskukseemme Malmille uuden sairaalan, joka valmistui vuonna 2014. Pari vuotta myöhemmin sairaalan lattia alkoi kupruilla. Työn jälki osoittautui niin kehnoksi, että yli puolet lattian pinnasta pitää uusia.

Varmuuden vuoksi Helsingin kaupunki teettää korjauksen omilla työntekijöillään, vaikka vika havaittiin rakentajan antaman takuuajan jatkuessa. Kaupunki ja YIT ovat nimittäin eri mieltä korjauksista ja kustannuksista. On todennäköistä, että kaupunki joutuu haastamaan YIT:n oikeuteen.

Korjaus alkoi viime syksynä ja etenee kerros kerrokselta. Sairaalassa on neljä kerrosta, ja yhden kerroksen uusiminen vie enimmillään vuoden. Siksi aikaa kerroksen toiminta on siirrettävä väistötiloihin. Voi vain kuvitella, miten hankala vuosien remontti on potilaille ja henkilökunnalle.

Malmin sairaala pääsee normaalioloihin ehkä kesällä 2024, kymmenen vuotta avaamisensa jälkeen. Veronmaksajille koituu lattian korjauksesta lisää laskua arviolta viidestä kymmeneen miljoonaa euroa.

Viime viikkoina on keskusteltu suurten yritysten yhteiskuntavastuusta, kapitalismin pelisäännöistä. Tapanilan horisontista katsottuna kapitalismin pelisääntö numero Yksi pitäisi olla: Isot firmat, tehkää työnne kunnolla. Suurella on suurin vastuu.

Unto Hämäläinen on politiikan toimittaja.

Julkaistu: 3.3.2020
Kommentoi »