Image

Irti talvisodasta: räyhänationalistien terrori pitää ottaa vakavasti



Irti talvisodasta: räyhänationalistien terrori pitää ottaa vakavasti

Kuvitellaan tilanne: Suomessa on väkivaltainen joukkio, jonka hyökkäysten kohteena ovat vanhainkodit. Vanhusvastaisen ideologian kannattajat vaanivat ja vainoavat vanhuksia. Nämä kun eivät tuota Suomelle mitään: eläkepommi uhkaa ja verorahat hupenevat vanhustenhoitoon.
Teksti Heikki Valkama

Vanhuksia on puukotettu ja heitä on hakattu palvelutalojen pihoilla sairaalakuntoon. Ääriajattelun kannattajat heittelevät polttopulloja vanhainkoteihin ja yrittävät näin murhapolttaa vanhuksia.

Ääriliikkeellä ei sinänsä ole johtajaa, vaan se on nykyaikainen, enemmän tai vähemmän löyhästi verkostoitunut ideologinen joukko. Osalla kannattajista on yhteyksiä ulkomaiden vastaaviin toimijoihin. Eri henkilöt levittävät vanhusten vastaista ideologiaa sosiaalisessa mediassa ja lietsovat ihmisiä palvelutaloiskuihin. Keskustelupalstoilla julistetaan, kuinka raihnaiset elätit pitää saattaa ”saunan taa ja multaan”. Muutamat kansanedustajat ovat mukana lietsomassa ”elättivastaista” ajattelua.

Jos tällainen ideologinen terroria harjoittava joukko riehuisi Suomessa, poliisi ja valtiovalta ryhtyisivat tiukkoihin toimiin. Kansalaiset olisivat tyrmistyneitä: tällainen toiminta tuomittaisiin laajasti.

Ikävä kyllä kyseessä ei ole kuvitelma. Suomessa toimii vastaavan kaltainen ideologinen joukko. Meillä on meneillään laaja terrorin aalto. Hyökkäyksen kohteena eivät ole vanhukset vaan turvapaikanhakijat, lapset ja aikuiset.

Ideologiana on rasisminsekainen räyhänationalismi. Vastaanottokeskuksiin on isketty polttopulloilla, savukranaateilla, tiiliskivillä. Hyökkäyksiä on tehty puukoin ja nyrkein.

Suomessa jotkut viranomaiset ovat kiirehtineet puhumaan yksittäistapauksista. Mutta esimerkkejä on aivan liikaa – ja ne ovat aivan liian samankaltaisia – , jotta niitä voisi kutsua yksittäistapauksista.

Kyse ei ole vain suomalaisesta ongelmasta. Vastaavia iskuja tapahtuu ympäri Eurooppaa. Marraskuun alussa Saksassa oli kirjattu jo lähes 600 hyökkäystä pakolaiskeskuksiin.

Ensin rasistinen puhe muuttui yleiseksi. Nyt väkivaltaisia iskuja tehdään viikoittain. Miksi me suomalaiset emme tuomitse sitä väkevämmin? Mitä eroa on muka iskulla vastaanottokeskukseen ja iskulla kouluun?

Jyväskylän yliopistossa Äärioikeistoa tutkineen Tommi Kotosen mukaan Suomessa on suhtauduttu sallivasti sellaisiin kannanottoihin, joita useissa muissa läntisen Euroopan maissa pidettäisiin vähintään poliittisesti epäkorrekteina. Tämä johtuu siitä, että Suomessa haetaan konsensusta, vastakkainasetteluja vältetään.

Käytännössä edes rähinärasisteille ei haluta sanoa vastaan.

Ilmiö on helppo havaita julkisessa keskustelussa. Jopa johtavat poliitikot puhuvat rasistisen riehunnan yhteydessä ääripäistä.

”Ääripäät ovat kärjistyneet”, pääministeri Juha Sipilä totesi elokuussa. Toisessa ääripäässä ovat räyhänationalistit, toisessa ihmiset, jotka tuomitsevat rasismin tai yrittävät auttaa pakolaisia.

”Suomalaisen ns. äärioikeiston keskeisiin teemoihin on kautta historiansa kuulunut kansallisen yhtenäisyyden vaade. Vaikka keinoista ja muusta ohjelmasisällöstä olisikin erimielisyyttä, tämän sinällään nationalistisen perustavoitteen se on jakanut lukuisien myös äärioikeistoon kuulumattomien kanssa. Yhtenäiskulttuurilla on ollut voimakas tuki, ja pluralistiset, moniarvoiset ja moniääniset toimintamallit on monesti nähty epäilyttävinä. Edelleen saatetaan kuuluttaa ”talvisodan henkeä” kriisin hetkellä”, Kotonen arvelee.

Koskaan ei ole seurannut mitään hyvää siitä, kun räyhänationalismi on vahvistunut Euroopassa. Siksi sille on pantava stoppi.

Olisikin viimein aika luopua Talvisodan henki -ajatuksesta suurena suomalaisen konsensuksen perustana. Polttopullot ja sotatoimet jäisivät näin yhteisessä tarinassa vähemmälle.

Ehdotan, että tilalle tuodaan jälleenrakennuksen henki.

Sodan jälkeen, jälleenrakennuksen aikana, runneltu ja köyhä Suomi otti vastaan ja asutti 420 000 siirtolaista.

Sen sijaan, että taistelemme jotain vastaan, olisimme kansakunta, joka rakentaisi uutta. ■

Julkaistu: 16.12.2015