Apu

Ilkka ja Riikka Suominen yhteisasumisestaan: ”Kahden isännän talo on mahdollinen, kahden emännän talo mahdoton” – Isä ei pane pahakseen tyttären avointa suhdetta

Ilkka ja Riikka Suominen yhteisasumisestaan: ”Kahden isännän talo on mahdollinen, kahden emännän talo mahdoton” – Isä ei pane pahakseen tyttären avointa suhdetta
Ilkka Suominen asuu yhdessä tyttärensä Riikka Suomisen perheen kanssa. Sukupolvet toi yhteen Riitta-äidin yllättävä kuolema.

Hirvi on kaadettu Kuolan niemimaalla Venäjällä, pahkasika Namibiassa. Trofeet on ripustettu ruokailuhuoneesta halliin vievän oviaukon yläpuolelle.

Niitä voi katsella ruokapöydän päästä. Siksi Ilkka Suominen istuu pöydän päässä, selkä erkkeriin, jonka ikkunat viherkasvit puolittain peittävät.

– Äidin paikka oli pöydän toisessa päässä. Siitä ei tarvinnut katsella metsästysmuistoja, Ilkan tytär Riikka Suominen kertoo.

Seinustalla on suuri ruskea piironki, jonka päällä on koriste-esineitä ja kuva Riitta Suomisesta. Toinen kuva Riitasta on hallissa.

On kulunut yli neljä vuotta siitä, kun Riitta Suominen eli tässä kodissa. Kun Riitta sai tietää sairastavansa syöpää vuonna 2015, hän oli 69-vuotias.

Hänen puolisonsa, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ilkka Suominen, oli jo lähellä kahdeksaakymmentä.

Pariskunnan tytär Riikka Suominen asui puolisonsa ja pienen poikansa kanssa omakotitalossa Metsälän kaupunginosassa.

Riitta Suominen tiesi kuolevansa syöpään ja oli huolissaan siitä, miten puoliso pärjää yksin. – Olisi mulla pirun tylsää ollut yksinäni, en tiedä millaista pärjääminen olisi ollut, Ilkka kommentoi isän ja tyttären yhteisasumista.

Syksyllä Riikka vietti jo paljon aikaa Ilkan ja Riitan kotona Helsingin keskustan suuressa huoneistossa ja auttoi isäänsä äidin hoitamisessa.

Riitta tiesi jo tuolloin kuolevansa pian syöpään ja kertoi tyttärelleen olevansa huolissaan siitä, miten isä pärjää yksin.

Vuoden 2015 lokakuussa uutisoitiin, että Riikka Suominen on valittu Vihreän liiton lehden Vihreän Langan päätoimittajaksi. Se oli viimeisiä asioita, joista äiti jaksoi vielä Riikan kanssa puhua.

– Äiti sanoi, että isä on susta varmasti niin ylpeä, Riikka kertoo.

Muutamia päiviä myöhemmin Riitta Suominen kuoli.

– Äidin kuolema tuli yllätyksenä. Sellainen kuolema on täysin poikkeuksellinen ja sellaisessa tilanteessa poikkeukselliset ratkaisut ovat mahdollisia, Riikka sanoo.

"Mun mielestäni idea oli minun, isän mielestä taas isän"

Kumpi lopulta ehdotti, että Riikka Suomisen perhe muuttaa Ilkan seuraksi keskustan asuntoon?

– Mun mielestäni idea oli minun, isän mielestä taas isän, Riikka sanoo.

– Se kertoo varmaan siitä, että se oli hyvä idea. Olisi mulla pirun tylsää ollut yksinäni, en tiedä millaista pärjääminen olisi ollut, Ilkka jatkaa.

Pian Riitan kuoleman jälkeen Riikka Suomisen perhe laittoi Metsälän asunnon vuokralle ja muutti keskustan huoneistoon.

Isän ja tyttären yhteiselo on toiminut hyvin ja kitkattakin. Suuressa asunnossa tilan antaminen toisille ei ole vaikeaa.

Asunnon yhteydessä on erillinen yksiö, jossa Ilkka viettää yönsä

Asuntoon kuuluu erillinen yksiö, johon mennään porraskäytävän kautta eri sisäänkäynnistä. Siellä Ilkka nukkuu yönsä ja myös lueskelee paljon.

– Siellä saan olla pitkät illat omissa oloissani, ja he tekevät, mitä tekevät. Ei tässä tarvitse katsella toisen naamaa koko ajan.

– Olosuhteet toimivat, ja varmaan meidän luonteemme sopivat yhteen, Riikka Suominen sanoo.

"Se oli ainoa lapsuus, josta tiesin. Ei kavereidenkaan isät kauhean paljon olleet kotona, ei sillä tavalla kuin isät nyt ovat"
Riikka Suominen

Selvää silti on, etteivät Suomis-sukupolvet asuisi täällä nyt yhdessä, jos Riitta olisi elossa, siitä sekä Riikka että Ilkka ovat yhtä mieltä.

– Kahden isännän talo on mahdollinen, kahden emännän talo mahdoton, Ilkka Suominen sanoo.

– Varmaan oltaisiin otettu äidin kanssa aika paljon yhteen, Riikka myöntää.

– Äidin kuolema tuli yllätyksenä. Sellainen kuolema on täysin poikkeuksellinen ja sellaisessa tilanteessa poikkeukselliset ratkaisut ovat mahdollisia.

Presidenttitason vieraita turvamiehineen

Tähän samaan asuntoon Ilkka ja Riitta Suominen muuttivat Nakkilasta Satakunnasta kolmivuotiaan Riikan kanssa loppiaisena 1980. Kokoa asunnolla on yli 200 neliötä, joista osa on erillisessä yksiössä. Melko suuri huoneisto kolmihenkiselle perheelle.

Oliko tämä edustusasunto?

– No, en tiedä, aloittaa Ilkka Suominen.

– No olihan tämä, Riikka Suominen huudahtaa.

– Kavereiden vanhemmat ja opettajat kyllä tiesivät, kuka isä on. En ehkä itse sitä kauheasti miettinyt, Riikka kertoo.

Arvovieraita täällä on käynytkin. Suomalaisia ja ulkomaisia huippupoliitikkoja. Helmut Kohl kävi ensi kerran juuri ennen kuin hänestä tuli Länsi-Saksan liittokansleri ja toisen kerran kanslerina.

Toisella kerralla Riikka ei meinannut ensin käydä tervehtimässä Helmut-setää, olihan hän tätä jo aikaisemmalla kerralla tervehtinyt. Kävi lopulta, kiltti lapsi.

Presidenteistä ainakin Mauno Koivisto ja Tarja Halonen ovat vierailleet, Koivisto oli ainoa, jolla oli mukanaan turvamiehet.

– Siellä he istuivat äidin työhuoneessa vierailun ajan, Riikka muistelee.

Isää näkyi harvoin kotona

Riitta Suominen oli kokoomuksen puolueihminen siinä missä Ilkkakin. Sen vuoksi hän sopeutui myös siihen, että puheenjohtaja-aikoinaan Ilkka Suominen oli kotona varsin vähän.

– Sitä jaksoi silloin, mies parhaassa iässään. Kenttä vaati olemaan liikenteessä. Vaikka tuntui, että joka ilta oli puhumassa jonkun samperin Säästöpankin kokoushuoneessa, niin aina joku valitti, ettei se ikinä käy täällä.

Metsästysmuistot oli sijoitettu kodissa niin, ettei Riitta-äidin tarvinnut katsella niitä ruokapöydän ääressä istuessaan.

Miltä tuntui, kun isää ei kotona näkynyt?

– Se oli ainoa lapsuus, josta tiesin. Ei kavereidenkaan isät kauhean paljon olleet kotona, ei sillä tavalla kuin isät nyt ovat, Riikka Suominen miettii ja poimii lattialta sinne pudonneen korvakorun ja kiinnittää sen takaisin korvalehteen.

– Jälkikäteen sellainen lapsuus tuntuu ehkä erikoiselta, mutta ei lapsena. Kavereiden vanhemmat ja opettajat kyllä tiesivät, kuka isä on. En ehkä itse sitä kauheasti miettinyt.

Vaikka kentällä piti kiertää, Ilkka kertoo yrittäneensä päästä kotiin yöksi aina kuin mahdollista. Itse ei tarvinnut ajaa, sillä puolue järjesti autonkuljettajan, josta tulikin perheystävä.

– Olen syntynyt kultalusikka suussa. Aina mulla on ollut autonkuljettaja, paitsi ulkomailla opiskellessa ja armeijassa. Ja nyt mulla on Ari, Ilkka Suominen viittaa poikaansa Ari Suomiseen, joka kuljettaa isäänsä asioilla.

Riikka on Ilkka ja Riitta Suomisen ainoa lapsi. Lapsena Riikka ei juuri ajatellut, kuka isä oli.

Isä halusi Ilkasta seuraajansa

Ari Suominen on syntynyt Ilkka Suomisen aiemmasta avioliitosta 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä syntyi myös Outi-tytär.

Tuohon aikaan Ilkka Suominen oli jo vahvasti mukana kokoomuspolitiikassa, mutta tulevaisuudessa odotti satakuntalaisen tehtaanjohtajan elämä, ei valtakunnan napapoliitikon ura.

Suomisten suvun vaurauden peruskiven oli laskenut Ilkka Suomisen isoisä, joka perusti nahkatehtaan Nakkilaan 1800-luvun lopulla.

Ilkan isä, Leo Suominen, otti nahkatehtaan johdettavaksi isoisän jälkeen. Hän lähetti poikansa 15-vuotiaana alan oppiin Britanniaan ja Saksaan. Ilkka oli perheestä se, joka oli tehtaan tulevaksi johtajaksi suostunut.

Nahkatyötä opettelemaan lähetetty nuori Ilkka ei saapunut Lontooseen ummikkona, olihan hän lukenut pitkän englannin lukiossa. Helppoa ei vieraskieliseen ympäristöön sopeutuminen silti ollut.

– Saavuin sinne elokuussa. Kolme kuukautta, lokakuun loppuun saakka päätä särki, kun kielen kanssa tuntui niin vaikealta. Sitten marraskuussa yhtäkkiä naksahti: aloin ajatella englanniksi ja alkoi sujua.

– Isä yritti lähettää minut ulkomaille. Olin 15-vuotias ja sain esitteen jostain brittisisäoppilaitoksesta. Olin ihan paniikissa, etten varmasti lähde, Riikka sanoo.

Kielitaito karttui maailmalla

Elettiin 1950-lukua, suomalaisnuorukaisella ei ollut ulkomailla paljon mahdollisuuksia puhua äidinkieltään. Kotiin Ilkka soitti ensimmäisen puolen vuoden aikana kolme kertaa. Samaan aikaan Lontoossa oleskelevaa Leila-serkkua tuli sentään tavattua.

Ensimmäinen, isän järjestämä, kämppä oli helluntaissetlementissä, jossa olisi pitänyt osallistua jumalanpalveluksiinkin.

– Se oli aivan kamala koppi, en ollut edes yksin siinä. Asuinkaverina oli kaksimetrinen jamaikalainen. Oikein mukava kaveri, mutta oli siinä Nakkilan pojalla ihmettelemistä.

Lontoon opiskelujen jälkeen Suominen suuntasi Saksaan jatkamaan alan opintoja. Siten hän tuli myös oppineeksi kaksi suurta eurooppalaista kieltä hyvin, mistä oli poliitikon uralla iloa.

– En mä nahkaa ole tehnyt vuoden 1979 jälkeen, mutta hallitsen kaksi eurooppalaista kieltä niin hyvin, että lounaspuheen osaan pitää niillä ilman papereita. Riitta aina sanoi, että siitä, miten pystyy pitämään lounaspuheen, kuulee, miten joku osaa kieltä.

– Näiden opiskelujensa peruja isä yritti lähettää myös minut ulkomaille. Olin 15-vuotias ja sain esitteen jostain brittisisäoppilaitoksesta. Olin ihan paniikissa, etten varmasti lähde, Riikka Suominen sanoo.

Lukion jälkeen Riikka lähti Ruotsiin opiskelemaan journalismia. Ruotsissa hän asui lopulta seitsemän vuotta. Sen vuoksi hän puhuu erittäin sujuvaa ruotsia.

Politiikan vaikuttajat olivat vakiovieraita Suomisten kodissa.

Ero-sensaatio jäi uutisoimatta

Kokoomukseen 15-vuotiaana liittyneestä Ilkka Suomisesta tuli 1960-luvulla puolueen sisäisen uudistajaporukan, niin sanottujen Remonttimiesten, keskushahmoja. Vuonna 1969 Suominen valittiin Nuorten Liiton puheenjohtajaksi ja vuoden 1970 vaaleissa kansanedustajaksi.

Hän oli mennyt naimisiin Ute Schweitzerin kanssa 1961. Lapset Ari ja Outi syntyivät 1962 ja 1964.

Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä kuvio alkoi murtua. Presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan kahdesti 1970-luvun alkupuoliskolla. Vuoden 1972 vaaleissa Suominen uusi kansanedustajapaikkansa, mutta 1975 hän ei enää asettunut ehdolle.

Tuona vuonna hänestä tuli perheen tehtaan toimitusjohtaja. Yksityiselämässä kuohui myös. Suominen tapasi kokoomuksen puoluetoimistolla puheenjohtaja Harri Holkerin sihteerin Riitta Suhosen ja rakastui. Vuonna 1977 Ilkka erosi Utesta ja meni naimisiin Riitan kanssa. Samana vuonna syntyi Riitan ja Ilkan ainoa lapsi, Riikka.

Syvempi kiinnostus ympäristön ja maailman vointiin syttyi, kun Riikka Suominen luki isänsä antamia Maailman tila -kirjoja 1990-luvun alussa. – Vaikutuin syvästi ja päätin pelastaa maailman, Riikka sanoo.

– Siinä tilanteessa tuntui luontevammalta jäädä itse pois eduskunnasta, Ilkka Suominen sanoo.

– Tuliko siitä siis juttu julkisuudessa? Riikka kysyy.

– Ei, ei siihen aikaan yksikään sensaatiolehti edes huomannut, että olen eronnut.

– Nakkilassa siis enemmän päiviteltiin?

– Kyllä näin. Ja entinen vaimohan jäi Nakkilaan asumaan myös, sellainen oli tilanne.

Samoihin aikoihin suku alkoi pohtia tehtaan myyntiä. Ilkka Suominen ymmärsi suvun myyntihalut, muttei halunnut jäädä uuden omistajan palvelukseen.

Kun Holkerin ”emissaari” tuli kyselemään halua puolueen puheenjohtajaksi vuonna 1978, ajatus Nakkilan jättämisestä ei ehkä tuntunutkaan kovin hankalalta. Vuodet 1979–1991 Suominen toimi kokoomuksen puheenjohtajana. Hän oli puolueen pitkäaikaisin vetäjä.

Lapsena Riikka kirjoitti Kevätpörriäiseen ydinvoimaa vastustavan jutun. Siitä ei tullut poliittista kriisiä kotona, vaikka isä oli ydinvoiman kannattaja.

Riikasta Vihreän Langan päätoimittaja

Riikka Suominen on Helsingin kaupunginvaltuustossa vihreiden varavaltuutettu. Hän oli myös vihreiden pää-äänenkannattajan, Vihreän Langan, päätoimittaja vuoden 2015 lopusta viime vuoden loppuun.

Tuolloin vihreät katkaisi rahoituksen, ja lehden julkaiseminen lopetettiin.

– Kun mä olin seitsemän, mulla oli vanhemman kaverin kanssa Eläköön luonto -yhdistys. Se julkaisi lehteä kahdesti vuodessa.

Riikka myös kirjoitti Kevätpörriäiseen ydinvoimaa vastustavan jutun. Siitä ei tullut poliittista kriisiä kotona, vaikka Ilkka olikin vankka ydinvoiman kannattaja. Suomisten mökkikin on Eurajoella, linnuntietä 2,7 kilometrin päässä Olkiluodon ydinvoimalasta.

– Riitta sanoikin, että kai ydinvoimalan kannattajan pitää ostaa kesämökki ydinvoimalan naapurista, Ilkka Suominen muistelee.

Syvempi kiinnostus ympäristön ja maailman vointiin syttyi, kun Riikka Suominen luki isänsä antamia Maailman tila -kirjoja 1990-luvun alussa.

– Vaikutuin syvästi ja päätin pelastaa maailman.

Sillä tiellä hän on tavallaan edelleen. Suominen on käyttänyt Vihreän Langan päätoimittajana ja nyttemmin kirjailijana saamaansa julkisuusaikaa puhumiseen ilmastokriisistä ja luonnon monimuotoisuuden kuihtumisesta.

Poliittisen uran jatkosta hän ei osaa sanoa mitään varmaa. Lehden Suomisen alta lakkauttanut Vihreä liitto on kysellyt kuntavaaliehdokkaaksi, mutta Suominen on kieltäytynyt.

Riikka Suominen kirjoitti avoimesta suhteesta – ja kertoi elävänsä sellaisessa

Riikka Suomisen alkuvuodesta julkaistu, kohuakin herättänyt romaani Suhteellisen avointa on myynyt melko hyvin. Jatko-osaa avoimista suhteista kertovalle kirjalle on kyselty.

Kesällä Yleltä tulee Riikka Suomisen toimittama radio-ohjelma nimeltä Vallattomia suhteita samasta teemasta.

– Romaanin tekeminen oli hauskinta, mitä olen koskaan tehnyt, hän sanoo.

"Ihminen ei voi kirjoittaa tällaisesta aiheesta, jos hänellä ei ole erittäin ymmärtäväistä ja fiksua puolisoa – ja erittäin ymmärtäväistä ja fiksua isää."
Riikka Suominen

Suomisen romaani sai poikkeuksellisesti huomiota, sillä sen aiheena on avoin suhde, johon päähenkilö ja tämän puoliso päättävät ryhtyä.

Haastatteluissa Riikka Suominen paljasti elävänsä avoimessa suhteessa, vaikkei muuten perhe-elämäänsä avannutkaan. Ilkka Suominen on maininnut saaneensa tietää järjestelystä vasta Riikan haastatteluista.

Oliko kiusallista, että tyttären ihmissuhteista tuli tällä tavalla julkisia?

– Eihän siinä mitään kiusallista ole, Ilkka sanoo ja Riikkakin puistelee päätään.

– Arvasin kyllä, että aihe kiinnostaa. Sanoin jo julkistamistilaisuudessa, ettei ihminen voi kirjoittaa edes fiktiivistä kirjaa tällaisesta aiheesta, jos hänellä ei ole erittäin ymmärtäväistä ja fiksua puolisoa – ja erittäin ymmärtäväistä ja fiksua isää, Riikka Suominen sanoo.

Ilkka Suominen

  • Syntyi: Nakkilassa huhtikuussa 1939.
  • Asuu: Kampissa, Helsingin keskustassa.
  • Perhe: Leski. Asuu yhdessä tyttärensä Riikka Suomisen perheen kanssa.
  • Ajankohtaista: Riku Keski-Rauskan kirjoittama Ilkka Suomisen elämäkerta Sinä osaat, sinä pystyt ilmestyy lokakuussa.

Riikka Suominen

  • Syntyi: Nakkilassa 1977.
  • Asuu: Kampissa, Helsingin keskustassa.
  • Perhe: Asuu puolisonsa, poikansa ja isänsä Ilkan kanssa.

Päivitetty 20.7. – Ilmestynyt 9.7.2020

Julkaistu: 20.7.2020
4 kommenttia