Tiesitkö, että iho on ihmisen isoin elin, jolla on monta tärkeää tehtävää? Se pitää kudokset koossa ja toimii kontaktipintana ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Ihossa olevien hermopäätteiden avulla aistimme lämpötiloja ja kipua. Iho on myös osa elimistön puolustusjärjestelmää. Ehjä ja terve iho suojaa elimistöä ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten mikrobeilta ja kemikaaleilta. Lisäksi iho on osa hengitysjärjestelmää ja osallistuu elimistön lämmönsäätelyyn runsaan verenkiertonsa ansiosta.  – Iho kertoo elintavoistamme: siitä näkyy esimerkiksi, syömmekö terveellisesti tai tupakoimmeko. Myös ajattelumme vaikuttaa ihoon. Stressi voi aiheuttaa näppylöitä, laukaista jopa vakavan iho-sairauden tai pahentaa olemassa olevan ihosairauden oireita, sanoo ihotauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja kuntoutussuunnittelija Tuire Hastell Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta. Geeniperimä vaikuttaa taipumukseen sairastua atopiaan tai psoriaasiin, jotka ovat tavallisimmat ihotaudit. Psoriaasia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista, ja atooppisen ihottuman oireita on jossain elämänvaiheessa peräti 25–30 prosentilla. Jos molemmat vanhemmat ovat atoopikkoja, lapsen riski saada atooppisia oireita on noin 50 prosenttia. – Kumpikin on hankala, krooninen sairaus. Näitä tauteja ei voi ehkäistä, mutta hyvällä hoidolla iho saadaan yleensä rauhoittumaan.

Atooppista ihottumaa sairastavan ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti. Läpäisyeste estää nimensä mukaisesti veden haihtumisen pois ihosta, mutta myös bakteerien ja muiden vierasaineiden pääsyn ihon sisälle. Jos sen toiminta on vajaata, erilaiset ärsykkeet pääsevät helpommin vaikuttamaan ihon läpi.  Läpäisyesteen läpäisseet ärsykkeet kohtaavat elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka aktivoituvat puolustamaan kehoa. Tämä käynnistää tulehdusreaktion. Se toimii osin haitallisesti elimistöä vastaan ja johtaa ihottuman syntymiseen. Tulehdus heikentää läpäisyestettä entisestään, ja noidankehä ihottuman pahenemiselle on valmis. – Atooppisen ihottuman keskeinen oire on voimakas kutina, joka haittaa usein arjen toimia ja unta. Sille on tyypillistä myös ihon kuivuus, hilseily ja punoitus. Iholla näkyvät usein raapimisen jäljet, Tuire Hastell sanoo. Atooppinen ihottuma alkaa tavallisesti lapsuudessa. Uusimmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että keskimäärin joka kuudes saa ensimmäiset oireensa vasta aikuisena. Aikuisen iho-oireet painottuvat polvi- ja kyynärtaipeisiin sekä kaulaan, niskaan, ylävartaloon ja kasvoihin. – Atooppisen ihottuman taudinkulku on aaltoileva. Pahenemisvaiheet voivat ilmaantua yllättäen. Tällöin ihottuma lehahtaa vaikeaksi ilman erityistä ulkoista syytä. Tyypillinen pahentava tekijä on kuiva talvi-ilma. Myös hikoilu ärsyttää atooppista ihoa. Hoidon kulmakivi on ihon kosteutus. Hastell kiteyttää, että perusvoide on atoopikon elinikäinen kaveri. Myös vesi tekee atooppiselle iholle hyvää. Suihkussa käymistä ei siis pitäisi vältellä, vaan ideaalia olisi liottaa itseään vedessä joka päivä 15 minuuttia. Eniten iho pitää merivedestä, joten kylpyveteen voi lisätä suolaa. Kutinaa rauhoittavat paikallisesti käytettävät kortisonivoiteet. Jos niistä ei ole apua, ihotautilääkäri voi määrätä vahvempia voiteita. Lisähoitona voidaan käyttää valohoitoa ja kesällä hyödyntää varovasti luonnonaurinkoa. Jos ihottuma on vaikea, saatetaan tarvita sisäisiä lääkkeitä. Myös ensimmäinen biologinen lääke on jo kokeilussa. – Yleensä oireet lievittyvät iän myötä. Taipumus atooppiseen ihottumaan on silti pysyvä. Oireet voivat palata pitkänkin tauon jälkeen.

Psoriaasi on tulehduksellinen ihosairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Tautia on monta muotoa. Yleisin tyyppi on läiskäpsoriasis, jossa iholla esiintyy tarkkarajaisia, punottavia, paksuuntuneita ja hilseileviä läiskiä. Ne sijaitsevat tavallisesti kyynärpäissä, polvissa, ristiselässä ja hiuspohjassa.  Ensioireet havaitaan usein murrosiässä tai nuorena aikuisena. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat perimän lisäksi monet tekijät, kuten infektiot, ihon vaurioituminen ja palaminen auringossa. Myös stressi, runsas alkoholinkäyttö ja eräät lääkkeet voivat aiheuttaa sen puhkeamisen.  – Ihon hyvä kosteutus on lähtökohta myös psorin hoidossa. Mitä oireettomammaksi ihon hoitaa, sitä paremmin kestää myös hankalat kaudet. Tämän takia rasvaamista ei saisi keskeyttää, vaan sen tulisi olla päivittäinen rutiini. Myös aurinko, maltilla nautittuna, lievittää oireita, Hastell kertoo. Lisäksi tarvitaan lääkevoiteita. Jos niistä ei ole apua, voidaan kokeilla sisäisiä lääkkeitä. Viimeinen vaihtoehto on biologiset lääkkeet. Niitä on käytetty psoriaasin hoidossa pitkään, ja ne vievät osalta oireet täysin pois. 

Joskus iholle ilmaantuvat muutokset, kuten paukamat, kyhmyt tai haavaumat, viestivät ihosyövästä. Yleisin ja myös vaarattomin ihosyövän muoto on tyvisolusyöpä eli basaliooma. Useimmiten se poistetaan leikkaamalla, mutta pinnallisia ja pieniä syöpiä voidaan hoitaa jäädyttämällä nestemäisellä typellä, polttaa laserilla ja kuoria fotodynaamisella hoidolla.  Toiseksi yleisin on okasolusyöpä, joka on astetta vakavampi kuin basaliooma, joka ei juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä. Okasolusyöpä voi niitä lähettää, mutta vain harvoin. Hoitona on aina leikkaus. – Okasolusyöpä voi muodostua aurinkokeratoosista. Se näkyy auringolle alttiilla olevilla ihoalueilla karheana ja hilseilevänä laikkuna, joka ei parane kotikonstein. Aurinkokeratoosi on viite valovauriosta, ja nämä vauriot ovat ihosyövän esiasteita. Niitä hoidetaan voiteilla ja typpijäädytyksellä. Vaarallisin ihosyöpä on melanooma. Se voi näkyä tummana pigmenttiluomena, kehittyä rajoiltaan epäsäännölliseksi, muuttaa ajan kuluessa väriään tai ilmetä nopeasti kasvavana punaisena kyhmynä. Melanooma lähettää etäpesäkkeitä muihin elimiin. Tämän takia pikainen hoito on tärkeää. – Nyrkkisääntö on, että lääkäriin on syytä hakeutua, jos löytää iholtaan epäilyttävän muutoksen. Mitä nopeammin ihosyöpä saadaan hoidetuksi, sitä parempi on ennuste, Hastell sanoo. 

Lähteet: Atooppinen ihottuma -opaskirjat,  Iholiitto, www.kaikkisyovasta.fi

1 Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Ravinnolla ja suoliston kunnolla on suuri vaikutus ihoon. Monesti ihottuma ja näpyt johtuvat ruoasta, etenkin sokerista ja vehnästä. Niiden pois jättäminen voi lieventää jopa atooppista ihottumaa.

2 Liiku säännöllisesti. Liikunta parantaa verenkiertoa ja auttaa myös ihoa voimaan paremmin.

3 Vältä tupakointia. Se tekee ihon kelmeäksi ja kiihdyttää ihon rypistymistä. Lopettaminen näkyy nopeasti ihon värin heleytymisenä.

4 Suojaa iho auringolta. Suojavoiteen kertoimen tulisi olla vähintään 30. Vielä paremman suojan saat vaatteista ja lieri­hatusta.

5 Rasvaa iho päivittäin perusvoiteella. Voiteessa oleva vesi ja vettä sitovat aineet parantavat ihon kosteuspitoisuutta, ja siinä oleva rasva estää veden haihtumista ja korvaa ihon omia rasva-aineita. Perusvoiteen käyttö hillitsee myös kutinaa ja ehkäisee ihottumia. Rasvaa iho heti suihkun jälkeen, kun se on vielä märkä. Tämä estää kosteuden haihtumisen.

6 Käy päivittäin myös suihkussa. Suihku tai uiminen ei kuivata ihoa, vaan kosteuttaa sitä tehokkaasti. Kuivaa iho ­pesun jälkeen taputtelemalla pehmeällä pyyhe­liinalla.

7 Nuku hyvin. Riittävä uni hoitaa yleisesti terveyttä ja siten myös ihoa.

Ikääntyessä iho ohenee, jolloin siihen tulee helpommin hiertymiä ja pinnallisia haavoja. Ihon uloimman kerroksen ohentuminen heikentää myös D-vitamiinin valmis­tumista. Melanosyyttien määrän aleneminen taas heikentää ihon pigmentin tuottokykyä. Seurauksena iho palaa auringossa herkemmin. Lisäksi ihon kimmoisuus ja joustavuus vähenevät. Haavat paranevat hitaammin, koska verisuonien määrä alenee asteittain. Niin ikään talirauhasten määrä vähenee, mikä kuivattaa ihoa. Iän myötä ihoon ilmaantuu myös erilaisia muutoksia. Suurin osa niistä on hyvänlaatuisia. Tavanomaisin muutos on rasvaluomi. Sen poistaminen on tarpeen vain, jos se on hankausalueella. Muutoksia kannattaa tarkkailla säännöllisesti, koska ihosyöpien riski kasvaa vanhetessa. 

Lähde: Aika muuttaa ihoa -opas, Iholiitto

Teksti Maarit Vuoristo, kuvitus Katja Säilä, kuva Fotolia