Apu

YK:n ihmisoikeuksien julistus muistuttaa myös yksilön velvollisuuksista yhteiskuntaa kohtaan – Avun pääkirjoitus

YK:n ihmisoikeuksien julistus muistuttaa myös yksilön velvollisuuksista yhteiskuntaa kohtaan – Avun pääkirjoitus
Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus on rauhan ja oikeudenmukaisuuden lyhyt oppimäärä. Sen painoarvo vain lisääntyy, jos sitä tulkitsee yksilön velvollisuuksien näkökulmasta, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Julkaistu: 1.3.2021

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vähiten siteerattu artikla lienee numero 29. Se muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.

Mitä tuolla tarkoitetaan? Velvollisuuksista muistuttaminen ei millään tavalla vähennä ihmisoikeuksien arvoa vaan päinvastoin, koko julistuksen voi tulkita yksilön velvollisuutena tukea ihmisoikeuksien toteutumista.

Jokaisella on velvollisuus kunnioittaa muiden mielipiteen- ja sananvapautta riippumatta siitä, aiheuttaako se vilunväreitä vai lämmintä sykettä sydänalassa (ks. 19. artikla). Sama pätee ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen (ks. 18. artikla).

Meillä on velvollisuus kunnioittaa muiden omaisuutta ja huolehtia, ettei keltään mielivaltaisesti riistetä hänen käsilaukkuaan, merkkitennareitaan, lompakkoaan, bluetooth-kuulokkeitaan, älypuhelintaan eikä mitään muutakaan, mikä on hänen omansa (ks. 17. artikla).

Meillä on velvollisuus huolehtia, ettei ketään kiduteta, kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti (ks. 5. artikla).

Meillä on velvollisuus taata jokaisen oikeus liikkua vapaasti sekä lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa (ks. 13. artikla).

Erityisesti nyt pandemian aikana olen velvollinen huolehtimaan, etten edellä mainittua oikeutta toteuttaessani uhkaa kenenkään (ks. 3. artikla) oikeutta henkilökohtaiseen turval­lisuuteen.

Kommentoi »