Yli 65-vuotiaita syrjitään yhteiskunnassamme niin paljon, että Vanhustyön keskusliitto perustaa syksyllä kansan­liikkeen ikäasenteiden muuttamiseksi, sanoo liiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara.

– Teimme helmi-maaliskuussa tutkimuksen ikäasenteista. Tulos oli niin karu, että nyt pitää tehdä jotain. Suomi on Euroopan kolmanneksi nopeimmin ikääntyvä maa, mutta silti meillä on vielä pitkä matka ikääntyvien mallimaaksi.

Kansanliikkeeseen kutsutaan päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisöä, yrittäjiä – ja ­tietysti iäkkäitä kansalaisia.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kansalaisille tehdyt kyselytutkimukset eli gallupit syrjivät ikäihmisiä. Usein niiden vastaajien yläikäraja on 75–79 vuotta tai yli 65-vuotiaat niputetaan yhdeksi ryhmäksi, vaikka nuoremmat ikäluokat hajautetaan alaryhmiin. Erityisen räikeitä ovat olleet Vanhustyön keskusliiton mukaan eräät Nato-kyselyt, joiden yläikä oli 65 vuotta.

– Luulisi, että juuri sodan käyneillä sukupolvilla olisi mielipide asiasta. Nykyään ihmiset voivat elää satavuotiaaksi, ja 65 vuoden jälkeen on vielä kolme sukupolvea ihmisiä, joilla on mielipiteitä. Eihän 0–40-vuotiaitakaan niputeta yhteen! Lausvaara sanoo.

Suomessa yli 65-vuotiaita on miljoona kaksisataatuhatta henkeä. Se on viidennes koko väestöstä. Ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisiakin: tutkimusten mukaan 80 vuotta täyttäneistä suoma­laisista 81 prosenttia äänestää kunta- ja eduskuntavaaleissa.

– Gallupien yläikärajoissa on varmaan kyse vakiintuneista toimintatavoista. Kyselyiden tilaajat eivät tajua, että ­maailma on muuttunut, ja ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti hyvin valveu­tu­neita.

Toiminnanjohtaja Lausmaan mukaan on merkillistä, että kun Suomessa tavoite on jo pitkään ollut mahdollisimman pitkäikäinen ja terve kansalainen, asenteet ikäihmisiä kohtaan ovat silti huomattavan syrjiviä.

– Täällä suhtaudutaan tosi kielteisesti siihen, että väestö vanhenee. Puhutaan kestävyysvajeesta tai taakasta.