– Ei meikän takaa kukaan mitään näe, kommentoi Sami Hyypiä Valion tiedotustilaisuudessa, kun häntä ja Joel Pohjanpaloa maaniteltiin istumaan eturiviin.
Hyypiän, 39, parimetrisellä hahmolla on vaikutusvaltaa muutenkin. Bundesliigan ja A-maajoukkueen valmentajaa kuunnellaan - silloin harvoin, kun hän avaa suunsa. Osittain tilanne on seurausta suomalaisen huippujalkapallon pienistä piireistä ja rajoitetuista tiedottamiskuvioista, mutta Hyypiän innostus lasten ja nuorten liikuttamiseen vaikuttaa aidolta.
– Miulla on ikää sen verran, että haluan auttaa tulevia sukupolvia oppimaan liikunnallisen elämäntavan. Ei sellainen ole mistään kotoisin, jos vaan istuu sisällä ja pelaa konsolipelejä. On miulla omakin lehmä ojassa sikäli, että 10-15 vuoden päästä olisi kiva saada omaan joukkueeseen useampia suomalaispelaajia, Hyypiä sanoi.
Pohjanpalo, 18, muistaa vielä hyvin ajat, kun hän oli itse palopostin kokoisena Hyypiän ohjattavana futiskoulussa.
– Tuntuu vähän hassulta pitää itseään nuorten esikuvana, kun en kauhean vanha ole… Mutta jos näin pystyy auttamaan tyttöjä ja poikia liikkumaan ja syömään terveellisesti, hieno homma. Ei tarvinnut kauaa miettiä, lähdenkö mukaan.
Valio käyttää huippu-urheilijoita sekä mainoskasvoina että kummeina, jotka ovat mukana päättämässä Valio Plus Akatemian stipendien jaosta. Hyypiä, Pohjanpalo, jääkiekkoilija Teemu Selänne ja taitoluistelija Kiira Korpi myös seuraavat saajien kehitystä ja kertovat omia kuulumisiaan kampanjan sivustolla.
Ensimmäinen hakuaika on 1.6.-31.8. ja jaettava summa Valion markkinointijohtajan Susanna Takkusen mukaan ”kuusinumeroinen”. Stipendejä voivat hakea yksilöurheilijat, joukkueet, koulut ja koululuokat.
Sami Hyypiä on antanut nimensä myös Palloliiton alaisuudessa toimivan futisjunnuakatemian käyttöön, joka toimii Eerikkilän urheiluopistolla ja keskittyy 10-14-vuotiaiden kehittämiseen huipulle.
Palloliiton puheenjohtajan nuijan siirryttyä Sauli Niinistöltä enemmän laji-ihmisenä tunnetulle Pertti Alajalle liiton johdossa on tapahtunut henkilövaihdoksia. Avun tietojen mukaan monet juniorivalmentajat pelkäävät nyt pestiensä sekä akatemian toiminnan puolesta.
Alaja oli aikoinaan Kaikki Pelaa -ohjelman puuhamiehiä. Palloliiton byrokraattisessa ja henkilötason vendettoista tunnetussa ilmapiirissä ilmeisesti luullaan, että laajojen massojen liikuttaminen ja lajissa mukana pitäminen sekä huippuihin satsaaminen sulkevat automaattisesti toisensa pois.
Osittain kyse on toki rahasta. Liitto on vauras, mutta rahaa ei koskaan riitä joka paikkaan.
Sami Hyypiä asettelee sanansa diplomaattisesti, kun häneltä kysyy Suomi-futiksen juniorivalmennuksen tasosta ja tulevaisuudesta:
– Se on menossa parempaan suuntaan. Täytyy olla realisti: kun edes Veikkausliigaseuroilla ei mene taloudellisesti järin hyvin, on epätodennäköistä, että junioreille saataisiin lähivuosina päätoimisia ammattivalmentajia.
– Isä- ja äitivalmentajat ovat monella paikkakunnalla ainoa tapa saada junioritoiminta pyörimään. Jos heille saadaan ammattimaista tukea ja kiertäviä valmentajia ohjaamaan toimintaa, se on hyvä alku.
Hyypiä muistutti muistakin realiteeteista: harjoittelun määrä ei korvaa laatua ja ani harva juniori pääsee ammattilaiseksi asti.
– Kun Suomessa ollaan, koulukin pitää hoitaa, että on se plan B. Mie en kyllä ole aiheesta kovin hyvä esimerkki, mutta tuossa vieressä sellainen istuu, Hyypiä virnisti Pohjanpalolle.
Voikkaalaisen Hyypiän plan B oli työ paperitehtaalla, mutta sitä ei tunnetusti tarvittu – eikä kyseistä tehdastakaan enää ole.
