Apu

HUS:n lastenklinikan huippuosaajat auttavat myös tanskalaisia suulakihalkiopotilaita

HUS:n lastenklinikan huippuosaajat auttavat myös tanskalaisia suulakihalkiopotilaita

Tällä hetkellä Lastenklinikalla on leikattavana seitsemän tanskalaisvauvaa ja mahdollisesti lisää on tulossa. Kyse on pohjoismaisesta yhteistyöstä parhaimmillaan.
Teksti Eve Hietamies
Kuvat Petri Mulari
Mainos

Tanskassa on kertynyt hoitojonoa lasten suulakihalkioiden leikkauksiin, joten Kööpenhaminan yliopistosairaala pyysi HUS:lta apua hoitojonojen purkamiseen. Tällä hetkellä Lastenklinikalla on leikattavana seitsemän tanskalaisvauvaa ja mahdollisesti lisää on tulossa.  Kyse on pohjoismaisesta yhteistyöstä parhaimmillaan.

Miten näin pääsi käymään?

– Taustoja en tiedä, mutta syystä tai toisesta Tanskan yliopistosairaalaan suu-ja huulihalkiokeskuksen hoitohenkilökunta kyllästyi ja irtisanoutui. Ja kun hoitajat lähtivät, niin kirurgitkin lähtivät, kertoo HUS:n Lastenklinikan lastenkirurgian ylilääkäri Pentti Kallio.

– Pyyntö ottaa tanskalaispotilaita tuli HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénille  itsenäisyyspäivinä. Meni muutama viikko järjestelyissä, jonka jälkeen pystyimme toivottamaan tanskalaisvauvat tervetulleiksi.

Vauvat tulivat viikko sitten, ja leikkaukset aloitettiin heti. Suomalaispotilaiden leikkausjonoon tanskalaisvauvat eivät vaikuttaneet.

– Saimme ajoissa tietää, että vauvat tulevat tänne helmi–maaliskuussa, joten siltä ajalta suomalaislasten leikkaukset aikaistettiin tammikuulle. Myös lasten ortopedia antoi tilaa suomalaislapsille, eli saimme ostettua lisää leikkausaikaa sairaala Ortonista, Kallio kertoo.

– Haluaisimme keskittää tällaista toimintaa Lastenklinikalle laajemmaltikin kuin vain omasta valtakunnasta. Eikä vain rahan takia vaan siksi, että se meidän osaaminen säilyisi myös tulevaisuudessa, HUS:n Lastenklinikan lastenkirurgian ylilääkäri Pentti Kallio sanoo.

Huuli-suulakihalkio on synnynnäinen vika ja sitä on olemassa eri tyyppejä: yhdessä on huuli halki ja aukile jatkuu kitalakeen sekä nielun takaosaan asti. Tai huuli on ehjä, mutta kitalaki puuttuu eli siellä on reikä.

– Jälkimmäistä tyyppiä on puhtaasti geneettisistä syistä etenkin meillä Suomessa, joten ensimmäinen aalto tanskalaisvauvoja on juuri tätä meille tuttua suomalaistyyppistä kitalaen puutetta, Pentti Kallio kertoo.

Ensimmäinen aalto?

– Alkuperäinen suunnitelma oli, että vauvoja olisi tullut 13 ja siihen varauduttiin. Itse asiassa olemme varautuneet vielä suurempaan määrään, sillä tällä hetkellä Tanskassa on peräti 80 lasta leikkausjonossa.

–  Kyseessä on monen vaiheen hoito, mutta ensimmäinen leikkaus tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun lapsi on kolmen kuukauden ikäinen.

Vauvoja ei voi pitkään laittaa jonottamaan, sillä halkio vaikuttaa muun muassa syömiseen.

– Neste pyrkii menemään nenään. Toki näitä vauvoja pystytään ruokkimaan, mutta se on aikamoinen taitolaji.

Jos halkio jää hoitamatta, Kallion mukaan sillä on erittäin suuri vaikutus lapsen puheen kehittymiseen, hengitykseen sekä syömiseen. Monille tulee myös ylähengitysteitten infektioita ja etenkin korvatulehduksia.

– Halkiopotilaalla on monialainen hoidontarve, johon otetaan mukaan hammaslääketieteen-, korvatautien-, plastiikkakirurgian-, foniatrian-, puheterapian – ja psykologian osaamista. Eli kyseessä on erittäin vaativa hoitokokonaisuus.

Pystytäänkö kaikki lapset korjaamaan?

– Kyllä. Ei sellaista halkio-ongelmaa ole, etteikö siihen löytyisi joku ratkaisu. Mutta osalla halkiolapsista on myös muita perussairauksia ja niiden takia hoito saattaa joidenkin potilaiden kohdalla olla haasteellista. On sydänvikaa ja hengitysongelmia. Nämä lapset tarvitsevat leikkauksen jälkeen usein jopa tehohoitoa.

Jos kaikki menee normaalisti, potilas viipyy vuodeosastolla keskimäärin 3–4 vuorokautta.

Kun Suomi näytti tanskalaisvauvoille vihreää valoa, tammikuussa Lastenklinikan leikkaavat kirurgit lensivät Kööpenhaminaan ja tapasivat etukäteen kaikki Helsinkiin tulevat potilaat sekä näiden perheet.

– Viesti, jonka tapaamisen jälkeen sain, oli hyvin positiivinen. Lääkäreiden tapaaminen loi luottamuksellista suhdetta lasten vanhempiin. Kun aikanaan tulee nyt leikattujen lasten jälkitarkastuksen aika, suomalaiskirurgi lentää jälleen Kööpenhaminaan ja tapaa samalla reissulla mahdollisesti uuden Suomeen tulevien potilaiden joukon.

Seuraavan ryhmän leikkaukset on suunniteltu huhtikuulle, mikäli Tanska haluaa jatkossakin apua.

– Nämä potilaat tarvitsevat useampia leikkauksia ja järkevintä olisi pystyä hoitamaan ne omassa kotimaassa.  Mutta saattaa kestää jonkin aikaa, ennen kuin Tanska pääsee jaloilleen. 

– Olemme järjestäneet nyt niin, että nuoret tanskalaiskirurgit tulevat Suomeen näiden vauvojen kanssa ja saavat täällä koulutusta. Jokaisen leikkauksessa on siis mukana sekä suomalainen että tanskalainen kirurgi, jotka leikkaavat yhdessä. Täällä on siis parhaillaan tanskalaiskirurgeja, käsittääkseni peräti kaksi.

Lääkäreiden lisäksi Suomessa on myös tanskalainen sairaanhoitaja.

– Kun vauva on leikattu, pitäisi saada se kipeä suu lääkittyä, että vauva saa syötyä eikä itke ompeluksia rikki. Sen lisäksi vanhemmat olisi saatava pidettyä luottavaisina. Tämä kaikki vaatii hoitotyöltä erittäin paljon, joten tanskalaishoitaja on tasoittamassa tietä, hoitohenkilökunnan ja vanhempien välistä kommunikaatiota, Kallio kertoo.

Suomella on yli 70 vuoden kokemus huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidosta.  HUS:n Huuli- ja suulakihalkiokeskus HUSUKE on Pohjoismaiden toiseksi suurin, ja se hoitotulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Huuli- ja suulakihalkioiden lisäksi HUSUKEssa hoidetaan myös erilaisia kallon saumojen luutumishäiriöitä.              

Husuke on Suomen ainoa lasten plastiikkakirurginen osasto, ja se osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Vuonna 2010 Husuke sai arvostetun International Centre of Excellence statuksen.

– Yksi asia suomalaismenetyksen takana on se, että huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidossa on panostettu moni-ammatilliseen toimintaan ja pienen suomen kaikki tapaukset on keskitetty aina HUSUKEen eli toistoja on ollut tiimeille riittävän paljon.  Muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa vastaavaa keskittämistä ei ole tapahtunut, tosin nyt asian suhteen on menossa kova muutosliike.

Kallion mukaan Suomen kokoiseen populaatioon syntyy noin sata halkiopotilasta vuodessa.

HUS:ssa on myös useiden vuosien ajan tehty systemaattista työtä ulkomaisten potilaiden hoidon lisäämiseksi. Tavoitteena on, että kansainvälisten esimerkkien mukaisesti noin 5-10 % vaativimman lasten erikoissairaanhoidon tuotannosta kohdistuisi ulkomaalaispotilaisiin. Tällä hetkellä toimintaosuus on noin 1– 2 %. HUS:ssa hoidettiin viime vuonna 30 ulkomaalaista lapsipotilasta, vuonna 2016 potilasmäärä oli 40.

– Suomi on pieni maa. Meidän omasta väestöpohjasta tarvetta harvinaisiin hoitoihin tulee aika vähän ja siksi haluaisimme esimerkiksi Baltian maista lisää harvinaisia hoitoja, että meidän oma osaamisemme säilyisi. Jos potilaita ei ole, kehittymistä ei tapahdu.

– Haluaisimme keskittää tällaista toimintaa Lastenklinikalle laajemmaltikin kuin vain omasta valtakunnasta. Eikä vain rahan takia vaan siksi, että se meidän osaaminen säilyisi myös tulevaisuudessa, Kallio miettii.

Hallituksen laatima asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta hyväksyttiin eduskunnassa elokuussa. Uuden asetuksen mukaan kaikki sellaiset hoidot, joita tehdään vähemmän kuin 50 vuodessa pitää keskittää vain tiettyihin yliopistosairaaloihin.

– Olen täsmälleen samaa mieltä, että hoitojen keskittyminen kannattaa. Laadun kannalta on parempi tehdä hoitoja paikoissa, joissa niitä tehdään tarpeeksi paljon. Mutta Lastenklinikka haluaa pysyä kilpailussa niin, että me olemme se paikka, jonne hoitoja keskitetään.

Ylilääkäri Pentti Kallio kertoo, että Suomessa on saatu erittäin hyviä hoitotuloksia lasten elinsiirroissa, sydänkirurgiassa, syövän hoidossa, maksakirurgiassa, suolistokirurgiassa, urologiassa sekä lasten yleiskirurgiassa.

– Olemme aika hyvässä kilpailuasemassa kansainvälisesti, jos kilpailua joskus tulee.

Tanskalaisvauvat eivät sinänsä ole mikään poikkeus Lastenklinikalla. Jo vuosia Lastenklinikalla on leikattu esimerkiksi vaikeimpia virolaislasten sydänvikoja.

Hus laskuttaa tanskalaislapsista saman hinnan kuin suomalaispotilaista. Sen lisäksi päälle tulee 2,5 prosentin järjestelypalkkio.

Julkaistu: 8.2.2018