Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) sanoo, että Huippu-urheilun muutosryhmä ei välittänyt ministeriön oheista. Lopputuloksena oli lisärahan vaatiminen – juuri se, mitä ministeriö ja sittemmin ministeri Arhinmäki pyysi välttämään. Raportin tilasi Olympiakomitea ja rahoitti valtio.
Apu kertoi maanantaina Huippu-urheilun muutostyöryhmän eli Humun rahankäytön ja raportin köykäiseksi todetuista ja kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa maksaneista tuloksista. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin ( r ) virkakaudella alkanut Humun työ kesti kaksi vuotta. 40-sivuinen raportti valmistui viime vuoden lopulla.
Wallinin seuraaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) haluaa osaltaan jatkaa keskustelua ja antoi Avulle haastattelun.
Miksi Huippu-urheilun muutostyöryhmän eli Humun esittämät rahatoiveet huippu-urheilulle olivat alunperin kohtuuttomat?
– Kun tulin ministeriksi reilu puolitoista vuotta sitten, ryhdyin heti tutustumaan asiaan tarkemmin. Tapasin työryhmän jäseniä pari kertaa. Virkamiehet kertoivat työryhmälle useamman kerran saman minkä minä: samanlaista rahoituksen kasvua ei ollut enää odotettavissa kuin kymmenen viime vuoden aikana oli tapahtunut. Lisäksi vaadimme työryhmältä konkretiaa. Rahaahan saa menemään loputtomasti, jos sitä on.
– Jos ryhmän esittämä rahoitus olisi myönnetty, se olisi pitänyt leikata muusta liikunnasta pois. Minun liikuntapoliittinen linjani on erityisesti puuttua lasten ja nuorten kohtuuttomasti kohonneisiin harrastuskustannuksiin. Olikin yllättävää, että selkeistä ohjeista huolimatta ryhmän esitys oli kuitenkin miljoonien eurojen lisääminen huippu-urheiluun.
Mitä mieltä olette työryhmän palkkatasosta, joka vaihteli Avun saamien tietojen mukaan 8 000 eurosta 10 000 euroon?
– En osaa sanoa sen palkkatasosta muuta kuin, että sekä palkka että edut olivat kohtuuttoman kovat. Esimerkiksi ministerien palkka on noin 9 000 euroa.
Missä kohdin työryhmä epäonnistui eniten?
– Suurin pettymys oli se, että vaikka sille tehtiin koko ajan selväksi, ettei miljoonien lisärahoitusta tule, silti ryhmän esitys rakentui lisärahoitukselle. Ryhmältä odotettiin esityksiä, miten olemassa olevia rakenteita muuttamalla voidaan parantaa urheilijoiden ja valmentajien työskentelymahdollisuuksia.
Mikä oli muutostyöryhmän suurin saavutus?
– Urheilija-akatemiat on onnistunut esitys, joka saa myös uutta rahoitusta. Se tarkoittaa sitä, että huipulle nousevat nuoret saavat alueellisissa akatemioissa ammattitaitoista apua muun muassa valmennuksessa, lääkintäpalveluissa ja ravitsemuksessa.
Olette tilanneet myös uutta tutkimustietoa raportin rinnalle, miksi?
– Humu teki urheilijahaastatteluja, mutta ne eivät täytä tieteellisiä kriteerejä. Tutkija Mikko Salasuon johtaman Nuorisotutkimusverkoston tutkimusryhmä on tehnyt laadukasta työtä. Tutkimukseen on haastateltu 96 urheilijaa ja 29 taiteilijaa siitä, miten polku menestykseen rakentuu. Sen sijaan Humun teettämiä urheilijahaastatteluita ei ole koskaan esitelty ministeriölle.
Valtion tuki liikunnalle ja urheilulle kasvoi viime hallituskaudella yli 40 prosenttia ja sitäkin mittavammin huippu-urheilun osalta. Mikä on keskeinen syy siihen, ettei lisätty rahoitus näy tuloksina menestyksessä?
– Rahaa on todellakin tullut lisää, ja jos menestys olisi vain rahasta kiinni, niin Lontoon olympialaisissa olisi pitänyt menestyä paremmin kuin Pekingissä. Toisaalta on muistettava, että menestymme nyt aivan uusissa lajeissa kuten koripallossa ja lentopallossa sekä esimerkiksi naisten jalkapallossa. Menestystä ei tule, jos kaikki eivät pääse kustannussyistä harrastamaan urheilua jo lapsesta lähtien, ja siksi ruohonjuuritasolle pitää antaa entistä enemmän tukea.
Miten kommentoisitte julkisuudessa paljon esillä olleita urheilun hyvä veli –verkostoja? Onko niitä?
– Urheilumaailmassa tuntuu olevan monenlaisia verkostoja ja poliittista peliä.
Teksti Liisa Talvitie
Kuva Petri Mulari
