Tavallisimmin huimaus johtuu kehon asentoa ja tasapainoa aistivan sisäkorvan häiriöistä. Valtaosalla kyse on hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Se on luonteeltaan pyörittävää, ja sitä tulee vain silloin, kun pää on tietyssä asennossa, esimerkiksi vuoteessa kyljeltä toiselle kääntyessä tai kumartuessa. Huimaus johtuu siitä, että kehon asentoa ja tasapainoa aistiviin nesteen täyttämiin kaarikäytäviin kertyy sakkaa.

Altistavia tekijöitä ovat pään voimakkaat tärähdykset ja iskut, mutta asentohuimausta voi tulla kenelle hyvänsä. Sen perimmäistä syytä ei tunneta. Eniten sitä on 50–60-vuotiailla, joten myös ikääntyminen vaikuttaa sen syntyyn.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus voi olla voimakasta ja siksi pelottavaa, mutta se menee muutamassa minuutissa ohi, kun pysyy paikallaan silmät auki ja pyrkii kohdistamaan katseen johonkin kiintopisteeseen. On kuitenkin hyvä mennä lääkäriin ensimmäisen oirekohtauksen jälkeen. Näin voidaan varmistua, että kyse on juuri asentohuimauksesta. Jotkin muutkin korvan sairaudet, kuten Ménièren tauti ja tasapainohermon tulehdus, voivat oireilla samalla tapaa. Tosin niissä huimaus kestää pitempään.

Asentohuimaus tunnistetaan kallistuskokeella. Huimaukseen liittyy myös silmävärve. Se tarkoittaa silmien tietynlaatuista tahdotonta liikettä, jonka lääkäri voi nähdä. Sen ja kallistuksen avulla saadaan selville, kumpi korva on sairas ja missä korvan kolmesta kaarikäytävästä asentohuimausta aiheuttava sakka on.

Yleisimmin sakka kertyy takimmaiseen kaarikäytävään. Hoitona käytetään tavallisesti niin sanottua Epleyn manööveriä. Liikesarjan tarkoituksena on sakan poistaminen. Perusterve ihminen voi kokeilla sitä myös omin päin. Ohjeet löydät terveyskyla.fi-sivustolta.

Harjoituksessa päätä ja vartaloa käännellään tiettyihin asentoihin. Hoidon onnistumiselle on tärkeää, että pää on hieman yliojennuksessa. Jos pelkäät putoavasi sängyltä, voit tehdä harjoituksen lattialla ja kallistaa päätä alaspäin tyynyltä.

Varaudu siihen, että sakan liike aiheuttaa nopeasti huimauksen tunteen, johon voi liittyä pahoinvointia. Älä kuitenkaan lopeta harjoitusta, vaan odota rauhassa, että huimaus menee ohi. Joskus jo ensimmäinen harjoituskerta tuottaa tulosta eli huimaus katoaa.

Jos sakkaa on jossain muussa kuin taaimmaisessa kaarikäytävässä, lääkäri neuvoo oikean liikesarjan. Lääkehoitoa hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen ei ole.

Pahinta, mitä voit tehdä asentohuimauskohtauksen jälkeen, on jäädä paikallesi istumaan. Tasapainojärjestelmää pitää ärsyttää liikkumalla. Esimerkiksi rauhallinen kävely kohentaa pikaisesti oloa. Huomioi kuitenkin, että nopeat pään liikkeet tai kumartelu voivat laukaista huimauksen uudestaan. Jos näin käy, istahda hetkeksi, pidät silmät auki ja odota, että huimaus laantuu. Lähde sen jälkeen uudelleen liikkeelle.

Liikunta on myös ainut keino, jolla voi hieman vaikuttaa asentohuimauksen ilmaantumiseen. Nopeat liikkeet ylös alas ja sivuille pitävät kaarikäytävän sisänesteen liikkeessä. Paikallaan oleminen taas altistaa huimauksen uusimiselle. Tosin asentohuimaus uusii jokaisella yleensä ainakin kerran, vaikka olisi miten liikkuvainen. Hyvä lihaskunto kuitenkin auttaa asentohoidon tekemisessä.

Liikunta on parasta lääkettä myös jännitysniskasta johtuvaan huimaukseen. Tällainen huimaus on seurausta tasapaino- ja näköaistin sekä lihasten asentotunnon ristiriidasta. Ristiriita voi syntyä, kun niska on niin jumissa, että pään kääntäminen ei onnistu normaalisti. Silloin horisontti heiluu tavallista voimakkaammin. Se voi aiheuttaa kuvottavaa huonoa oloa tai kaatumisen tunnetta, kun ummistaa silmät.

Niskajumien ehkäisyssä tärkeintä on välttää staattista paikallaan oloa. Vaihtele siis työasentoa, nouse välillä seisomaan ja jaloittele säännöllisin väliajoin. Harrasta vapaa-ajalla liikuntaa. Liikunnalla ehkäistään myös verenkiertosairauksia, jotka voivat aiheuttaa aivoperäistä huimausta.

Makuulta istumaan tai istumasta seisomaan noustessa tuntuva huimaus johtuu yleensä verenpaineen äkillisestä laskusta, joka heikentää ohimenevästi verenkiertoa pikkuaivoissa. Tällainen niin sanottu ortostaattinen huimaus tuntuu heikotuksena ja silmien sumenemisena.

Ortostaattista huimausta voi esiintyä erityisesti nopean kasvun vaiheessa murrosiässä sekä ikääntyessä, kun elimistö vanhenee ja verenkiertoelinten reaktiot hidastuvat. Sitä voi ehkäistä istumalla tovi sängyn laidalla ennen seisomaan nousemista.

Myös verenpainelääkkeet voivat laskea verenpaineen niin alas, että siitä seuraa huimausta. Silloin on keskusteltava lääkärin kanssa lääkityksen vaihtamisesta. Ikääntyneillä verenpaineen laskusta johtuva huimaus on usein syy kaatumisiin.

Asiantuntija: korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarno Kujansivu, Pihlajalinna

Lähde: terveyskirjasto.fi