Image

Huijaustako? Pidämme ruoka-aineiden tummaa väriä merkkinä terveellisyydestä, vaikka aina se ei pidä paikkaansa.

Huijaustako? Pidämme ruoka-aineiden tummaa väriä merkkinä terveellisyydestä, vaikka aina se ei pidä paikkaansa.

Kaupassa on kahta soijarouhetta, joista sen enempää ajattelematta nappaan aina mukaan tummemman vaihtoehdon. Enkä ole ainut: se on Suomessa huomattavasti vaaleaa suositumpaa. Miksi? Koska tumma väri paitsi saa rouheen näyttämään enemmän jauhelihalta myös yhdistyy mielikuvissamme terveellisyyteen.
Teksti Venla Rossi
Mainos

Siihen, että ruoka olisi ahdettu täyteen proteiinia, vitamiineja, flavonoideja, ruisleipää ja ties mitä.

Joidenkin ruokien kohdalla näin onkin. Esimerkiksi mustikan, pinaatin ja punajuuren intensiivinen väri todella viestii erilaisista terveellisistä ravintoaineista. Mutta mitä soijarouheeseen tulee, vaalea kama on tismalleen samaa kuin tumma, joka on värjätty sokerista valmistetulla väriaineella. Eikä tämä ole mikään yksittäistapaus. Sen sijaan, että valitsisimme ruo-kia niiden luontaisen ulkonäön perusteella, ostoskoriin päätyy se raaka-aine, joka on värjätty kauneimmin.

Pakasteherneet värjätään kauniin vihreiksi, samoin jotkut vihreät oliivit. Lihatuotteiden punainen väri saadaan aikaan lisäämällä nitraattia. Samaa kikkailua harrastetaan pasta- ja leipäpakkauksissa. Viime vuosina yleistynyt ”tumma pasta” sisältää yleensä täysjyvän sijaan erilaisia väriaineita. Pastan värjäämiseen käyte-tään esimerkiksi kurkumaa. Tumma pasta tai ”sydänmakaroni” saattaa tarkoittaa myös sitä, että pastataikinan valmistuksessa on käytetty hiivaleipäjauhoa eikä durumjauhoa.

Yksi tärkeimmistä asioista suomalaisessa ruokakulttuurissa on leipä. Sielläkin on niin, että terveellisyyden kertoo täysjyvän määrä, ei väri. Täysjyvä tarkoittaa sitä, että viljatuotteessa on kaikkia jyvän osia: rasvapitoisia alkiota, ydintä, kuorikerrosta ja heti sen alla olevaa proteiineja ja vitamiineja sisältävää aleuronikerrosta.

Monimutkaisia sanoja, mutta ei tämä niin vaikeaa ole: leivän kuitupitoisuus sentään lukee pakkauksessa selkeästi. Usein erilaisia väriaineita on vaikea tunnistaa pakkausselosteista, sillä ne ilmoitetaan pelkästään E-koodilla. Niistä moni on mainettaan parempi – tai ei ainakaan mitenkään selkeästi epäterveellinen – mutta huijaukseltahan tämä silti vähän tuntuu.

Julkaistu: 9.5.2016