Iän myötä kävelyvauhti verkkaistuu luonnostaan, mutta se voi olla myös vihje siitä, että jotain on vialla. Erityisesti syytä huoleen voi olla niillä, joilla painoindeksi on alhainen.

Brittitutkimuksessa suositellaan, että lääkärit alkaisivat kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan. Oman kävelyvauhtinsa arviointi on yllättävän helppoa: ne, jotka arvelivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavan kuuden vuoden sisällä todennäköisemmin kuin ne, jotka arvioivat kävelyvauhtinsa ripeäksi. Lääkärin tai muun terveyden alan ammattilaisen arviota ei siis välttämättä tarvita.

Ilman mittareitakin vauhtiaan voi siis arvioida, ja omaan tunteeseen kannattaakin luottaa. Kävelyvauhtiaan voi kuitenkin tarkkailla myös esimerkiksi erilaisilla ilmaisilla kännykkäsovelluksilla, joiden käyttö on hyvinkin yksinkertaista. Tällaisia ilmaissovelluksia ovat muun muassa SportsTracker ja Endomondo.

Toinen suurentuneeseen kuolleisuuteen usein liitetty terveydentilan mittari on käden puristusvoima. Se kertoo paitsi laajemmin terveydentilasta, myös tarkemmin lihaskunnosta, joka puolestaan parantaa verisuonten seinämien joustavuutta ja verenkiertoa. Erityisen hyvin käden puristusvoima kertoo terveydentilasta miehillä.

Puristusvoimaa voi treenata erilaisilla roikkumis- ja kantamisharjoitteilla. Samoin erilaiset treenipallon puristelut ovat järkeviä harjoitteita. Hyvä puristusvoima on sukupuolesta ja iästä riippuen noin 20–30 kiloa. Jos itseään jaksaa kannatella roikkumalla tangosta, on se jo hyvä merkki.

Teksti Noora Takamäki, lähteet Duodecim ja Lancet