Apu

Nyt tulevat lähiristeilyt: ”Se alkoi melkein vitsinä, kun eräs kansanedustaja esitti, että pitäisi risteillä Kemiin”

Nyt tulevat lähiristeilyt: ”Se alkoi melkein vitsinä, kun eräs kansanedustaja esitti, että pitäisi risteillä Kemiin”
Matkailualan on keksittävä uusia kohteita pandemian runtelemassa kilpailutilanteessa. Viking Linen varustamon idea ovat uudet lähiristeilyt.
Julkaistu: 7.8.2021

Kesäkuisena perjantai-iltana Helsingin Katajanokan-laivasataman terminaali on niin tyhjä, että luulen tulleeni Kotka- risteilylle vääränä päivänä. Viking Line -varustamon M/S Gabriella -alus seisoo kyllä laiturissa, mutta missä ovat kaikki ihmiset?

Lippujonossa nuori mies, jolla on matkatavaroinaan vain muovipussi, haluaa hetken mielijohteesta hyttipaikan risteilylle. Viereisellä kassalla nuoripari kyselee, eikö risteilijä todellakaan pysähdy Tallinnassa?

Kun risteilyalus lähtee satamasta, laivan ulkokannet ovat aavemaisen tyhjät, hellesäästä huolimatta. Vierestä sujahtaa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lautta Suomenlinnaan, se on ääriään myöten täynnä matkustajia. Näyttää siltä, että on suurempi riski saada koronavirus paikallisliikenteestä kuin risteilyltä.

Viking Linelle tämä on huono asia. Laivassa on 2 400 paikkaa, mutta ensimmäisellä Kotkan-risteilyllä vain noin 400 matkustajaa. Lähiristeilyistä ei tule kannattavaa liiketoimintaa, jos suosio jää näin pieneksi.

Koronatartuntojen ehkäisemisessä vähäinen matkustajamäärä on eduksi: matkustajat eivät tungeksi ovilla eivätkä laivassa, buffetravintolassa he eivät pääse sörkkimään ruokia itse, ja suurimmalla osalla matkustajista on kasvosuojain käytössä. Pientä ruuhkaa syntyy vain iltaisin yökerhossa, kun iskelmätähti Annika Eklund nousee lavalle.

Kotkalainen Sami kävi hakemassa bingopalkinnon risteilyisäntä Matilta peräti kolmesti.

Korona kuritti matkailua

Maailmanlaajuinen koronapandemia on kurittanut suomalaistakin matkailumarkkinaa kovalla kädellä. Tallink-konserni esimerkiksi kuljetti kesäkuussa 218 950 laivamatkustajaa eli 22 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Yksi suomalais-ruotsalaisen Viking Linen selviämiskeinoista ovat uudet lähiristeilyt Ruotsin Visbyyn, Latvian Riikaan sekä Suomen Hankoon, Kotkaan ja Turkuun.

Uusien Suomen-risteilyjen piti osua yksiin suurten tapahtumien kuten Kotkan Meripäivien ja Turun Tall Ships Racen kanssa, mutta lopulta vain Hanko uskalsi toteuttaa perinteisen Regatta-purjehduskilpailun.

– Koronapandemia on ollut taloudellisesti ja henkisesti raskas yrityksellemme, mutta ilman pandemiaa en olisi koskaan saanut ottaa laivaa pois perinteisiltä reiteiltä ja ajaa sitä Kotkaan tai Hankoon, Viking Linen myyntijohtaja Kaj Takolander kertoo hymyillen.

Laivan intendentti Krista Öhman-Jalonen ja Viking Linen myyntijohtaja Kaj Takolander tervehtivät kotkalaisia.

Takolanderin mukaan Viking Linen johto antoi viime syksynä toimeksiannon keksiä uusia ideoita keväälle. Uudet lähiristeilyt ideoitiin kaksipäiväisiksi, jotta hätätapauksessa niitä voisi vaihtaa keskenään. Niin kävikin, kun kesäkuulle suunniteltu Visbyn-risteily vaihtui Kotkaan.

– Se alkoi melkein vitsinä, kun eräs kansanedustaja esitti, että meidän pitäisi risteillä Kemiin. Lehdistö tulkitsi, että olemme innostuneita, ja monet kaupungit alkoivat ilmoittautua meille. Jotenkin ajatus jäi muhimaan, että jos tekisi Norjan Hurtigrutten-tyyppisen rannikkoreitin, Takolander muistelee.

Rannikkoreittiä Takolander ei saanut – vielä – mutta Kotkassa koulunsa käyneenä hän ryhtyi ajattelemaan vanhaa satamakaupunkia. Kesäisin hohdokas Hanko ei puolestaan selityksiä kaipaa. Viking Line halusi rannikkokohteita, joilla on jotakin annettavaa matkustajille.

– Olen oppinut elämässä sen, että ihmisen myönteisin tunne on, kun jokin yllättää. Kun jokin onkin paljon odotettua hienompi, tulee lämmin tunne, että on saanut jotakin uutta.

Entinen Ruotsinsalmen linnoituksen sotasatama jää taakse, ja iltatunnelma risteilijän kannella on romanttinen.

Ihana päästä pois kotoa

Kotka totisesti onnistui yllättämään.

Kun M/S Gabriella saapui kesäisenä lauantai­aamuna neitsytmatkallaan Suomen aikoinaan tärkeimpään vientisatamaan, vastassa olivat meripelastusseuran vene vesisuihkuineen, kaupungin johto, uteliaita kaupunkilaisia, pompom-tytöt ja iskelmä­legenda Juha Vainion musiikkia soittava haitaristi.

Samalla alus teki historiaa: uutta satamaa se ei ole Viking Linen vakituisten satamien – Helsingin, Maarianhaminan, Turun, Tukholman ja Tallinnan – lisäksi koskaan vielä avannut.

Kun laiva illalla lähti Kotkan satamasta, ainakin kolmekymmentä erikokoista vesikulkupeliä saattoi Gabriellaa pitkälle Loviisan rannikolle.

Myös risteilymatkustajat olivat etukäteen innoissaan kesäisestä Kotkasta.

Helsinkiläiset Laura Juupaluoma ja Outi Mehto kuuluivat syntymäpäivä- seurueeseen, joka oli alun perin varannut risteilyn Visbyyn.

– Kun se vaihtui Kotkaan, ajattelimme, että mikä ettei. Ei korona enää pelota, yksi rokoteannos on saatu. Ihanaa päästä pois kotoa. Aikaisemmin olemme käyneet kesäisin Tallinnan-risteilyllä. Kiva, että nyt on kotimainen vaihtoehto. Tämä on näin autottomana kiva tapa matkustaa Kotkaan, Juupaluoma ja Mehto kertovat.

Helsinkiläiset Laura Juupaluoma ja Outi Mehto odottivat Kotkan puistojen näkemistä.

Vierailu näkyy katukuvassa

Kotkassa laivamatkustajille oli omatoimiretkeilyn lisäksi tarjolla kaksi kaupunkikierrosta, jalkaisin tai bussilla. Neljän tunnin linja-autokierroksella tutustuttiin kaupunkinähtävyyksien lisäksi merikeskus Vellamon näyttelyihin, palkittuun vesipuisto Sapokkaan sekä Venäjän keisari Aleksanteri III:n entiseen kalastusmajaan Langinkoskella.

– Vuonna 1879 perustetusta Kotkan kaupungista oli alun perin kaksi kolmasosaa vettä ja vain kolmannes ”töijaamista” eli alusten kiinnittämistä varten, opas Pirjo-Liisa Vaittinen kertoo bussissa.

Yhdistetyn Hamina–Kotka-sataman risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranston kertoo, että Viking Linen vierailu Kotkassa ei ollut tärkeä vain imagollisesti, vaan myös taloudellisesti.

”Kysyntä on lisääntynyt merkittävästi. Ennen koronaa Itämeri oli kolmanneksi tuottoisin alue risteilyvarustamoille.”

– Petra Cranston –

– Tällä Viking Linen ponnistuksella oli valtava merkitys meille. Oli mahtavaa tehdä yhteistyötä suoraan varustamon kanssa. Vierailu näkyy paikallisten pienyrittäjien kassassa ja kaupunkikuvassa. Asukkaat ovat aivan innoissaan risteilyistä.

Uusi, yhdistetty Kotka–Haminan satama on vuodesta 2017 ottanut suuria risteilyaluksia vastaan. Ensimmäisinä kesinä satamaan saatiin jo muutama iso risteilijä, mutta ilman koronapandemiaa tämä kesä olisi ollut jo todellinen menestys: satamaan oli tulossa 16 suurta kansainvälistä risteilylaivaa ja noin 50 000 risteilyvierasta.

– Kysyntä on lisääntynyt merkittävästi. Ennen koronaa Itämeri oli kolmanneksi tuottoisin alue risteilyvarustamoille. Aluetaloudellisten tutkimusten mukaan tuotto risteilymatkustajista ja varustamojen ostamista palveluista olisi Kotkalle ja Haminalle tällä kysynnällä vajaat seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Cranston kertoo.

Kolmevuotias Nuutti Paavola oli risteilemässä äitinsä Noora Kekkosen kanssa.

Kotimaankohteiden vetovoima

Viking Line ei ole ainoa, joka on keksinyt kotimaankohteiden vetovoiman.

Suomen järvimaiseman helmi, Saimaa, on ollut pitkälti autottomien tai veneettömien matkailijoiden ulottumattomissa. Nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on korjannut asian.

Kesäkuussa alkaneilla Hop On Hop Off -elämysreittien päiväretkillä pääsee muun muassa Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksille, Anttolan Neitvuorelle tai Mikkelin kaupunkikohteisiin.

– Pyrimme tarjoamaan uudenlaisen, ympäristöystävällisen tavan liikkua järviluonnon äärelle bussi–vene-yhdistelmillämme. Koronapandemian takia ihmiset liikkuvat paljon yksityisautoillaan, mutta tänä vuonna matkailijat uskaltavat jo bussiretkillekin, kertoo projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeesta.

”Uskon, että Euroopasta löytyy kiinnostuneita turisteja. Suomessa ei aina ymmärretä meidän matkailukohteidemme arvoa.”

– Otto Ravantti –

Astuvansalmen kalliomaalauksille veneretkiä tekevä kielentutkija-poliitikko E.N. Setälän entistä Kallioniemi-huvilaa isännöivä yrittäjä Otto Ravantti uskoo Samaan matkailuun.

– Olen juuri hankkinut 90-paikkaisen Aino-veneen, se on iso investointi. Olen nyt kaksi kesää tehnyt retkiä kalliomaalauksille, ja vieraita on ollut ainakin 22 maasta. Uskon, että Euroopasta löytyy kiinnostuneita turisteja. Suomessa ei aina ymmärretä meidän matkailukohteidemme arvoa, Ravantti sanoo.

Vasta vuonna 1968 löydetyt Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat vaikuttavia, ja niitä käyvät tutkimassa asiantuntijat ympäri maailman. Kalliosta on löydetty yli 80 kuvaa, jotka on maalattu punamullalla noin 4 000–2 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Väitetään, että säveltäjämestari Jean Sibelius oli ensimmäinen, joka Suomessa löysi kalliomaalauksia Kirkkonummelta vuonna 1911.

– Pyrimme tekemään sellaisen yhdistelmämatkailun mallin, jota muutkin kaupungit voivat kopioida. Haaveissamme on, että jonakin päivänä voisimme tehdä retkiä Saimaan ympäri, Hanna Airas kertoo.

– Päivä Kotkassa oli kiva, Kotkan-risteilylle päätyneet Paula ja Hannu Häyrinen kertoivat.

Suomen matkailuvaltit

Viking Linen myyntijohtaja Kaj Takolander uskoo, että kotimaan matkailu jää koronapandemian jälkeen suosioon. Matkailualaa onkin kehitettävä, sillä teollisuudella Suomi ei enää elä.

– Suomen matkailuvaltit ovat turvallinen yhteiskunta ja puhdas luonto. Ilmasto on tietysti haaste, mutta myös mahdollisuus. Miksi emme hyödynnä neljää vuodenaikaa kunnolla? On hyvä, että kotimaan matkailuun panostetaan, päättäjätkin olisivat voineet siihen kannustaa.

Takolanderin mielestä lentoala oli jo ennen pandemiaa kuin paisunut pullataikina, lentäminen oli epätodellisen halpaa ja ristiriidassa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden kanssa.

Kun Viking Line -varustamon M/S Gabriella saapui neitsytmatkallaan sahateollisuuskaupunki Kotkan satamaan kesäkuussa, tunnelma oli juhlava.

– Vaikka valtiot kuinka haluavat tukea lentoalaa pandemian jälkeen, en usko, että palaamme enää sikahalpoihin lentoihin. Se tervehdyttää ehkä meidänkin alan hintatasoa – missä muualla voit saada hotelliyön 30 eurolla?

M/S Gabriella on lauantai-iltana lähtenyt Kotkasta. Myyntijohtaja Takolander nojautuu laivan kaiteelle katsoakseen, miten luotsi hyppää laivasta Orrengrundin luotsiaseman kohdalla Loviisan edustalla.

Alakoululainen matkustaja sisarensa ja vanhempiensa kanssa lähestyy Takolanderia. Pikkuneiti on kuullut edellisiltana myyntijohtajan puheen Kotkan kohdeinfotilaisuudessa ja haluaa nyt tietää, kävikö tämä maissa.

– Kiitos, kun veitte meidät Kotkaan, tyttö sanoo lopuksi.

Kommentoi »