Juutalaisista kauppiaista kerrottiin muinoin tarinaa, että he suosivat omaisuuden jakamista kolmeen osaan. Yksi kiinteänä, yksi käteisenä sekä yksi koruina ja kultana. Jos ja kun tulee kiire vaihtaa maisemaa, maaomaisuutta ja kiinteistöjä on hankala ottaa mukaan. Setelit ovat käteviä, mutta saattavat menettää merkityksensä. Kultakoru on helppo ottaa taskuun, ja se pitää aina arvonsa.

Nykyinen talouden globaali epävarmuus panee tuumimaan, mitä kannattaisi tehdä. Kulta näyttää olevan suosittu sijoituskohde. Sen markkinat ovat tulleet jokamiehen kotirappusille: sen kun pistät kultakorusi postipussukkaan, ja pian pankkitilillesi ilmestyy eurotukko.

Kaikki ei kuitenkaan ole näin helppoa tai ainakaan kannattavaa.

Tamperelaisen kulta- ja kelloseppäalan erikoisliikkeen Pirkan Kellon liikkeenharjoittaja Risto Kangasniemi on alan asiantuntija lähes 30 vuoden kokemuksella. Diplomigemmologina hän hallitsee korukivien ja jalometallien ammattimaisen arvioinnin.

– Aloin isäni perustamassa sukuyrityksessämme yrittäjänä vuonna 1984. En ole aiemmin kohdannut yhtä pitkäaikaista kullan hinnan nousujaksoa kuin nyt. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana taso on hieman heilunut, mutta odotukset nousun jatkumisesta ovat edelleen vahvat. Nousu on jatkunut jo todella kauan, mutta silti analyytikot povaavat, että kullan hinta nousee vieläkin 20–30 prosenttia.

Risto Kangasniemi toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin jalometallifoorumissa kelloseppäliiton edustajana. Hän on jäsenenä myös Kultaseppien liiton arvioitsijatyöryhmässä.

– Kullan hinnannousu vaikuttaa tietysti korukauppaan. Mitä painavampi esine, sitä merkittävämpi on myös hinnan nousu, vaikka hinta ei tietenkään muodostu pelkästä raaka-aineesta.

– Kihlasormuksissa hinnannousu on vaikuttanut huikeasti. Korotuksia on tullut parhaimmillaan kuukauden välein, ja ne ovat kerrallaan olleet suuruudeltaan viidestä kymmeneen prosenttiin, Kangasniemi sanoo.

Hän jatkaa, että kullan ohessa myös jalokivet ovat nousussa. Vuonna 2010 timanttien hinnannousu oli 27 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuoden 2011 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana nousu on ollut jo yli 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Miten markkinatilanteen muutos on vaikuttanut kaupantekoon?

– Olemme positiivisesti yllättyneitä, että ihmiset ovat hyvin perillä tilanteesta. Ihmiset tietävät hinnannoususta jo liikkeeseen tullessaan, eikä se heitä estä ostamasta. 

Suositteletko kullan myymistä?

– On hyvin vaikeaa sanoa, kannattaako myynti. Jos on kertynyt rikkinäisiä ketjuja ja huonokuntoisia sormuksia, ne todennäköisesti kannattaa myydä.

Kangasniemi varoittelee myyjiä innostumasta liikaa mainosten lupaamasta helposta rahasta:

– Uskomattoman paljon menee historiallisesti arvokasta isomummon perintökorua ja muuta vastaavaa sulatukseen tämänhetkisen villityksen takia. Koru on tuossa vaiheessa vain raaka-ainetta, kultaa, eikä kaupassa anneta tunnearvoa tai arvostusta korun tehneelle kultasepälle. Eri puolilla Suomea kiertävät kullan ostajat tuskin sanovat: miettikää nyt hyvä rouva tämän esineen valmistusvuoden leimaa...

Ostavatko kultasepänliikkeet kultaa?

– Ostamme, mutta otamme romukultaa pääasiassa vaihdossa, ja silloin myös hyvitys on rahallisesti parempi kuin pelkässä myynnissä, Risto Kangasniemi sanoo.

 KULTA

Sijoituskulta myydään harkkoina.

Yhden gramman harkko: 82 euroa.

Yhden unssin (31,1 grammaa) harkko: 1 449,66 euroa.

Yhden kilon harkko: 44 454, 80 euroa.

Yksi gramma kultaa on riisijyvän kokoinen. Siitä saa neliömetrin lehtikultaa tai kilometrin kultalankaa.

Hinnat K. A.Rasmussen/ 22.9.2011

Miksi hinta romahti?

Kullan hinta romahti viime viikolla. Asiantuntijoiden mukaan tämä johtui siitä, että sijoittajat seuraavat Euroopan tilannetta, mm. Kreikan velkakriisin hoitoa.

Kun Saksa näytti vihreää valoa tukitoimille, sijoittajat vakuuttuivat ainakin tilapäisesti ja halukkuus sijoittaa varmaan jalometalliin väheni hetkeksi.

Romukullan ostajat olisivat edelleen halukkaita tekemään kauppoja, nyt halvempaan hintaan. Myyjät taas odottavat hintojen lähtevän tuota pikaa jälleen nousuun.