Apu

Hellekesä tuhoisa maanviljelylle – ”Sadot jäävät puoleen normaalista”

Hellekesä tuhoisa maanviljelylle – ”Sadot jäävät puoleen normaalista”

Poikkeuksellisen kuiva kasvukausi johtaa helposti siihen, että viljasadosta tulee arvotonta tavaraa, kertoo maanviljelijä Tuomo Raininko.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat All Over Press
Mainos

Suomen kesä on ollut harvinaisen kuuma ja kuiva. Vaikka lämpö tuo mukanaan iloisenkin puolensa, sen vaikutus maanviljelylle on tuhoisa. Suomessa on tällä hetkellä noin 49 000 maatilaa, joten pienestä elinkeinosta ei ole näillä lakeuksilla kysymys.

Niinisalossa maatilaa pitävä Tuomo Raininko kertoo, että kasvukausi on ollut poikkeuksellisen kuiva. Alkukeväästä juhannukseen asti oli täysin sateetonta aikaa. Se on johtanut siihen, että viljojen orastuminen on ollut heikkoa. Kun viljat eivät verso riittävästi – eli jäävät liian harvoiksi – tähkälukumäärä jää pieneksi ja sen myötä satomäärä pienenee.

– Länsi-Suomessa on tiloja, joilla tänä vuonna kuivuuden takia keskisadot tulevat jäämään puoleen normaalista. Parhaiten pärjäävätkin tulevat saamaan korkeintaan kolme neljäsosaa normaalista sadosta, Raininko sanoo.

Ei pelkkä määrä vaan myös laatu

Parhaillaan on menossa niin sanottu jyvien täyttymisaika. Jos pellolla ei ole kosteutta, jyvä ei tee käytännössä muuta kuin kuoren.

– Kun jyvän ydin jää kehittymättä, niin se on pelkkää kuorta, eikä tavara ole kauppakelpoista. Kyse ei ole siis ainoastaan sadon määrästä, vaan vilja jää kevyeksi, joten sillä ei ole arvoa rehukäytössä eikä myllykäytössä elintarvikkeena, Raininko selittää.

Huonolaatuista viljaa ei niin vain myydä eteenpäin, vaan se menee poltettavaksi.

– Se on arvotonta tavaraa.

Vaikutukset näkyvät jopa Kossussa

Ongelmasta kärsivät maatilalla ihmiset ja eläimet. Rainingon maatilalla ei ole eläimiä, mutta niillä tiloilla, joilla on, kärsitään kotoisen rehun puutteesta. Tilat joutuvat turvautumaan ostoviljaan, ja se aiheuttaa totta kai ylimääräisiä kustannuksia.

Lisäksi kehnon viljasadon vaikutukset näkyvät maanviljelijöiden tilipussien lisäksi muissakin elinkeinoissa. Rainingon tilalta viedään muun muassa Altian Koskenkorvan tehtaalle tärkkelysohraa.

– Jos ei riittävää laatua synny, niin tilaajan täytyy hankkia viljansa jostain muualta, Raininko toteaa.

Myös leivän ja muiden elintarvikkeiden tuotannossa on ongelmansa siinä missä Koskenkorvassakin. Huonon viljasadon vaikutukset ulottuvat tuotteiden kotimaisuuden vaarantumiseen ja sitä kautta jopa pakkausmateriaaleihin asti.

– Pahimmillaan joudutaan turvautumaan tuontiin, ja se tarkoittaa sitä, että joutsenlippumerkit ja muut sertifikaatit katoavat. Se taas aiheuttaa sen, että jopa pakkauksetkin pitää uusia.

Julkaistu: 26.7.2018