Apu

Kesän helteet kutistivat viljasadon – ohraa yhtä heikosti edellisen kerran vuonna 1987

Kesän helteet kutistivat viljasadon – ohraa yhtä heikosti edellisen kerran vuonna 1987
Kevätkylvöiset ohra ja kaura kärsivät helteistä eniten. Sen sijaan syys­viljasato vaikuttaa tänä vuonna hyvältä: rukiin ja vehnän sadosta tuli hyvä, sillä kevät oli sopivan kostea.
Julkaistu: 23.8.2021

Tämän vuoden viljasato jää arvioiden mukaan keskimääräistä heikommaksi. Luonnonvara­keskuksen mu­kaan Suomessa kaikkein eniten viljellyn viljan eli ohran sato jää kymmenyksen heikommaksi kuin kymmenen viime vuoden sadot. Toiseksi eniten viljellyn viljan, kauran, satonäkymät ovat keskinkertaiset.

Sekä ohra että kaura ovat pääosin kevätkylvöisiä lajeja, joihin kesän hellekausi pääsi vaikuttamaan voimakkaasti. Ohrasato on viimeksi ollut yhtä niukka vuonna 1987.

– Sadon vähyys johtuu siitä, että ohran viljelyala on pienempi ja siltä kerätty sato heikompi kuin ennen, sanoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta.

Sekä ohra että kaura kylvetään pääosin keväällä. Tänä vuonna odotettiin suurta satoa, mutta pitkäkestoiset, rankat helteet pienensivät sitä.

– Helle vähentää jyvien määrää ja pienentää jyvien kokoa. Tänä vuonna se on näkynyt pelloilla niin, ettei korsikaan kasvanut, viljat ovat olleet paljon matala­vartisempia kuin tavallisesti.

Syysviljojen kasvukausi melko hyvä

Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuria, sillä sateet ovat olleet paikallisia. Myös kylvöaika on vaikuttanut satoon.

Pro Agrian elokuisen kasvukausikatsauksen mukaan kevätviljoista ohrasadon arvioidaan olevan tänä vuonna Etelä-Karjalassa vain 40 prosenttia tavanomaisesta sadosta ja 50–60 prosenttia Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa. Pohjois-Savon ohrasato jää arviolta 70–80 prosenttiin tavallisesta. Myös kauran sadosta on tulossa lähes yhtä huono. Kevät­vehnäsadon odotetaan olevan 70–80 prosenttia tavanomaisesta, joskin Etelä-Karjalassa ennuste on huonompi, sato on jäämässä alle puoleen.

– Tämän vuoden viljasato riittää kotimaiseen tarpeeseen. Ruista on vielä varastossakin toissavuoden hyvästä sadosta. Suomesta viedään tavallisesti paljon kauraa myös ulkomaille. Voi olla, että Suomesta vietävä kauramäärä jää tänä vuonna aikaisempaa pienemmäksi, Partala arvioi.

Vaikka kevätviljojen kohtalo on tänä vuonna kurja, syysviljojen kasvukausi oli melko hyvä. Esimerkiksi ruis on kylvetty suurimmaksi osaksi jo viime syksynä, samoin osa vehnästä. Niillä on tänä vuonna hyvät ja jopa keskimääräistä paremmat satotasot, koska kevät oli sopivan kostea.

Jos helteiset kesät yleistyvät Suomessa, siirtyvätkö maanviljelijät kylvämään kevään sijasta syksyllä?

– Suomessa syysviljojen kylvöaika on lyhyt, ja olosuhteiden tulisi olla kylvön kannalta hyvät, jotta syyskylvö onnistuisi.

Silloin edellinen sato on korjattava hyvissä ajoin, ja syyskylvön aikaan ei saisi olla liian märkää, jotta pellolle voi ylipäätään mennä kylvämään.

– Jos Suomeen tulee syysviljalle otolliset olosuhteet, siihen suuntaan todennäköisesti mennään. Tällä hetkellä syysviljojen sadot vaikuttavat kevätviljoja paremmilta, Partala sanoo.

Kommentoi »