Eeva

Harvinaiset kuvat! Urho Kekkonen ja lastenlapset Eevassa



Harvinaiset kuvat! Urho Kekkonen ja lastenlapset Eevassa

Presidentti Urho Kekkonen viihtyi lastenlastensa kanssa ja hemmotteli heitä ostamalla kalliita lahjoja. Tässä parhaat palat nostalgisesta haastattelusta, joka julkaistiin Eevassa 43 vuotta sitten.
Teksti Eeva toimitus

Vuosi 1973. Tamminiemessä hurjastelee raa’annäköinen kaveri, jolla on kypärä päässä, julma ilme ja valtava vauhti. Se on Timo Kekkonen, Tanelin poika, joka kaahailee hiljaisia hiekkakäytäviä moottoripyörällään.

Sisällä Tamminiemen perketilla tassuttelee ensimmäiseksi vastaan Matin tytär, Salla Kekkonen. Sukkasillaan. Ja yläkerran portaikon kaiteella killittää Timon pikkusiskon Tean kaksi uteliasta ja ujoa silmää hämärässä.

Siinä keräännytään odottelemaan presidenttiä, isoisää. Tai Nonnoa niin kuin lapset ovat tottuneet häntä nimittämään.

“Kivoja lapsia. Mistään ei tarvitse kiistellä”, presidentti kertoi Eeva-lehdelle.

Isoisä lellii lahjoilla

Hän tulee. Tiedättehän, ripeästi ja joustavasti. Kättelee, kuin jatkaisi matkaansa. Istahtaa silkkituolille.

Mutta kun presidentti saa lapset ympärilleen, hän jotenkin lämpenee. Sallan kanssa sukeutuu heti hevosjuttua. Puntaroivat yhdessä, että mikä onkaan ponin keskimääräinen säkäkorkeus ja päätyvät arveluun, että Sallan Super-poni on tavallista kookkaampi.

Ja siltä istumalta Salla saa lupauksen oikean hevosen hankinnasta. Timo on jo purjevenelupauksen saanut ensi kesäksi. Edellinen vene paloi viime kesänä kultarannassa.

Pikkuinen Tea istuu presidentin jalan juuressa, käsi Nonnon polvella ja kuuntelee. On vähän ujo ja katselee äitiinsä Brita Kekkoseen päin. Hymyilee sentään. Tea on saanut yhden Nonnon yllätyslahjoista aikaisemmin: pienoisveistoksen, rehevänmuotoisen naisen.

Lahjat näyttävät heijastavan hyvin isoisä UKK:n ja lastenlasten suhdetta. Niissä on useimmiten jokin kompa piilossa, ne tulevat runsaina tai ovat perin järkeviä ja harrastuksia tukevia, joskus kiireisiä.

Timo on saanut veneen, venäläisen kameran ja viimeksi levyn sotaveteraanilauluja. Salla lentokoneesta ostettua hajuvettä, korun Persian telttakyläjuhlan muistoksi ja vielä viisitoistavuotiaana satukirjan.

Kalastava Kekkonen

Niin kuin kaiketi useimmat lapset, Salla ja Timokin vietiin aina pienenä isovanhempien luokse yöksi, kun Tanelin ja Matin perhe päättivät lähteä ulos. Timon ollessa kaksivuotias Taneli ja Brita Kekkonen muuttivat Roomaan, jonne isä Taneli meni lähetystösihteeriksi.

Pikku Timo oppi heti nimittämään isovanhempiaan italialaisittain Nonnoksi ja Nonnaksi. Nimet jäivät sitten pysyviksi, vaikka perhe muutti jo kaksi vuotta sitten takaisin Suomeen.

Kesät ovat lapsenlapset viettäneet kuitenkin Kultarannassa. Tea vähän itkeskellyt ikäväänsä iltaisin. Timo touhunnut veneellään ja kalastanut isoisän kanssa.

“Minä jaksan vain aamupäivän heittää virveliä. Nonno saa aina paljon enemmän kaloja, koska se heittää iltapäivänkin. Pitää vain ruokatauon. Ja sitten se on tarmokas, heittää ja heittää. Siinä sen kalaonnen salaisuus on”, Timo sanoo.

Urho hiihtää, Timo laskettelee

Presidentti tapaa lapsenlapsiaan aika useinkin. Hän kyselee Sallan Super-ponin viimeiset temput, kiusoittelee Teaa ja tiedustelee Timon viulunsoiton edistymisen.

Koulumaailman kuohumiset presidentti on Timolta ja Sallalta kysellyt, mutta politiikkaa ei puhuta.

“Tuo vaiteliaisuus, se on meillä perinnöllistä”, luonnehti isoisä Kekkonen.

“Minä en ole kiinnostunut politiikasta”, UKK sanoo silmät lasien takaa välkkyen.

Mutta Timo on. Kouluvaaleihin hän ei kuitenkaan tohtinut asettua ehdokkaaksi. SYK:ssa kun on huima oikeistolainen etulyönti ja Timo on ajatusmaailmaltaan vasemmistolainen.

Paljon ei yhteistä toimintaa ole heille löytynyt. Isoisä UKK toteaa, että kun ovat nuo harrastuksetkin niin erilaiset. Timo sentään hiihtää, mutta hänkin slalomia.

“Timo ei pidä murtomaahiihtoa tarpeeksi arvokkaana”, presidentti arvelee.

Tämä oli tavanomaisin näky Tamminiemessä, kun presidentti tuli hiihtolenkiltään. Sisarukset Timo ja Tea Kekkonen mopoilevat.

“Tuolla menee se Kekkonen”

Salla ja Timo sanovat, että mitään suurempia vaikeuksia heillä ei ole ollut siitä, että ovat presidentin lapsenlapsia.

“No, joskus saattavat pienemmät huudella koulussa, että tuossa menee se Kekkonen. Ei muuta”, Timo kertoo.

“Kyllä me kaikki kekkosvitsit saadaan ensimmäiseksi kuulla. Niin, ja joskus joku opettaja saattaa sillai pokkuroida, vaikka ei tiedä mitään. Yleensä ei kylläkään”, Salla sanoo.

Kekkoset rivissä: Timo, Brita, Tea, Salla ja Urho.

Kotiintuloajoista ei ole ollut kiistaa. Mitä nyt Salla sanoo heidän taloudenhoitajan vähän komentelevan. Edes isovanhempien ei ole tarvinnut kauhistella nuortensa tapoja.

“Nämä ovat kilttejä lapsia. Ei heitä tarvitse komennella”, presidentti tuumaa.

Ainoa asia, josta on kerran huomautettu, on Timon pitkä tukka. Isoäiti Sylvi Kekkonen sanoi taannoin, että kuule Timo, etkös leikkaisi tukkaasi, Tapani Kansakin on leikannut.

Toimittaja: Helena Hämäläinen

Kuvat: Stig Bergström

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 05/1973.

Julkaistu: 25.8.2016