Moni luulee, että hampaiden harjaus aamuin illoin riittää pitämään hampaat ja ikenet terveinä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä noin 40 prosenttia hampaiden pinnoista sijaitsee niiden väleissä. Jos välejä ei putsaa, melkein puolet pinnoista jää likaisiksi.

– Hammasvälien puhdistus on yhtä tärkeää kuin hampaiden harjaaminen. Puhdistamattomiin hammasväleihin jää plakkia, sanoo Suomen Suuhygienisti­liiton varapuheenjohtaja Sanni Peteri.

Plakin kerääntyminen hammasväleihin ja ienrajaan aiheuttaa ientulehdusta. Sitä sairastaa jopa 74 prosenttia suomalaisista aikuisista. Oireita ovat muun muassa ikenen arkuus, turvotus ja kipu, verenvuoto hampaita pestessä sekä pahanhajuinen hengitys. Tupakointi ja nuuskaaminen edistävät ientulehduksen kehittymistä ja vaikeuttavat sen paranemista, koska ne heikentävät immuunijärjestelmää.

Hoitamaton ientulehdus voi johtaa hampaan kiinnityskudoksia tuhoavan sairauden, parodontiitin, syntyyn. Sekin on tavallinen tauti: 60 prosentilla suomalaisaikuisista on suussaan siihen viittaavia löydöksiä. Parodontiitti voi pahimmillaan johtaa jopa hampaan menetykseen.

– Jos ikenet vuotavat verta, hampaiden puhdistamista tulisi tehostaa ja kiinnittää enemmän huomiota puhdistus­tekniikkaan. Hammasvälien puhdistaminen ja hampaiden harjaaminen tarkasti ienrajoja pitkin ovat ientulehduksen tärkeimmät hoitokeinot. Verenvuoto yleensä lakkaa, kun putsaus on säännöllistä.

Hammasvälien puhdistus ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä, joka voi alkaa juuri hampaiden väleistä. Siksikään bakteerien ei saisi antaa muhia niissä.

– Suositus on, että hammasvälit puhdistetaan kerran päivässä, mieluiten illalla ennen hampaiden harjausta. Näin hammasväleihin kertynyt ruoka saadaan pois. Kun hammasvälit ovat puhtaat, hammastahnan fluori pääsee kulkeutumaan kaikkialle hampaistoon.

Jos voimat eivät illalla riitä kuin hampaiden harjaamiseen, välit voi puhdistaa päivällä. Toki iltatoimia voi aikaistaa, jos ne hoituvat niin helpommin.

– Olennaisinta on, että välien puhdistamisesta tulee päivittäinen rutiini. Uuden tavan omaksuminen ottaa aikansa ja se voi välillä unohtuakin, mutta tämä ei ole katastrofi, kun jatkaa repsahduksen jälkeen harjoituksia, Sanni Peteri sanoo.

Ikääntyminen lisää hampaiden hyvän omahoidon tarvetta entisestään. Ikä ja monet lääkitykset vähentävät syljen eritystä, ja kuiva suu on alttiimpi hammas­ongelmille.

– Ikäihmisillä hammasvälien putsaus voi olla puutteellista, koska siihen ei välttämättä ole saatu oppia nuorena. Jotkut ovat saattaneet puhdistaa hammasvälejään cocktailtikuilla, koska muutakaan ei ole ollut tarjolla. Koskaan ei ole silti liian myöhäistä aloittaa hammasvälien säännöllistä puhdistamista oikeilla välineillä. Se on ajankohtaista niin kauan kuin suussa on omia hampaita tai implantteja.

Nykyään hammasvälien putsaamiseen on tarjolla legioona erilaisia välineitä. Perinteistä hammaslankaa saa litteinä, ohuina ja vahattuina versioina. Saatavilla on myös hammaslankaimia, joissa lanka on pingotettu valmiiksi varren päähän. Pitkän varren avulla langan saa helposti vietyä myös takahampaiden väleihin.

– Hammaslanka ja -lankain sopivat, jos hampaat ovat niin yhdessä, ettei väliin pääse muulla välineellä. Ensin lankain viedään hammas­väliin pienellä sahaavalla liikkeellä. Sitten hampaan kyljen puhdistamista jatketaan samalla liikkeellä hampaan pintaa pitkin hiukan ikenen alle ja takaisin ylös. Sama tehdään viereiselle hampaalle.

Ikääntyneelle hammaslankain ei välttämättä ole paras väline. Jos käden motoriikka on heikentynyt, lankaimen käyttö ei ole tehokasta. Lisäksi ikenet voivat olla osin vetäytyneet ja hammaskaula paljastunut. Hammaskaula on paljon herkempi reikiintymään kuin hampaan näkyvä osa, hammaskruunu.

– Tällöinkin on tärkeää harjata hampaat ienrajaa pitkin hammasharjalla. Paras väline hammasvälien puhdistamiseen on silikonitikku tai hammasväliharja. Ne soveltuvat hyvin myös implanttien välien puhdistamiseen, Peteri sanoo.

Harjaksilla varustettuja silikonitikkuja ja hammasväliharjoja on useita kokoja, joten lähes joka suuhun löytyy sopivan kokoinen puhdistaja. Väliharja ei saa sujahtaa liian helposti hampaiden väliin, mutta se ei saa myöskään mennä lyttyyn, koska silloin harjaus ei onnistu.

– Väliharjalla ja silikonitikulla hammasvälit puhdistetaan harjausliikkeellä. Harjan koko voi muuttua ajan myötä. Jos ien on tulehtunut ja turvonnut, väliharjalle voi olla vähemmän tilaa kuin ikenien tervehtyessä.

Opastusta hammasvälien puhdistamiseen kannattaa pyytää suuhygienistiltä. Suuhygienisti auttaa myös valitsemaan sopivimmat puhdistusvälineet. Näin voi säästyä rahaakin, kun ei tarvitse omin päin testata eri vaihtoehtoja.

– Suuhygienistillä tulisi käydä samaan tapaan säännöllisesti kuin hammaslääkärissä. Joillekin riittää käynti parin vuoden välein, mutta toisilla on aihetta käydä jopa 2–3 kertaa vuodessa. Tarve määritellään yksilöllisesti, Sanni Peteri kertoo.

Usein ohjausta tarvitaan ihan hampaiden harjaamisessakin. Hampaita tulee harjata kahden minuutin ajan, mieluiten sähköhammasharjalla. Se puhdistaa tehokkaammin kuin käsiharja, ja käyttö on helppoa. Yleisin virhe on, että sähköhammasharjalla harjataan samaan tapaan kuin käsiharjalla. Oikea tapa on kuljettaa sitä rauhallisesti jokaisen hampaan pinnalla ja ienrajassa.

Hammastahnan tärkein ominaisuus on fluori. Se vähentää hampaiden reikiintymistä ja auttaa bakteerien jo liuottaman kiilteen uudelleen mineralisoitumista.

– Moni ei tiedä, ettei suuta kannata purskutella vedellä harjaamisen jälkeen. Jos tekee näin, fluori ei jää suuhun vaikuttamaan. Pelkkä ylimääräisen tahnan sylkäisy pois suusta riittää.

Suuhygienisti huolehtii myös bakteeripeitteen, plakin ja hammaskiven poistosta. Jos hammaskiven poistaminen syystä tai toisesta jännittää tai pelottaa, siitä kannattaa kertoa jo aikaa varatessa. Toimenpide voidaan tarvittaessa tehdä puudutuksessa.

– Olennaisinta hyvälle suu- ja hammasterveydelle on toimiva omahoito. Jos kotona ei tapahdu mitään, ei ole merkitystä, mitä suuhygienisti tai hammaslääkäri tekee vastaanotolla, Sanni Peteri sanoo.

Asiantuntija: varapuheenjohtaja Sanni Peteri, Suomen Suuhygienistiliitto.