Apu

Miksi Suomessa vietetään halloweenia? Ensimmäiset merkit amerikkalaisesta kurpitsajuhlasta 1950-luvulta – taustalla kelttien samhain

Miksi Suomessa vietetään halloweenia? Ensimmäiset merkit amerikkalaisesta kurpitsajuhlasta 1950-luvulta – taustalla kelttien samhain
Kelttijuhla tuli maahamme Yhdysvaltain kautta, pohja on sama kuin kotimaisessa kekrissä.
Julkaistu: 29.10.2021

Kurpitsalyhtyjä ilmestyy ovenpieliin ja parvekkeille. Saattaapa ovella käydä naamioitunut lapsi kyselemässä, että karkki vai kepponen.

Miten halloween-juhla tuli Suomeen?

Vuotuisjuhlien asiantuntija, arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta kertoo, että jo vuonna 1950 Helsingin Sanomien ilmoituksessa kerrotaan halloween-partysta.

– Ravintolatilaisuuksia järjestettiin harvakseltaan. Suuri yleisökin oppi tuntemaan juhlaa muun muassa Tenavat-sarjakuvista ja esimerkiksi Halloween-elokuvasta, vaikka sitä ei vielä itse vietetty.

Samhain on muinainen kelttijuhla, jota vietettiin syksyn ja talven taitekohdassa.

Pakanajuhla sulautui kristilliseen pyhäinpäivään

Vaikka nykyinen halloween on tullut Yhdysvalloista, sen juuret ovat kelttien muinaisessa samhain-syysjuhlassa. Tämä yhdistettiin jo keskiajalla kristilliseen pyhäinpäivään, varsinkin sen aattoon. Tässä muodossa juhla kulkeutui Yhdysvaltoihin 1800-luvulla ja muokkautui nykyisin tunnistettavaksi karnevaaliksi.

– Yhdysvalloissa lasten naamioituminen karkkikiertueelle ja monenmoiset kauhuvarusteet ja -koristeet ovat pitkään olleet juhlan ydintä. Näissä on muistumaa vanhasta uskomuksesta, että vuoden aikana kuolleet vainajat ovat tuona yönä liikkeellä ennen kuin löytävät lopullisen leposijansa.

Sadonkorjuun päättymistä juhlittiin ennen riehakkaasti vähän kaikkialla. Suomessa sadonkorjuujuhlan nimi on kekri, ja aikanaan sen katsottiin myös merkitsevän vuodenvaihdetta.

Suomalaisen kekrin viimeiset linnakkeet ovat sijainneet Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Sotien jälkeen sielläkin kekrin vietto hiipui ja tilalle tuli kristillinen pyhäinpäivä hautakynttilöineen.

Kekrin toinen tuleminen

Vielä ennen sotia kekri oli etenkin Kainuussa ja Pohjois-Savossa joulun veroinen juhla. Nirkon mukaan pyhäinpäivä hautakynttilöineen nousi kuitenkin kekrin ohi. Käytännössä kekri hävisi kansankulttuurista.

Kekri on kuitenkin tehnyt toista tulemista, vähän ironisesti ulkomailta tulleen halloweenin siivellä.

– Juhlat ovat aika pitkälti samanlaisia.

Miten sadonkorjuun juhlaa kannattaa viettää, jos haluaa kunnioittaa ikiaikaisia perinteitä, Juha Nirkko?

– Kannattaa syödä paljon ja tukevasti kotimaista lähiruokaa. Kun tässä juhlassa ei säästele kasvukauden antimia, on lupa odottaa myös hyvää seuraavaa satoa. Juomista en voi suositella, vaikka sekin kyllä on kuulunut perinteisiin.

Tästä on kyse

Loka-marraskuun taitteessa vietetään Halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Nämä ovat aikojen kuluessa kietoutuneet toisiinsa.

Kommentoi »