Hiihtolajien maailmancup alkoi jälleen kerran Kuusamon Rukalla, mutta olympiakaudella avausviikonlopun ja jopa yksittäisten kisojen tuloksia seurataan ja punnitaan tavallista paljon tarkemmin. Siksi Ristomatti Hakolan neljäs sija miesten sprintissä ja etenkin järkevästi toteutettu vauhdin- ja voimien jako kisapäivänä oli hyvä signaali jatkoa ajatellen.

”Järkevä” ei aina kyllä ole ensimmäinen sana, jolla Hakolaa luonnehditaan. Ei siksi, että 26-vuotiaan sotilaan järjenjuoksussa tai tavoitteellisuudessa olisi jotain vikaa - vaan siksi, että välitön, mielellään pilaileva ja sanavalmis Hakola erottuu korostetun hallittujen ja lajijargonia suoltavien hiihtäjien joukossa persoonallaan.

- Mitäs, täysillä vaan kärkeen ja sitten pidetään se paikka niin kauan kuin pystytään. Siinä on mun sprinttitaktiikka… No ei vaan, kyllä näitä juttuja suunniteltu on. Paukut meinasi loppua välierässä, mutta ei siellä edellä enää monta jätkää ole, Hakola summasi.

Isomman yleisön ja odotusten seurannassa ovat luonnollisesti Krista Pärmäkoski ja Niskasen sisarukset Kerttu ja Iivo. Pärmäkoski selviytyi ainoana suomalaisnaisena sprintin finaaliin ja jäi siinä kuudenneksi, mutta pikamatkat eivät ole kenenkään kolmikosta ominta aluetta. Kerttu Niskanen kuittasikin koko kisan verryttelyksi huomisesta 10 kilometriä varten.

Suomen yhdistetyn joukkue on monella tapaa mielenkiintoisessa tilanteessa. Vielä hyvinkin nuorten lupausten ja ladulle palanneen lajilegendan Hannu Mannisen, 39, työrauha on ollut melko taattu, kun huomio on kiinnittynyt maastohiihdon menestyjiin ja mäkihypyn kurjaan jamaan – mutta yhdistetystä löytyy ehkä suurin yllätysvalmius ja ”piilopotentiaali” olympiamenestyksen suhteen.

Rukalla parhaiten pärjäsi 14:nneksi sijoittunut Ilkka Herola, joka nosti sijoitustaan mäkiosuuden jälkeen yhden pykälän. Kovin suurta painoarvoa juuri tämän kisan tuloksille ei kuitenkaan kannata antaa: mäki vietiin läpi puoliväkisin puolihengenvaarallisissa tuulioloissa, ja hiihto-osuus oli yhdistetyssä vähemmän tunnettu 5 kilometrin pikamatka.

- Oli ainakin ikimuistoinen kilpailu. Vitonen on kyllä aika hätäisen tuntuinen pätkä; tuntui, ettei päästy kuin pyörähtämään siellä, kun matka jo loppui.

- Päästiin sentään hyppäämään, mutta kyllä siinä koeteltiin miestä ja koko tätä porukkaa. Toimi hyvänä mentaalipuolen harjoituksena, kun keulan jälkeen tuli ihan mitä tuulta sattui… mutta kaikkeen pitää tottua. Ja pääasia, että kaikki päästiin sieltä heiluvasta mäkitornista ehjinä alas, Herola kuittasi virnistäen.

Yhdistetty jatkuu huomenna perinteisemmällä mäen ja 10 kilometrin takaa-ajon yhdistelmällä. Maastohiihdossa huomio kiinnittyy naisten 10:n ja miesten 15 kilometrin perinteisten kisoihin, ja illan päättää mäkihypyn joukkuekisa.

Apu seuraa kisaviikonloppua paikan päällä nettisivuilla, Facebookissa ja Instagramissa.