Suomi sai ennen ottelua jobinpostia, kun Lasse Kukkosen (alavartalovamma) lisäksi sivuun joutui flunssaa potenut Aleksander Barkov. Jani Lajunen on tunnollinen kahden suunnan sentteri ja hoiteli nytkin ruutunsa kunnialla, mutta se näkyi, että Barkov ei ollut rakentamassa peliä ja juonimassa kiekkoja Jussi Jokiselle ja Patrik Laineelle.
Todellisen maalintekijän erottaa kuitenkin siitä, että ratkaisuosuma syntyy vaikka ottelun ainoasta paikasta. Puolivälierän parhaan Leijona-puolustajan Juuso Hietasen alustama Laineen 3-1-rannelaukausmaali siniviivasta vapautti Suomen peliä tilanteessa, jossa Tanskan tasoitus oli roikkunut kiusallisesti ilmassa useamman minuutin.
– Hankala peli, vaikka oli tiedossa, että kaveri tulee ihan silmät ulkona ja kaikki pelissä meitä vastaan. Hietanen alusti maalin hienosti, mutta ne pelasivat vähän tyhmästikin: tilaa jäi juuri sinne, minne halusin. Ei tullut äijiä eteen, niin ehti lataamaan ja katsomaan, minne vetää, Laine kommentoi.
Suomi on neljän parhaan joukossa, mikä on perinteisesti tarkoittanut minimitavoitteen täyttymistä MM-kisoissa. Itsevarmalla Laineella on kuitenkin asiaan toinen vinkkeli:
– Mitään minimitavoitteita, meillä ole kuin mestaruustavoite! Eikä sitä varmaksi tiedä, tuleeko välierässä Venäjä vai Saksa… Mutta olisihan se aika siistiä pelata Ovetshkinia (Aleksandr) vastaan, kun en ole nähnyt äijän pelaavan kuin telkkarissa.
Suomen avainpelaajiin kuului kaksi maalia iskenyt ja toistaiseksi turnauksen parhaimman ottelunsa pelannut Mikael Granlund, joka kannatteli energisyydellään ykköskentän peliä kokonaisvaltaisesti. Yleensä hillityn ”MG":n kasvoilta paistoikin haastatteluissa helpottunut hyväntuulisuus.
– Meillä on yhä varaa parantaa, ja ruuvia voi kiristää henkilökohtaisestikin. Ihan sama, kuka sieltä tulee jatkossa vastaan. Joo joo, te ette usko sitä, mutta ei vastustajaa oikeasti etukäteen ajattele, Granlund virnisti.
Etenkin kerrasta poikki -turnausmuodossa pelataan ainoastaan tuloksesta, mutta Leijonien varovaisuus ja tietty passiivisuus herätti silti kysymyksiä valmennusjohdon suuntaan.
Sekä Kari Jalonen että kakkosvalmentaja Jukka Rautakorpi ovat joka pestissään lähestyneet peliä puolustuksen ja riskien minimoimisen kautta, mutta Tanska ei lähtökohtaisesti kuulu joukkueisiin, jota vastaan Suomen olisi järkevää tai edes tarpeellista lähteä 1-2-2-tyyppisellä peruuttelulla. Myös omalla alueella viisikko valui ajoittain lähes Mikko Koskisen syliin.
– Ei näissä peleissä ole tarjolla vapaalippuja, eikä ketään vastustajaa vastaan voi lähteä yltiöpäisesti tai takki auki. Tiedettiin, millainen puolustussumppu siellä on vastassa. Sen murtaminen vaati kärsivällisyyttä, mutta onnistui, vastasi Jalonen.
Sen jatkuvasti enemmän tai vähemmän takakireästi esiintyvä Jalonen myönsi, että Tanskan aloitteellisuus ja aktiivisuus hyökkäyspelissä tuli jonkinlaisena yllätyksenä ja että erityisesti Laineen maalilla oli suuri henkinen merkitys.
Suomen välierävastus on hyvin todennäköisesti Venäjä, joka kohtaa Saksan iltaottelussa; toisessa parissa mittelevät Kanada ja Ruotsi. USA nousi neljän joukkoon kukistamalla Tshekin voittomaalikisassa.
