Apu

Eve Hietamies: Mitä kaikkea saa 700 miljoonalla?


Kun Notre-Dame paloi, ranskalaismiljardöörit lahjoittivat rahaa kilpaa. 700 miljoonaa on paljon rahaa. Selvitimme, mitä kaikkea hyvää sillä saisi aikaan.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Notre-Damen katedraali sijaitsee Pariisin keskustassa, Seinen Île de la Citén saarella. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1163 ja se valmistui 1345. Varhaisgoottilainen katedraali on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Viidestoista huhtikuuta katedraali syttyi tuleen noin kello 19.50 Suomen aikaa. Järkytys oli suuri, pariisilaiset kokoontuivat katsomaan liekkimerta, moni rukoili polvillaan, moni lauloi virsiä. Palo saatiin hallintaan aamuviideltä, mutta katedraalin keskitorni ja katto ehtivät romahtaa. Sammutustöihin osallistui noin 400 palomiestä, joista tiettävästi yksi loukkaantui.

Katedraalissa tehdään remonttia, joten osa taideteoksista ja pyhäinjäännöksistä oli siirretty turvaan, osa onnistuttiin pelastamaan palon jo sytyttyä.

Hyvyyden kilpajuoksu

Tulipalosta ei ehtinyt kulua vuorokautta, kun kilpajuoksu hyvyydestä alkoi. Gucci Groupin ja Christie’sin huutokauppakamarin omistaja François-Henri Pinault, useita ylellisyystuotteita valmistavan LVMH:n omistaja Bernard Arnault sekä kosmetiikkajätti L’Orealin omistajasuku lupasivat kaikki antaa yhteensä 500 miljoonaa euroa korjauksiin. Öljy-yhtiö Total lupasi 100 miljoonaa, Pariisin kaupunki 50 miljoonaa ja Applen toimitusjohtaja Tim Cook lupasi myös antaa rahaa, mutta ei kertonut summaa.

Talkoisiin ilmoittautui muitakin rikkaita. Uutistoimistot laskivat, että parissa päivässä rahaa luvattiin 700 miljoonaa euroa. Tosin katedraalin jälleenrakennus- ja korjaustyöt tulevat maksamaan miljardeja.

Kukaan ei voi kiistää Notre Damen kulttuurihistoriallista arvoa, mutta missä vaiheessa maailma muuttui sellaiseksi, että katot ovat tärkeämpiä kuin lapset?

700 miljoonalla saisi paljon muutakin aikaan

Unicefin Tiedottaja Minna Suihkonen teki pyynnöstäni laskelman, mitä 700 miljoonalla eurolla saataisiin humanitäärisessä työssä aikaan.

Unicefin koko tämän vuoden hätäapu Jemenissä katettaisiin noin 474 miljoonalla eurolla. Summalla turvattaisiin 7 miljoonan ihmisen puhtaan veden saanti, rokotettaisiin 5,3 miljoonaa lasta poliota vastaan ja 942 000 lasta tuhkarokkoa vastaan, autettaisiin 3,5 miljoonaa ihmistä suojautumaan koleratartunnalta, lähetettäisiin 817 000 lasta kouluun sekä hoidettaisiin 320 000 vakavasta aliravitsemuksesta kärsivää alle 5-vuotiasta lasta.

Tänä vuonna Unicef tarvitsee Syyrian valtion sisällä toteutettavaan hätäapuun noin 280 miljoonaa euroa ja Syyrian ulkopuolelle paenneiden pakolaisten auttamiseen noin 790 miljoonaa euroa. Sillä summalla autettaisiin lähes kahta miljoonaa pakolaisena elävää lasta Turkissa, Libanonissa, Jordaniassa, Irakissa ja Egyptissä.

Kriisien keskellä ei ole edes puhdasta juomavettä

Vaihtoehtoisesti 680 miljoonalla eurolla toteutettaisiin Unicefin kaikki vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyö niissä 59 kriisimaassa, joissa Unicef tekee hätäaputyötä. Se tarkoittaa, että 42,8 miljoonaa kriisien keskellä elävää ihmistä saisi elintärkeää puhdasta vettä.

YK:n mukaan pienten lasten kuolemien taustalla on usein aliravitsemus. Se ei itsessään yleensä tapa, mutta se heikentää lapsen vastustuskykyä.

Aliravitsemus on syynä lähes puoleen pienten lasten kuolemista.

Suomen YK-liiton mukaan joka neljäs sekunti yksi ihminen kuolee nälkään tai nälkään liittyviin sairauksiin.

Tämän tekstin lukemiseen menee pari minuuttia. Siinä ajassa 28 ihmistä kuoli nälkään.

Julkaistu: 6.5.2019