Puheenaiheet
Eeva

Eva Biaudet: "Päätin tehdä niin hyvää ruokaa, että teinitkin viihtyvät kotona"

Eva Biaudet: "Päätin tehdä niin hyvää ruokaa, että teinitkin viihtyvät kotona"

Kansanedustaja Eva Biaudet'n mielestä ruokailu on perheen tärkein yhteinen hetki.
Teksti Helena Saine-Laitinen
Kuvat Timo Villanen
Mainos

Eva Biaudet tunnustaa innostuneensa kokkaamisesta vasta, kun hän avioeron jälkeen pyöritti yksin kolmen lapsen arkea.

”Opiskeluaikana ajattelin, että ruuanlaitto sitoo helposti naisen liiaksi hellan ääreen. Naisloukku ei olisi minun tulevaisuuteni. Sittemmin tajusin, että kokkaaminen onkin kivaa.”

Päivällisen äärellä koetaan yhä päivän tärkeimmät hetket. Ison ruokapöydän ääreen kokoontuu Evan perhe, puoliso Thomas Forsström, kuopus Simon sekä aikuiset lapset Amanda, Julia ja David Evan edellisestä liitosta.

Vaikka vanhimmat lapset asuvat jo tahoillaan, on äidin valmistamissa ruuissa edelleen vetovoimaa.

”Me viihdymme keittiössä. Yhdessä kokkaaminen ja syöminen on aivan parasta.”

Eva sanoo, että he muistuttavat italialaista perhettä. Syödään paljon ja hyvää, mutta ei hifistellä, vaan tehdään yksinkertaisia patoja, keittoja ja pastaruokia.

Pöydän ympärille voi viikonloppuna kerääntyä toistakymmentä ruokailijaa.

”Siksi teen aina isoja annoksia. Jos jotain jää, niin ruokaa riittää alkuviikollekin.”

Eva viihtyy Vanha kauppahallin tunnelmassa, ja tarjontakin miellyttää häntä.

"Tyttäreni on perheemme master chef"

Eva muistelee aikaa, kun teinit olivat vaikeimmassa ikävaiheessa.

”Päätin tehdä niin hyvää ruokaa, että kaikki haluavat olla kotona syömässä, ja lasten kaverit olivat aina tervetulleita.”

Ruokahetkistä tuli hengähdystaukoja.

”Lautasen eteen saatuaan kaikilla oli yhtäkkiä ihan mukavaa ja kaikki käyttäytyivätkin aiempaa paremmin.”

Lapsista Amanda on erityisen kiinnostunut ruuanlaitosta.

”Hän on meidän perheen master chef, oma mestarikokkimme. Minulle lankeaa yleensä assistentin rooli.”

"Kouluruokailu vaatii kehittämistä"

Eva korostaa lapsuuden ruokakokemusten merkitystä. Parhaimmillaan ne opastavat tekemään terveellisiä valintoja. Kun on oppinut arvostamaan hyviä makuja, lihapiirakka tai sipsipussi jää kenties ostamatta.

Eva sanoo, että kouluruokailu, niin ylpeyden aihe kuin se meille onkin, vaatii myös kehittämistä. Isovanhempamme saivat koulussa perunavelliä ja ruispuuroa eli sen ajan kotiruokaa.

”Nyt on mietittävä, kuinka tarjoamme oppilaille maistuvia, monipuolisia ja eettisiä aterioita kohtuuhintaan. Yhdessä syöminen harjaannuttaa lisäksi sosiaalisia taitoja.”

Naisnäkökulmakin kouluruokaan liittyy.

”Työssäkäyvälle äidille on suuri helpotus, kun lapsi saa päivällä kunnon aterian.”

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 2/2018.

Julkaistu: 26.3.2018