Image

Euroopan muureilla

Euroopan muureilla

Muistatteko ajan, kun suomalaisetkin poliitikot vielä sanoivat, että Euroopasta ei pidä tehdä muurien ympäröimää linnaketta? Siitä ei ole kauan. Puheet Eurooppa-linnakkeesta ovat viime vuosina hiljentyneet.
Teksti Heikki Valkama
Mainos

Kovempaa huutavat ne, jotka haluavat kasvattaa muureja korkeammiksi. Rasismilla ja vierauden pelolla ratsastavat puolueet voivat Euroopassa hyvin. Siirtolaisten piikkiin työnnetään mitä eriskummallisimpia ongelmia ja populistit hakevat siirtolaisista syntipukkeja. Nämä puolueet haluavat paisutella siirtolaisuuden väitettyjä ongelmia, eivät ratkaista niitä.

Jo Tampereen huippukokouksessa vuonna 1999 EU-johtajat asettivat yhtenäisen pakolais- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteeksi. Tästä ei kuitenkaan ole tullut kovin kummoista. Kärjistetysti sanoen EU:n turvapaikkapolitiikka on jätetty turvallisuusviranomaisten käsiin. Yhteistä politiikkaa on panostaminen rajavalvontaan. Tämä näkyy esimerkiksi EU:n ulkorajayhteistyöstä vastaavan viraston, Frontexin paisumisena. 

Yhdeksän vuotta sitten perustetun viraston budjetti on yli nelinkertaistunut. Samalla Frontex on tullut EU:n ulkorajojen symboliksi ja kritiikin kohteeksi. Tämän lehden jutussa (Maailmojen rajalla, s. 36) käsitellään EU:n ulkorajoja ja Frontexin toimintaa.

Jopa Frontexia vetävä suomalaisjohtaja Ilkka Laitinen valittaa, että EU:n maahanmuuttopolitiikasta kritisoidaan Frontexia, virastoa, vaikka kysymykset ovat poliittisia.

Kriitikoiden mukaan poliitikot ovat ulkoistaneet turvapaikkapolitiikan päätökset raja- ja poliisiviranomaiselle. Laaja-alaiset poliittiset ongelmat ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet ratkaistaan pesemällä kädet ja sysäämällä vastuu turvallisuusviranomaisten harteille.

Rajoilla liikkuu raha. Rajavartioinnin ympärille on syntynyt jos jonkinmoista bisnestä. Laillisella puolella aitaa operoi turva-alan teollisuus, laittomalla puolella rahat käärii järjestäytynyt rikollisuus: ihmissalakuljettajat.

Samaa sanoo tämän lehden jutussa Taina Tervosen haastattelema asiantuntija, ranskalainen juristi Claire Rodier: ”Rajavalvonnan kiristäminen on lyhytnäköistä ja kallista politiikkaa, joka ei edes tuota toivottua tulosta. Siitä hyötyvät eniten teollisuus ja ihmissalakuljettajat.”

Euroopan turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, siitä asiantuntijat ovat melkoisen yksimielisiä. Millaista sen sitten pitäisi olla?

Helppoa ratkaisua ei taida löytyä. Mutta viisautta olisi myöntää, että nykytila on kestämätön, eikä palvele EU:n jäsenmaita.

Olisi tunnustettava tosiasia, että emme voi hallita sitä, että ihmiset lähtevät kriisiytyvistä maista liikkeelle kohti Eurooppaa. Ja näyttää myös siltä, että vaikka kuinka tekisimme Eurooppaan saapumisen vaikeaksi, se ei tuota tulosta. Pyrkijöiden määrä ei ole vähentynyt, vain uhrien määrä on kasvanut.

Sen sijaan, että mietittäisiin keinoja, keskustelussa menevät sekaisin pakolaisuus ja rikollisuus, humanitaariset kriisit ja laiton maahantulo. Keskustelun ääripäät ovat kaukana toisistaan. Samaan aikaan kun Välimerellä pelastetaan hukkuvia siirtolaisia ja perheet pakenevat Syyriasta sisällissotaa, Lieksassa torjutaan kiintiöpakolaisina tulevia syyrialaislapsia.

Hätäkeinoja, kuten turvakäytäviä Välimeren ylitykseen tai poikkeusviisumeita pakolaisille, on myös olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää.

EU-vaaleissa osa puolueista yrittää ratsastaa voittoon peloilla ja muukalaisvihalla. Mielipidetiedusteluja ympäri Eurooppaa koostavan VoteWatch-järjestön ennusteen mukaan oikeistopopulistit ovat saamassa jytkyvoiton vaaleissa. Vaikka parlamentin enemmistö on kannatuksen kasvunkin jälkeen kaukana, äärioikeiston vaikutus- ja mielipidevalta kasvavat.

Turvapaikka- ja siirtolaispolitiikkaan siis tuskin on luvassa lisää tolkkua.

Muurit estävät näkemästä. ■

210 | Toukokuu 2014

Julkaistu: 23.4.2014