Apu

ETK:n tutkimus: Maaseudun eläkeläiset pienituloisempia, vaikeaa on työkyvyttömyyseläkeläisillä, naisilla ja paljon sairastavilla


Suomen eläkeläiset eivät ole ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Eläketurvakeskuksen laajan tutkimuksen mukaan joka viides maaseudun eläkeläinen on pienituloinen, kaupungeissa vain yksi kymmenestä. Toimeentulovaikeudet kasaantuvat silti eri ryhmille.
Kuvat All Over Press

Eläketurvakeskuksen tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi lähes 3000 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä.

Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia. Joukon perusotanta vastaa 80 prosenttia Suomen eläkeläisistä. 

Tutkimuksen pääviesteihin kuuluvat alueelliset erot. Maaseudulla joka viides eläkeläinen on pienituloinen, kun kaupungeissa vastaava osuus on yksi kymmenestä. Heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä.

Pienituloiseksi on laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa.

Suomen eläkeläiset ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Siinä missä toiset joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perusmenoista kattaakseen esimerkiksi asumismenot, toisilla voi olla velaton asunto ja kesämökki, kaksikin autoa ja puskurirahastoa.

"Suurimmat menot ja ongelmat tulevat lääkärikäynneistä ja lääkekuluista. Molempia on ollut pakko supistaa", kuvailee 62-vuotias työkyvyttömyyseläkkeellä oleva mies.

Eri tulot, eri kokemukset

ETK:n erikoistutkija Anu Polvinen muistuttaa, että toimeentulokokemukset eivät ole pelkkää matematiikkaa.

Eläkeläiset vertaavat elintasoaan työaikoihinsa tai toisiin, parempituloisiin eläkeläisiin. Myös poliittinen ja mediapuhe eläkkeistä sekä kokemukset ostovoiman heikentymisestä palkkoihin nähden voivat vaikuttaa.

– Eniten vaikeuksia näyttää olevan työkyvyttömyydestä eläkkeelle siirtyneillä. Työuran aikaiset tapahtumat, kuten työttömyysjaksot, silpputyöt, perhevapaat ja sairastumiset, vaikuttavat voimakkaasti eläkeläisten toimeentuloon ja hyvinvointiin. Terveyden ja työssä jatkamisen tukeminen ovat tärkeitä keinoja vähentää tulevia ongelmia ja eriarvoisuutta, Polvinen summaa.

Lähemmäs kolmannes jäänyt eläkkeelle työttöminä

Vanhuuseläkettä edeltää yhä useammin myös työttömyys. 28 prosenttia 63–74-vuotiaista vastaajista oli jäänyt eläkkeelle työttöminä. 

Tutkimuksen vanhuseläkeläisistä työntekoa on jatkanut joka seitsemäs eli noin 14 prosenttia. He ovat useimmiten korkeakoulutettuja, terveytensä hyväksi kokevia miehiä, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle työelämästä. Osalla on myös yrittäjätausta.

Toimeentuloon vaikuttaa vahvasti se, millainen lähitukiverkosto on ja onko eläkkeensaajia taloudessa yksi tai kaksi. Etenkin avioeron tai leskeyden vuoksi yksin elävät, sirpaleisen tai vaillinaisen työuran tehneet iäkkäät naiset kertovat toimeentulo- ja muista vaikeuksista.

Toisaalta riippuvuusuhdekaan ei ole hyväksi:

"Tuloihin verrattuna meidän taloudessa pitäisi mennä hyvin. Mutta kun on liitossa paljon ristiriitoja ja riitoja rahasta ja kaikesta, niin elämä on välillä todella vaikeaa", kirjoittaa 63-vuotias vanhuuseläkkeellä oleva naisvastaaja.

Maalla pienilläkin tuloilla tullaan toimeen

Maaseudulla kaksi viidestä (40 prosenttia) ja kaupungeissa yksi kolmesta (33 prosenttia) eläkeläisestä kertoo, ettei rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen. Alueelliset erot tyytymättömyydessä ja koetussa toimeentulossa ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin tuloeroista voisi päätellä.

– Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Taustalla voivat olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutustottumukset, kertoo ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen.

"Kun on oppinut elämään pienten tulojen kanssa, niin sitä pärjää melko hyvin sillä rahalla, mikä on ollut käytettävissä. Terveys on ollut hyvä, joten sekin helpottaa elämistä", kuvailee vanhuuseläkkeellä oleva 80-vuotias nainen.

Eläkeläiset antavat rahaa aikuisille lapsilleen

Kotitalouksien eli yleensä lasten sekä vanhempien välinen apu kuuluu suurimman osan tutkimuksen eläkeläisistä (75 prosenttia) elämään. Apu on käytännöllistä, mutta osa eläkeläisistä tukee aikuisia tai aikuistuvia lapsiaan taloudellisesti.

Toisinpäin taloudellinen apu on vähäistä, mutta myös jotkut lapset antavat taloudellista tukea iäkkäille vanhemmilleen.

– Epävirallisia verkostoja ja apua sekä niiden suhdetta viralliseen apuun on tutkittu suhteellisen vähän. Kun yhteiskunta ikääntyy, tästäkin tarvitaan laajempi kuva, tutkimuksen tekijät sanovat.

Julkaistu: 19.8.2019