Apu

Etätyön jälkeen ei ollutkaan enää paluuta entiseen – Kolme tarinaa työelämän ja vapaa-ajan murroksesta, jonka pandemia sai aikaan

Etätyön jälkeen ei ollutkaan enää paluuta entiseen – Kolme tarinaa työelämän ja vapaa-ajan murroksesta, jonka pandemia sai aikaan
Koronapandemia ajoi suuren osan suomalaisista työskentelemään koteihinsa. Toimistoille on palailtu hiljalleen, mutta entinen työelämä tuskin palaa. Kolme suomalaista kertoo, millaista on uusi työarki.
Julkaistu: 16.9.2022

− Olihan se aikamoinen pari kuukautta, kun sitä jälkeenpäin miettii. Onneksi sitä ei silloin tiennyt, kuinka pitkään koko pandemia jatkuu. Mutta jotenkin siitäkin selvittiin, eikä siitä ajasta minulle mitään pahoja traumoja jäänyt. Varmasti monella muulla oli paljon hankalampaa, Laura Koistinen sanoo.

Kun koronaviruspandemia pani Suomen kiinni, suuri osa ihmisistä joutui kerralla etätöihin. Ennen pandemiaa etätyö oli melko harvinaista. Vuonna 2020 etätyöt kaksinkertaistuivat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Tuolloin etätöitä teki säännöllisesti 25 prosenttia kaikista työllisistä.

Eläketurvakeskuksessa Helsingissä vakuuttamisasiantuntijana työskentelevälle Koistiselle, 40, etätyö oli tuttua jo ennen koronapandemiaa. Hän oli jo vuodesta 2015 alkaen tehnyt Eläketurvakeskuksen silloisen ohjeistuksen mukaisen maksimin, eli kaksi päivää viikossa, töitä etänä.

Maaliskuussa 2020 niin Koistinen kuin kaikki hänen kollegansa – myös ne, jotka olivat tehneet sataprosenttisesti lähityötä − siirtyivät pikavauhtia täyteen etätyöhön.

Laura Koistinen työpisteellään kotona.

Kodin kalustus meni uusiksi

Vaikka työnteko kotona olikin Koistiselle tuttua, oli tilanne uusi. Nyt kotona olivat myös tuolloin ensimmäistä luokkaa ja esikoulua käyneet tyttäret. Omien töiden ohessa piti valvoa ekaluokkalaisen saamien kotitehtävien valmistumista. Eskarilainen taas teki oman monistenippunsa puolessa tunnissa, vaikka tehtävien oli ajateltu riittävän pariksi viikoksi.

Noihin aikoihin Tero Koivuranta marssi huonekalukauppaan. Itse asiassa heti samana päivänä, kun päätös täyteen etätyöhön siirtymisestä tuli.

− Piti hankkia ihan ergonomian takia uutta työpöytää ja työtuolia. Kun puolisokin siirtyi samaan aikaan etätöihin, piti myös kodin kalustusta järjestellä uuteen uskoon. Olihan se iso muutos, Koivuranta muistelee.

42-vuotias Koivuranta työskentelee tietoliikenneyhtiö Elisan asiakaspalvelussa palveluasiantuntijana. Etätöiden suhteen hänen tilanteensa muuttui kerralla radikaalisti. 15 vuotta Elisan palveluksessa ollut Koivuranta teki ennen koronapandemiaa etätöitä muutamia kertoja vuodessa, kun perhetilanne tai muu syy siitä edellytti.

Palveluasiantuntijan työ on asiakkaiden auttamista esimerkiksi laskutukseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa. Työtä tehdään pääasiassa puhelimitse, ja se on varsin itsenäistä, joten työ itsessään ei erityisesti muuttunut, vaikka sitä ryhdyttiin tekemään toimiston sijaan kotona.

− Muutaman kuukauden jälkeen havahtui siihen, että työkavereita ei näe kovin usein. Se oli ensimmäinen konkreettinen muutos, jonka havaitsi.

Tero Koivuranta voi mennä työpaikalle, kun siltä tuntuu.

Monet jäivät työpaikalle

Eniten koronakriisi lisäsi etätyötä valtiolla, jossa sitä tehtiin jo ennen koronaa selvästi kuntasektoria ja yksityistä sektoria enemmän.

Etätyössä onkin huomattavia eroja eri ammattiryhmien ja toimialojen välillä. Pääasiassa se koskettaa korkeammin koulutettuja ja toimihenkilötehtävissä työskenteleviä, Työn ja talouden tutkimus Laboren, entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen, johtava tutkija Petri Böckerman muistuttaa.

− Iso osa ammateista, esimerkiksi tehdastyö tai parturin ammatti, ovat sellaisia, joissa työn tekeminen vaatii fyysistä läsnäoloa. Toisaalta taas toimihenkilöammateissa työn ja vapaa-ajan raja on liudentunut jo ennen pandemiaa ja todella monet ihmiset hoitavat työasioita myös vapaa-ajallaan, Böckerman toteaa.

33-vuotias Laura Riuttanen aloitti uuden työnsä teknologiayhtiö Vincitin asiakkuuspäällikkönä maaliskuussa 2021. Helmikuun puolivälissä Suomen yli pyyhkäisseen kolmannen koronavirusaallon myötä hallitus julisti poikkeusolot uudelleen voimaan juuri tuolloin, joten uuden työpaikan käytävillä oli lähes autiota.

Laura Riuttanen tottui kotona työskentelyyn ja valitsee nykyään monesti etätyön.

− Toimistolla sai olla tarvittaessa, eikä siihen pitänyt hakea mitään lupia. Valtaosa oli kuitenkin etänä. Täällä oli vain kourallinen ihmisiä, joilla ei ollut esimerkiksi tilojen puolesta mahdollista tehdä töitä kotona. Meitä asui silloin kaksi tietotyöläistä kaksiossa, jossa toinen sai tehdä töitä keittiönpöydällä ja toinen sängyllä. Välillä piti siis käydä toimistollakin, Riuttanen muistelee.

Tilanne oli erikoinen, mutta ei täysin yllättävä. Edellisessä työpaikassaan Riuttanen oli ehtinyt työskennellä vain kaksi kuukautta ennen kuin koronakriisi maaliskuussa 2020 iski.

Vuotta myöhemmin pandemia ei tullut enää yhtä suurena yllätyksenä, ja Vincitillä oli ehditty hioa prosessit huomioimaan myös etätyöaikana aloittavat uudet työntekijät.

Etätyön teknologiat ja tekniikat olivat kunnossa, minkä lisäksi yrityksessä on käytössä ”buddy-malli”, jossa uusille työntekijöille nimetään kaveriksi kokeneempi kollega, jonka kanssa on helpompi tutustua organisaatioon.

− On minulla edelleen paljon kollegoita samasta toimistostakin, joita en ole ikinä tavannut livenä. Yhteisöllisyyttä ja ihmisiin tutustumista tuettiin kyllä etänäkin, mutta onhan se erilaista. Olen itse tosi sosiaalinen ihminen, joten olihan se tosi jännittävää, että perinteisiä kahvipöytäkeskusteluja ja ihmisiin tutustumista lounaalla oli silloin tosi vähän, Riuttanen kertoo.

"Toisaalta on myös kiva mennä sinne Kalasatamaan, jossa ei voi tehdä mitään muuta kuin töitä. Ei voi pestä pyykkiä samaan aikaan."
Laura Koistinen

Etätyö parantaa tuottavuutta

Tutkimusten perusteella etätyöllä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia työn tuottavuuteen. Esimerkkinä Petri Böckerman mainitsee Kiinassa ennen pandemiaa tehdyn satunnaistetun koejärjestelyn, jossa osa yrityksen työntekijöistä arvottiin tekemään etätöitä.

− Pitää tosin muistaa, että tämä tutkimus tehtiin ennen pandemiaa, jolloin etätyö oli paljon harvinaisempaa.

Etätyö kasvattaa tuottavuutta erityisesti siksi, että se lisää ihmisten työtyytyväisyyttä. Tyytyväisyyttä taas kasvattaa se, että työn ja kodin velvollisuuksien yhteensovittaminen on helpompaa, kun töitä voi tehdä kotona.

− Ainakaan meillä työ itsessään ei vaadi niin paljon läsnäoloa, se hoituu hyvin etänäkin. Toki siinä työpaikan yhteisöllisyys kärsii ja käytäväkeskustelut ja muut jäävät pois, 28 hengen tiimissä ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyviä ratkaisuja, neuvontaa ja ohjeistusta tekevä Laura Koistinen kertoo.

Nykyään Koistinen tekee keskimäärin kolme työpäivää viikossa etänä ja kaksi työpaikalla. Kahden nyt kolmannella ja neljännellä luokalla koulua käyvän lapsen perhearkea yksin pyörittävälle Koistiselle etätyöt tuovat helpotusta työn ja perhe-elämän yhdistämisessä muun muassa siinä, että työmatkoihin käytetty aika säästyy muuhun.

− Meillä pandemian aikana toimisto vielä muutti Pasilasta Kalastamaan, jolloin minun työmatkani Haagasta tuplaantui. Ei se pitkä ole vieläkään, mutta helpottaahan se, kun siihen ei mene aikaa. Välillä voi saatella vielä tyttöjä kouluun tai ainakin olla kotona, kun he tulevat koulusta kotiin.

Arkeen helpotusta tuo myös mahdollisuus laittaa etätyöpäivän lomassa pyykinpesukone pyörimään tai käydä lounastauolla viereisessä ruokakaupassa.

− Toisaalta on myös kiva mennä sinne Kalasatamaan, jossa ei voi tehdä mitään muuta kuin töitä. Ei voi pestä pyykkiä samaan aikaan, Koistinen naurahtaa.

Etätöiden lomassa voi tehdä myös kodin askareita.

Työmatka vähentää hyvinvointia

Tero Koivuranta arvioi pandemian tuoman työelämän muutoksen lisänneen henkilökohtaista tyytyväisyyttä työhön ja elämään ylipäätään. Suurin hyöty etätöissä on työmatkan poistuminen, mikä säästää sekä aikaa että rahaa. Koivurannan työmatka pääkaupunkiseudulla vie 50 minuuttia suuntaansa, joten ajallinen säästö on huomattava. Kahden lapsen perheessä aika on kullanarvoista.

− Lapsiperheen arkeen liittyvän stressin määrä on laskenut merkittävästi. Ylipäätään monet arkielämän siirtymät, kuten lasten hakeminen koulusta tai kuljettaminen harrastuksiin on helpottunut, kun siinä välissä ei ole enää työmatkaa säätelemässä. Sen on todella suuri helpotus arjessa, Koivuranta toteaa.

Petri Böckermanin mukaan juuri työmatkojen poisjääminen on hyvin tärkeä etätyön hyvistä puolista.

− Tutkimusten perusteella ihmiset kokevat työmatkat ja kodin ja työpaikan välisen pendelöinnin erittäin ikävänä ja subjektiivista hyvinvointia vähentävänä asiana. Työmatkojen vähentyminen voi jo sinällään lisätä ihmisten yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Tämä parantaa työtyytyväisyyttä, mikä voi taas johtaa tuottavuuden kasvuun.

Koivurannan työpaikalla Elisassa on nyt käytössä hybridityömalli, jossa tiimit määrittelevät itse, kuinka usein toimistolle kokoonnutaan. Muuten Koivuranta voi itse päättää, tekeekö työvuoronsa kotona vai työpaikalla. Käytännössä hän on nykyään keskimäärin yhden päivän viikosta toimistolla ja neljä päivää etätöissä.

− Toimisto on edelleen siellä, ja saan sinne aina halutessani mennä. Se on hyvin joustavaa. Kahden vuoden aikana elämä ehti kuitenkin muuttua ja etätöihin tottua niin, että se on nykyään yleisempi valinta.

Päivisin 7- ja 10-vuotiaat lapset ovat koulussa, ja kotona on rauhallista. Tällöin töihin on jopa helpompi keskittyä kuin toimistolla. Pääasiassa etätyöt helpottavat kodin ja perhe-elämän yhdistämistä, mutta kodin muuttuminen työpaikaksi on myös koko perhettä koskeva muutos, joka vaatii sopeutumista.

− Jos illalla on töitä, eivät muutkaan perheenjäsenet voi oikein kutsua vieraita kotiin. Ja toisaalta jos puolisolla on töitä, toisen osapuolen pitää katsoa lasten perään ja varmistaa toiselle työrauha ja mahdollisuus keskittymiseen, Koivuranta kertoo.

Toimistolta löytyy kahviseuraa.

Paluu toimistolle, mutta vain osin

Laura Koistisen työpaikalla on menty kevään 2020 koronasulkujen ja maksimaalisen etätyösuosituksen jälkeen viranomaisten antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti, jolloin välillä työpaikalla yhtä aikaa olevien henkilöiden määrää on laskettu ja rajoitettu.

Varsinaista läsnäolopakkoa ei ollut kuitenkaan tullut tiimipalavereja ja erikseen lähitapaamisiksi sovittuja kokouksia lukuun ottamatta.

Syyskuun alusta tähän tuli muutos. Kolmen kuukauden kokeilujakson aikana jokaisen pitää käydä toimistolla vähintään neljä päivää kuukaudessa. Koistisen tilanteeseen tämä ei vaikuta, mutta kaikille paluu edes pienimuotoiseen lähityöhön ei ole yhtä helppoa.

− Jotkut ovat voineet pandemian aikana muuttaa kauemmas Helsingistä. Tunnin tai parin automatkan päästä se voi harmittaa, Koistinen sanoo.

Etätyön perässä muuttamiseen liittyvät kysymykset ovat Laura Koistiselle tuttuja myös työn puolesta.

Etätyön yleistyessä yhä useampi ihminen haluaa lähteä etätöihin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Eläketurvakeskuksen näkökulmasta he rinnastuvat ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin, joiden vakuuttamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat vaativat ratkaisuja ja neuvontaa.

− Valitettavasti on tullut vastaan myös ikäviä tilanteita, joissa ei ole kerrottu työnantajalle, että on lähdetty tekemään etätöitä ulkomaille. Sillä on vaikutusta sosiaaliturvaan ja verotukseen, puhumattakaan siitä jos ulkomailla ollessa sattuu jokin työtapaturma. Jos ihminen lähtee etätöihin ulkomaille, pitää meiltä Eläketurvakeskuksesta hakea A1-todistusta, joka osoittaa henkilön kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin, Koistinen muistuttaa.

"Kotiin on nyt mukavampi jäädä. Olen kuitenkin ihminen, joka elää hirveästi muista ihmisistä, eli tykkään olla täällä toimistollakin."
Laura Riuttanen

Toimistolla on aina kahviseuraa

Petri Böckermanin mukaan pitkän ajan kuluessa etätöillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia tuottavuuteen, jos merkittävä osa työntekijöistä tekee esimerkiksi kolme tai neljä työpäivää viidestä etänä.

Se vaikuttaa huomattavasti muun muassa työpaikan sosiaalisiin suhteisiin, yhteishenkeen, hiljaisen tiedon välittymiseen ja lopulta myös tuotekehitykseen ja innovaatioon.

− Yhdysvalloissa monet huipputeknologian suuryritykset ovat siirtyneet siihen, että ihmisten pitää tulla takaisin työpaikalle muun muassa sen takia, että ollaan huolissaan siitä, mitä pitkän aikavälin kyvylle tehdä innovaatioita tapahtuu, jos ihmiset eivät enää kohtaa toisiaan työpaikan fyysisessä ympäristössä, Böckerman muistuttaa.

Tällä hetkellä monilla suomalaisilla työpaikoilla eletään joustavissa hybridimalleissa, joissa työtä tehdään sekä toimistolla että etänä.

Laura Riuttasella jako etä- ja lähityön välillä menee kutakuinkin fifty-fifty. Etätyön tekemistä helpottaa uusi isompi asunto, jossa pariskunnan molemmille osapuolille on työhuoneet. Paljon keskittymistä vaativina työpäivinä on helpompi jäädä kotiin kuin istua koko päivä neukkarissa toimistolla.

− Kotiin on nyt mukavampi jäädä. Olen kuitenkin ihminen, joka elää hirveästi muista ihmisistä, eli tykkään olla täällä toimistollakin. Täällä on aina kahviseuraa ja voi mennä syömään jonkun toisen tekemää lounasta, Riuttanen toteaa.

Riuttasen mielestä juuri hybridimalli on parantanut työelämää. Etätyöpäivinä voi nauttia sen hyödyistä kuten työmatkan supistumisesta 40 minuutista yhteen minuuttiin. Toimistolle taas voi tulla esimerkiksi silloin, kun illalla on muutakin ohjelmaa keskustassa, ja samalla hakea työssä viihtymisen kannalta elintärkeitä sosiaalisia kontakteja työpaikan sisällä.

Jatkuvassa etätyössä on hänen mielestään raskainta yksitoikkoisuus, joka yksinäisestä ruudun tuijottamisesta seuraa.

Osalle työntekijöistä töistä irrottautuminen voi myös muodostua vaikeammaksi, kun töitä tehdään kotona. Riuttaselle itselleen tämä ei ole ollut ongelma, mutta yrityksissä on syytä pitää tämäkin puoli mielessä etä- ja hybriditöiden käytäntöjä ja pelisääntöjä mietittäessä.

− Minulla etätyöpäivä loppuu siihen, kun laitan läppärin kannen kiinni. Lähden sen jälkeen koiran kanssa ulos, jolloin hengähtäminen työpäivän jälkeen tapahtuu ikään kuin automaattisesti.

Laura Riuttaselle sopii parhaiten hybridimalli, jossa töitä tehdään kotona ja toimistolla fifty-fifty.

Etätyöpäivä loppuu, kun tietokone sulkeutuu

Täyteen lähityöhön palaamiseen Petri Böckerman ei usko enää Suomessa. Niin yksilö- kuin yritystasolla etsitään tulevaisuudessa sopivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Yritysten tapaan myös yksittäiselle työntekijälle etätyöllä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

− Toisilla se helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toisilla voi taas olla tosi vaikea irtautua työstä, mikä sotkee entisestään rajaa työnteon ja vapaa-ajan viettämisen välillä. Etänä voi myös jäädä ulkopuolelle työpaikan epävirallisesta informaatiosta. Voi vaikuttaa myös työntekijän urakehitykseen, jos esihenkilöt eivät koskaan häntä työpaikalla näe.

Hybridityön hyvä puoli onkin siinä, että se mahdollistaa ihmisille kunkin omaan elämäntilanteeseen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sopivan tasapainon löytämisen etä- ja lähityön välillä. Tero Koivuranta uskoo itse tekevänsä tästä eteenpäinkin töitä sekä etänä että työpaikalla.

"Onhan se välillä hyvä poistua kotoa ja käydä ihmisten ilmoilla, eikä olla viikosta toiseen pelkästään neljän seinän sisällä."
Tero Koivuranta

Ennen pandemiaa Koivurannan työn ja vapaa-ajan erotti selkeästi 50 minuutin työmatka. Työmatka oli myös palauttava jakso työpäivän ja kotona alkavan vapaa-ajan välillä. Vaikka etäpäivinä tämä raja puuttuu, se ei ole Koivurannan mielestä ongelma.

− Etätyöpäivä loppuu siihen, kun laittaa tietokoneen kiinni ja perhe-elämä tavallaan jatkuu välittömästi sen jälkeen. Sitä joko lähtee hakemaan lapsia koulusta tai sitten ollaan lähdössä johonkin seuraavaan harrastukseen. Kun on niin paljon toimintaa, ei työpäivää jää enää sen päätyttyä ajattelemaan, Koivuranta kertoo.

Täysimittaiseen etätyöhön hän ei usko palattavan poikkeusaikoja lukuun ottamatta. Niin työyhteisön yhteisöllisyys kuin esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen vaativat ainakin jonkin verran kohtaamisia kasvokkain.

− Onhan se välillä hyvä poistua kotoa ja käydä ihmisten ilmoilla, eikä olla viikosta toiseen pelkästään neljän seinän sisällä. On monenlaisia syitä, miksi en usko enkä haluakaan, että läsnätyö katoaisi täysin, Koivuranta toteaa.

Kommentoi »