Apu

Etäopetuksesta haetaan potkua kotiseutualueensa ulkopuolella elävien saamelaislasten opetukseen

Etäopetuksesta haetaan potkua kotiseutualueensa ulkopuolella elävien saamelaislasten opetukseen

Yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista elää kotiseutualueensa ulkopuolella. Nyt etäopetus on vihdoin saamassa tuulta alleen.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat Fotolia
Mainos

Saamelaiskulttuurin voimakas murros on tuonut saamenkieliselle kouluopetukselle uusia haasteita.

Omakielinen opetus on lakisääteinen oikeus saamelaisalueella, mutta yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista elää nykyään kotiseutualueensa ulkopuolella. He saavat hyvin vähän tai ei lainkaan saamen opetusta, mikä on vastoin heidän perustuslaillista oikeuttaan omaan kieleen ja kulttuuriin.

– Muualla asuvat on käytännössä jätetty luku- ja kirjoitustaidottomiksi omalla äidinkielellään. Pulaa on myös opettajista ja oppimateriaaleista, toteaa Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Nyt ilmassa on uusia tuulia.

Opetusministeriö ja Saamelaiskäräjät sopivat viime vuoden lopulla kolmivuotisesta pilottihankkeesta, jossa annetaan etäopetusta Utsjoen kunnan kautta koko maahan. Parhaillaan on käynnissä oppilaiden kartoitus. Opetuksen on määrä alkaa ensi lukuvuoden alusta.

– Opetusministeriö on suullisesti luvannut sille rahoituksen. Se ei edelleenkään poista sitä ongelmaa, että kielen asema saamelaisalueen ulkopuolella on heikko, mutta se on alku, johon on asetettu paljon toiveita, kun sitä on jo 20 vuotta vaadittu, Aikio-Puoskari sanoo.

Saamelaiskäräjät on aloittamassa myös digitaalisen oppimateriaalin tuotannon.

Oppimateriaalien ja kielipesien rahoitus on aiemmin mahdollistanut kielipesiä muun muassa Rovaniemelle, Sodankylään ja Ouluun. Ensimmäinen kielipesä saamelaisalueen ulkopuolella aloitti Helsingissä 2012.

– Meillä on hyviä signaaleja ympäri maata. Helsingissä alkaa kaksikielinen luokka, ja samaa suunnitellaan Rovaniemellä ja Sodankylässä, Aikio-Puoskari sanoo.

Saamelaisalueella opetus on viimeiset 20 vuotta tehty erityisrahoituksella, jolla kunnat ovat voineet huolehtia saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta. Oppilaiden ja oppituntien määrä perusopetuksessa on kasvanut, mutta lukiossa oppilaat ovat vähentyneet ja saamenkielinen opetus loppunut.

Suomessa opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Ne kaikki ovat myös yliopistollisia oppiaineita.  

Utsjoella toimii erityinen saamen kielikylpyluokka ja Enontekiöllä saa kielirikasteista kaksikielistä opetusta. Utsjoella, Inarissa ja Sodankylässä on kaikkiaan yhdeksän saamen kielipesää.

Kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä varhaiskasvatusta – päivähoitoa tai kielipesiä – on Rovaniemellä, Oulussa, Helsingissä ja Kittilässä.

Oulun yliopisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat jo muutaman vuoden ajan kouluttaneet saamenkielisiä lastentarhanopettajia.

Toinen suuri huolenaihe pohjoisessa on jo pitkään ollut saamelaisten heikko näkyvyys suomalaisessa kouluopetuksessa. Suomalaisten tietämättömyys saamelaiskulttuurista on silmiinpistävää, mikä on näkynyt muun muassa kiistoina ”feikkipuvuista”.

– Väärien mielikuvien ylläpitäminen aiheuttaa suvaitsemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä ryhmien välillä ja vaikeuttaa saamelaisten asemaa yhteiskunnassa, Aikio-Puoskari toteaa.

Nyt Opetushallitus on herännyt. Se on nimennyt saamelaiset eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 pääteemaksi ja kutsunut suomalaiskoulutkin viettämään saamelaisten kansallispäivää kuudes helmikuuta.

Työn on määrä edelleen vahvistua.

– Uuden opetussuunnitelman perusteissa on vahvistettu sitä, että kaikki peruskoululaiset saisivat perustietoa saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Se on kuitenkin Euroopan ainoa alkuperäiskansa, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Muutos tarkoittanee myös saamelaisten vahvempaa näkymistä tulevaisuuden koulukirjoissa.

– Kun asiat ovat opetussuunnitelman perusteissa, se ilman muuta edellyttää, että myös oppimateriaalin on seurattava perusteita, Nissilä sanoo.

Opetushallitus ja Saamelaiskäräjät ovat jo tuottaneet Oktavuohta-sivuston, joka tarjoaa aineistoa saamelaisista, saamen kielistä ja kulttuurista sekä työkaluja opetukseen.

– Sekään ei ole oppiainekohtainen, mutta siellä on paljon aineistoa, jota voi kouluissa hyödyntää, Aikio-Puoskari sanoo.

Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Heidän kotiseutualuettaan ovat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän pohjoisosa, mutta valtaosa asuu sen ulkopuolella, pääkaupunkiseudulla liki 1300.

Oktavuohta-sivusto: www.oktavuohta.com.

Saamelaiskäräjät: www.samediggi.fi.

Julkaistu: 6.2.2018