Yksinäinen mies seisoo rantakalliolla. Yhtä yksinäisenä hän istuu Helsingin Erottajan raitiovaunupysäkillä, Helsingin kirjamessujen vilinässä, Tukholmassa NK:n tavaratalon alakerrassa.

Yksinäinen mies oli Sanoman konsernin suuromistaja, sen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, Helsingin Sanomien päätoimittajana ja monessa muussa vaikuttanut ministeri Aatos Erkko.

Hyvin henkilökohtainen on muistoni yksinäisestä miehestä rantakalliolla. Olin ensimmäisessä vakinaisessa työsuhteessani Me Naisten toimituksessa, kun Aatos Erkko kutsui lehden toimituksen vuorokaudeksi sukunsa omistamaan saareen Kemiön vesille. Syynä kutsuun oli lehden 30-vuotisjuhlat vuonna 1982.

Riehakas naistoimitus vahvistettuna yhdellä miestoimitussihteerillä kuskattiin upeaan ulkomeren saareen puisella kalastajapaatilla. Isäntä oli vastaanottamassa meitä heti laiturilla. Hän oli rakentanut päivän ohjelman, joka sisälsi kaikenlaisia kilpailuja ja muuta hauskanpitoa. Illallinen nautittiin kynttilöiden valaisemassa tunnelmallisessa venevajassa, ja ruokana oli paikallista herkkua, savustettuja kampeloita tykötarpeineen ja runsaine juomineen. Erkko otti henkilökohtaiseen huomaansa varsinkin meidät nuoret toimittajat, keskusteli ja imarteli niin, että poskia kuumotti.

Keskiyön kuningattareksi kruunattiin se, joka syöksyi ensimmäisenä yöuinnille. Kesäyössä silmiini piirtyi silloin kuva jylhästä hahmosta, yksinäisestä miehestä kallion laella.

1980-luvun alussa toimituksessa liikkui varma tieto, että Me Naiset pysyi pystyssä Erkon tuella, Erkon lempilapsena. Se oli aikaa, jolloin levikki laahasi vuodesta toiseen Anna-lehden perässä toisin kuin nyt.

Vuosia myöhemmin näin Aatos Erkkoa ympäri kaupunkia yhtä yksinäisenä kuin silloin rantakalliolla. Tapasin hänet viimeksi Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2006. Rohkaistuin tervehtimään ja kysyin muistaako hän aikoinaan kestitsemäänsä nuorta toimittajaa.

- Totta kai, minä seuraan aina tiiviisti konsernissa työskennelleiden uraa, hän sanoi, suorastaan tokaisi.

Suuromistaja, maineikkaan sukunsa viimeinen miespuolinen jäsen oli sisimmältään journalisti. Sen puolesta hän kantoi huolta niin Hesarissa, Iltiksessä kuin Mimmeissäkin.