Apu

Eristäytyminen on koetellut ihmisiä: tutkimus selvitti poikkeusajan vaikutuksia yli 50-vuotiaiden elämään

Eristäytyminen on koetellut ihmisiä: tutkimus selvitti poikkeusajan vaikutuksia yli 50-vuotiaiden elämään
Pohjoismaalaiset noudattavat tunnollisimmin hygieniaohjeita. Eniten pandemia koetteli niitä, joilla oli jo alun perin heikko tilanne.
Teksti
Julkaistu: 8.7.2021
Eristäytyminen on osoittautunut koronapandemian ajan vaikeimmaksi asiaksi yli 50-vuotiaille. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella raskaimmin se on koetellut yli 80-vuotiaita.
– Masentuneisuus ja surullisuus on lisääntynyt alueilla, joissa koronakuolleisuus on ollut korkein. 80-vuotiaista yli puolella masentuneisuus oli entisestään lisääntynyt korona-aikana, kertoo SHARE-tutkimushankkeen Suomen maajohtaja Miika Mäki.
Suomessa masentuneisuus oli kuitenkin lisääntynyt korona-aikana kansainvälistä keskitasoa vähemmän.
Ikääntymisen SHARE-tutkimushankkeessa on mukana kaikki EU-maat sekä Sveitsi ja Israel. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poikkeusaika on vaikuttanut yli 50-vuotiaiden elämään.
Suomessa tutkimukseen on osallistunut 1 500 yli 50-vuotiasta. Tutkimusaineistoa on kerätty ennen pandemiaa ja ns. ykkösaallon jälkeen, joka oli keväällä 2020. Parhaillaan kerätään kakkosaallon jälkeistä aineistoa. Kaikissa maissa tutkittavilta kysytään samoja kysymyksiä, joten eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia.
Yli 50-vuotiaat ovat kärsineet koronapandemian aikana eniten eristyneisyydestä. Pelko tartunnasta on vähentänyt lääkärikäyntejä.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että Pohjoismaissa on noudatettu terveysturvallisuusohjeita paremmin kuin muissa maissa. Täällä on pidetty enemmän turvavälejä, käytetty enemmän käsidesiä, suojattu kasvot aivastettaessa ja vältetty enemmän kontakteja kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.
Tutkimuksesta selvisi myös, että pandemia on lisännyt terveyteen liittyvää epätasa-arvoa. Eniten pandemia koetteli niitä, joilla oli jo alun perin heikko tilanne.
– Yksi seuraus pandemiassa oli, että monet terveyspalveluita tarvitsevat eivät tartunnan pelossa menneet vastaanotolle.
Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin muun muassa hygieniasuositusten noudattamisesta ja sosiaalisten suhteiden rajoittamisesta. Haastatteluissa kysyttiin myös, miten terveyspalveluiden saavutettavuus ja kokemus niiden turvallisuudesta ovat muuttuneet.
Seuraavan kerran tutkimustuloksia saadaan vuodenvaihteen jälkeen.
Kansallista tutkimushanketta johtaa Väestöliitto.
Kommentoi »