Apu

Epilepsia näkyy aivojen rakenteissa luultua enemmän



Epilepsia näkyy aivojen rakenteissa luultua enemmän

Noin prosentilla suomalaisista on epilepsia.

Epilepsiaa sairastavien aivot eroavat terveistä monin paikoin muun muassa harmaan aineen tilavuuden ja paksuuden suhteen. Löytö tehtiin tutkimuksessa, johon osallistuivat myös Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Kansainvälinen tutkimus on julkaistu Brain-lehdessä.

Epilepsia on neurologinen sairaus, jota sairastaa 0,6–1,5 prosenttia maailman väestöstä. Suomalaisista sitä sairastaa noin 56 000 ihmistä eli prosentti väestöstä. Epilepsiatyyppejä on monenlaisia ja niitä yhdistää taipumus kohtauksiin. Osassa tyyppejä kohtauksia voidaan estää hoidolla.

Kaikkien aikojen laajin epilepsian neurokuvantamistutkimus osoitti, että epilepsiaan liittyy aiemmin luultua laajempia muutoksia aivojen rakenteissa. Rakenteellisia muutoksia löytyi myös yleisistä epilepsiatyypeistä, joita pidetään melko hyvänlaatuisina kohtausten pysyessä hallinnassa. Tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan hyvin hienovaraisiakin aivomuutoksia, joihin ei vielä liity toimintakyvyn heikkenemistä.

Tulosten mukaan eri epilepsiatyypeille oli yhteistä aivokuoren harmaan aineen ohentuminen ja tilavuuden pienentyminen aivokuoren alaisissa osissa. Huomattavimpia muutokset olivat epilepsiaa pisimpään sairastaneilla. Tilavuuden pienentymistä havaittiin erityisesti oikean talamuksen alueella, joka välittää aisti- ja motorisia signaaleja ja joka on aiemmin yhdistetty vain osaan epilepsioista. Harmaan aineen ohentumista oli erityisesti kehon liikkeitä säätelevän motorisen aivokuoren alueella.

Näitä rakenteellisia muutoksia oli myös geneettistä, yleistynyttä epilepsiaa sairastavilla, joiden aivokuvassa ei yleensä pystytä havaitsemaan mitään poikkeavaa. Laaja tutkimusaineisto mahdollisti kuitenkin myös hyvin pienten muutosten havaitsemisen.

Eri epilepsiatyypeissä havaittiin lisäksi toisistaan poikkeavia aivorakenteiden muutoksia, jotka ilmeisesti heijastelevat epilepsioiden erilaista biologista taustaa.

Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat käsitystä epilepsiasta laaja-alaisena hermoverkoston häiriönä ja antavat suuntaa tuleville tutkimuksille. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, mistä tutkimuksessa havaitut aivomuutokset johtuvat ja miten ne etenevät ajan kuluessa. Itä-Suomen yliopistossa ja KYSin Epilepsiakeskuksessa tätä tutkimuslinjaa jatketaan osana Saastamoisen säätiön rahoittamaa epilepsian biomarkkeritutkimusta, jossa professori Reetta Kälviäisen johdolla haetaan epilepsian geneettisiä ja muita ennustetekijöitä hoidon suuntaamiseksi onnistuneemmin ja yksilöllisemmin.

Kansainvälinen ENIGMA-Epilepsy-tutkimuskonsortio keräsi tutkimukseen tietoa kaikkiaan 24 tutkimuskeskuksesta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. Tutkimuksessa vertailtiin magneettikuvia kaikkiaan 2 149 epilepsiapotilaan ja 1 727 terveen verrokkihenkilön aivoista. Epilepsiaa sairastavien magneettikuvista etsittiin myös eri epilepsiatyypeille ominaisia ja yhteisiä piirteitä.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto, löydät tutkimuksen täältä.

Julkaistu: 23.1.2018