Apu

Elintavoilla on enemmän merkitystä kuin geeneillä

3

Pitkän iän ja vetreän vanhuuden salaisuus on tässä: terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus, liikunta ja painonhallinta. Bonuksena saatat näyttää varsin nuorekkaalta.
Kuvat Fotolia

Olitko viisikymppisillä, mutta päivänsankari näytti kolmekymppiseltä? Loksahtiko suusi auki, kun kuusikymppiseksi luulemasi energinen naapurinrouva täyttääkin 75 ja juhlistaa merkkipäiväänsä Lapin-vaelluksella? Liikuntaa harrastava nainen on terve kuin pukki, joten esteitä sille ei ole.

Mutta annas olla, kun katsot valokuvaa isovanhempiesi 60-vuotisjuhlista. Kuvassa he näyttävät vanhoilta, ja vain joitakin vuosia myöhemmin isoisäsi haudattiin. Mummo eli pitempään, mutta ei tarponut tunturipoluilla, vaan liikkui hiljakseen kävelykeppiinsä turvaten. Isäsikin on 50-vuotispotretissaan hyvin arvokkaan oloinen – häntä ei luulisi päivääkään nuoremmaksi.

Mikä on muuttunut, kun näytämme nuoremmilta ja olemme terveempiä kuin meitä edeltäneet sukupolvet? Pitääkö hokema, että 50 on uusi 30 ja 60 uusi 40 – ja niin edelleen – paikkansa?

– Kyllä, näinkin voi sanoa. Elintason nousu ja elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi ovat pidentäneet elinikäämme, mistä johtuen vanhuus alkaa myöhemmin ja keski-ikä kestää kauemmin. Terveys näkyy ulkoisessa olemuksessamme, sanoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti THL:stä.

Sepelvaltimotauti aisoihin

Vilkaistaanpa tilastoja. Vuonna 1971 vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 66 ja tyttöjen 74 vuotta. Vuonna 2017 luvut olivat 78 ja 84 vuotta. Muutos johtuu pitkälti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentymisestä. Sen taustalla on 1972 alkanut ja 1997 päättynyt Pohjois-Karjala-projekti.

1970-luvun alussa itäsuomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurin maailmassa. Taudin riskitekijöitä – tupakointia, korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia – alettiin ehkäistä koko väestössä. Se tarkoitti kampanjointia tupakan tumppaamisen puolesta sekä ruokavalion muuttamista vähärasvaisemmaksi ja -suolaisemmaksi.

Toimet tuottivat tulosta: työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus laski Itä-Suomessa 40 vuodessa 80 prosenttia. Myös parantuneella hoidolla on tässä merkitystä. Sepelvaltimotaudin ohitusleikkaukset alkoivat 80-luvulla. Pallolaajennukset ja kolesterolin hoidossa käytettävät statiinit otettiin käyttöön seuraavalla vuosikymmenellä.

– Isoin merkitys on ehdottomasti ollut kolesterolin alentamisella. Karppausbuumin aikana 2010-luvun alussa kolesteroli lähti uudelleen nousuun, koska kovien rasvojen käyttö lisääntyi. Nyt se on jälleen laskussa, Jousilahti sanoo.

Edistysaskelista huolimatta sepelvaltimotauti on nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Se aiheutti vuonna 2016 joka viidennen kuoleman. Mutta…

– 1960-luvulla tyypillinen sepelvaltimotautipotilas oli alle 60-vuotias mies, kun taas nykyisin tyypillinen potilas on yli 80-vuotias nainen. Tauti saadaan ja siihen kuollaan siis paljon vanhempana.

Muistisairaudet liittyvät pitkään ikään

Tupakoinnin vähentyminen näkyy myös miesten keuhkosyövän ja keuhkosyöpäkuolleisuuden vähentymisenä. 1960-luvulla 60 prosenttia miehistä tupakoi, kun määrä on nyt vain 20 prosenttia. Keuhkosyöpä on silti edelleen miesten tappavin syöpä. Naisilla se on rintasyöpä johtuen sen yleisyydestä.

Suomen Syöpärekisterin arvion mukaan nyt syntyvistä lapsista noin 36 sadasta sairastuu jossain elämänvaiheessaan syöpään. Laskelma perustuu yksinkertaistukseen, jossa syöpään sairastumisen riski eri ikäisillä pysyy tulevaisuudessa samana kuin se on nyt.

Suuri määrä ei tarkoita, että kaikki syövät sinänsä olisivat lisääntyneet, vaan pikemminkin ihmisten määrä – etenkin iäkkäiden, jotka syöpään yleisesti sairastuvat – on kasvanut. Sen sijaan ikävakioitu syöpäkuolleisuus väestössä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1961 kuolleisuus oli 145 kuolemaa 100 000 henkilöä kohti, kun taas kaksi vuotta sitten enää 85. Kuolleisuuden väheneminen johtuu pitkälti hoitojen kehittymisestä.

Myös muistisairaudet liittyvät pitkään elin-ikään. Dementiaan kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

– Ennen kuoltiin nuorempana sydäntauteihin eikä ehditty sairastua syöpiin ja muistisairauksiin. Nykyisin terveitä ja toimintakykyisiä vuosia on enemmän. Huonot ja raihnaiset vuodet kasaantuvat yhä viimeisiin elinvuosiin. Ennen se tarkoitti 75 vuotta, nyt 85 vuotta, Jousilahti sanoo.

Mielenterveysongelmat keikkuvat usein otsikoissa, mutta niiden määrä ei ole juuri kasvanut. Vähäistä näyttöä on vain siitä, että naisten masennustilat ovat 2000-luvulla hieman yleistyneet. Vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut muutosta. Itsemurhaankin kuollaan harvemmin kuin ennen. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 787 itsemurhaa. Vuonna 1990 luku oli 1 500.

– Itsemurhavaaran tunnistaminen on parantunut ja lääkehoito on muuttunut turvallisemmaksi. Taustalla on varmasti myös kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Silti 787 itsemurhaa vuodessa on liikaa. Ehkäisyä pyritään edelleen vahvistamaan, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

Alkoholiongelmat

Tyypin 2 diabetes sen sijaan on räjähdysmäisessä kasvussa. Se johtuu ennen kaikkea lihavuuden lisääntymisestä. Perimälläkin on diabeteksen synnyssä merkitystä, mutta sairastumisriskiin voi vaikuttaa elintavoilla. Ongelmana on, miten elintapoja onnistuttaisiin muuttamaan pysyvästi. Muuten diabetestilastot eivät kaunistu. Tyypin 2 diabeetikkoja on Suomessa jo puoli miljoonaa. Karkeasti puolet ei tiedä sairastavansa tautia.

– Korkea elintaso tuo elintasotauteja. On mahdollista, että lihavuus voi pysäyttää myönteisen terveyskehityksen tai jopa kääntää sen toiseen suuntaan, Jousilahti varoittaa.

Toinen uhka on runsas alkoholinkäyttö. Se aiheuttaa maassamme paljon ennenaikaisia eli ennen 70 ikävuotta tapahtuneita kuolemia. Alkoholisairauksien ja myrkytysten lisäksi alkoholi lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, joihinkin syöpiin ja tapaturmiin.

– Kun alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004, alkoholihaitat lisääntyivät selvästi. Tutkimusten mukaan tehokkain tapa vähentää kokonaiskulutusta on nostaa alkoholin hintaa ja vähentää juomien saatavuutta.

Tulevaisuus voi tuoda muitakin terveysuhkia, esimerkiksi 1900-luvun alussa riehuneen miljoonia ihmisiä surmanneen espanjantaudin kaltaisia infektiotauteja. Toistaiseksi sikaflunssat sun muut on saatu nujerrettua nopeasti.

Hyvin koulutetut sairastavat vähemmän

Terveysuhkista huolimatta satavuotiaiden määrä kasvaa. Kuka meistä sitten yltää tähän ikärajaan? Sitä ei voi ennustaa, joskin pitkäikäisen suvun vesalla voi olla hyvät mahdollisuudet elää pitkä elämä. Elintavat ovat kuitenkin tärkeämmät kuin geenit – ja nekin periytyvät.

– Jos haluaa elää terveen vanhuuden, elintavat kannattaa tarkistaa viimeistään keski-iässä. Se tarkoittaa tupakoimattomuutta, alkoholin kohtuukäyttöä, terveellistä ruokavaliota, ylipainon välttämistä ja säännöllistä liikuntaa. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä muutoksia. Etenkin tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä missä iässä hyvänsä.

Myös sosioekonomisella taustalla on sairastavuudelle suuri merkitys. Hyvin koulutetut sairastavat vähemmän ja elävät pitempään kuin vähän koulutetut, koska ovat usein tietoisempia terveysasioista ja hakeutuvat hoitoon herkemmin. Myös heidän elintapansa ovat monesti terveellisemmät. Vähän koulutetut esimerkiksi tupakoivat enemmän.

Sukupuolellakin on väliä. Naiset ovat pääsääntöisesti terveempiä kuin miehet. Mutta, yllätys yllätys:

– Vain pari vuotta selittynee biologialla. Loppu on kiinni elintavoista, Jousilahti sanoo.

Lähteet: syoparekisteri.fi, diabeteslehti.diabetes.fi, thl.fi

Samoja riski- ja suoja­tekijöitä

Kansa sairastaa. Kansantaudeilla tarkoitetaan sairauksia, jotka ovat yleisiä väestössä ja usein yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Sairaudet voivat muuttua ajan myötä.

Suomessa kroonisiksi kansantaudeiksi katsotaan sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, syövät, krooniset keuhko-, muisti- ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Eri kansantaudeilla on usein samoja riski- ja suojatekijöitä. Esimerkiksi tupakointi lisää niin sydän- ja verisuoni-, kroonisten keuhko-, muisti- kuin syöpäsairauksien riskiä. Liikunta taas suojaa lähes kaikilta kansantaudeilta.

Riski- ja suojatekijöihin voidaan usein vaikuttaa ruokavaliolla, liikunnalla, välttämällä tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä ja ehkäisemällä lihavuutta. Samoilla toimenpiteillä ehkäistään korkeaa verenpainetta ja kolesterolia, jotka ovat paitsi sydän- ja verisuonitautien myös muistisairauksien ja diabeteksen riskitekijöitä. Niin ikään hammas- ja suusairauksilla on tutkitusti yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin.

Lähde: THL

Testaa riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan 10 vuoden aikana

Julkaistu: 6.1.2019