Apu

Elämysmatkailua Järvenpäästä Imatralle

Elämysmatkailua Järvenpäästä Imatralle

Viettelyksen vaunun kyydissä Järvenpäässä tulee kuuma, siksi pitää lähteä rauhoittumaan Imatran Valtionhotelliin.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Sami Lamberg
Mainos

Järvenpää-talon Kellariteatterin tunnelma on hektinen. Heti alkumetreiltä selviää, ettei nyt olla katsomassa perinteistä ja monesti niin puuduttavasti tehtyä Viettelyksen vaunu -näytelmää. Järvenpään harrastajateatteri räväyttää näyttämölle sellaisen tulkinnan Tennessee Williamsin klassikosta, ettei sellaista ole vähään aikaan nähty. 

Vaunu kiitää kuin vuoristoradalla. Kaisa Rasilan lavastamaa matalaa kellariteatterin tilaa käytetään hyväksi jokaista kolkkaa myöten. Kuumat bileet tarvitsevat kuumaa musiikkia, jota Viettelyksessä johtaa Altti Uhlenius. Väliajan jälkeen tuoksuu voimakas Eunicen kissakalakeitto mausteineen. Sitä tarjoillaan myös katsojille.

Jo monessa kyntensä näyttänyt nuori ohjaaja Samuli Reunanen on saanut irti näyttelijöistä kaiken. Joistakin kohtauksista näkee, että Reunanen on tehnyt työtä samaan aikaan Kajaanin kaupunginteatterissa ohjaaja Kristian Smedsin kanssa. 

En edes viitsisi mainita sanaa harrastajateatteri, mutta mainitsen vielä kerran. Siksi, että koko emsamble ja varsinkin pääosien näyttelijät Outi Pippuri, Paula Peltola (ylläolevassa kuvassa) ja Seppo Pirskanen näyttelevät kuin ammattinäyttelijät.

Outi Pippurin esittämä näytelmän päähenkilö Blanche on elämänvalheeseensa suistuva, rakkautta kaipaava ja lopulta henkisesti sekoava nainen. Uskottava, järkyttävä ja tavattoman koskettava.

Kaikki hyvän teatterin ystävät: menkää Järvenpäähän! Viettelyksen vaunu jatkaa pienen paussin jälkeen kuumaa menoaan huhtikuussa.

Järvenpäästä kiidän Imatralle InterCityn vaunun kyydissä, en kuitenkaan Anskun suosimaan Rossoon. Määränpää on 110-vuotisjuhlavuottaan viettävä Valtionhotelli. Vastassa on hotellia seitsemän vuotta luotsannut Riitta Jokinen.

- Juhlavuosi alkoi lokakuussa 2013 ja jatkuu koko tämän vuoden. Arkkitehti Usko Nyströmin piirtämä linnahan valmistui vuonna 1903. Se rakennettiin palaneen puurakenteisen hotellin tilalle, hän kertoo.

Ennen illallista virittäydyn hetkeksi Valtionhotellin menneisiin tunnelmiin. Laila Hirvisaaren vuonna 2007 julkaistun Grand Hotel -romaanin sivuilta voi lukea, miten sosieetti pukeutui illalliselle sata vuotta sitten, miten keittiö painoi täyttä päivää ja millaisia herkkuja illallisilla syötiin. Kaikki on kuvattu hirvisaarimaiselle tarkkuudella!

Hirvisaari kirjoittaa ruoan, tunnelman ja palvelun kolmiyhteydestä. Se toteutuu Valtionhotellissa edelleen, sillä swingillallinen ei kalpene sadan vuoden takaisten herkkujen rinnalla. Illan kulttuurinautinnon tarjoaa Imatra Big Band solisteinaan Milana Misic ja Mikael Konttinen.  Heidän tahdissaan tunnelmoivat muun yleisön joukossa myös Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen ja Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.  

Valtionhotellin kummitus, Harmaa rouva, ei häiritse yöunia. Kun herään maaliskuun ensimmäiseen aamun, on kevät tullut.

Julkaistu: 3.3.2014