Apu

Eduskunnan hallintojohtaja kansanedustajien taksikulukohusta: "Kansanedustajilla ei ole esimiestä"

Eduskunnan hallintojohtaja kansanedustajien taksikulukohusta: "Kansanedustajilla ei ole esimiestä"
Kansanedustajien itseohjautuva valvonta puhuttaa jälleen.

Kansanedustajien taksikulut nousivat jälleen keskusteluun, kun Iltalehti kertoi Jani Toivolan (kuvassa, vihr) käyttäneen tällä vaalikaudella reilussa kolmessa vuodessa takseihin 22 000 euroa.

Kansanedustajien kulukorvaukset ja taksilla ajelut ovat toki kansan kateuden vakiolähde, mutta tarinassa on totta se, että esimerkiksi edustajien taksilla kulkemista valvotaan varsin kevyesti. Käytännössä kansanedustaja saa käyttää taksia pääkaupunkiseudulla rajattomasti. Ainoa rajoitus on yksittäisen matkan hinta, joka ei saa mennä yli 70 euron.

Kansanedustajat arvioivat itse, onko taksin käyttö tarpeen. He päättävät myös itsenäisesti, mitkä matkat liittyvät eduskuntatyöhön.

– Kansanedustajilla ei ole esimiestä, eli ei ole ketään, joka sanoisi, että voit mennä tänne tai tänne tilaisuuteen taksilla. He toimivat siksi kovin itsenäisesti, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo Avulle.

Joukkoliikenne ilmaista

Eduskunnan matkustussäännössä kansanedustajia kehotetaan käyttämään julkista liikennettä, mutta jos se aiheuttaisi tarpeetonta ajanhukkaa tai olisi muuten hankalaa, taksia voi käyttää eduskunnan piikkiin eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä. Yleinen joukkoliikenne on kansanedustajille pääkaupunkiseudulla ilmaista.

Iltalehden mukaan Toivolan keskimääräinen taksimatka on ollut 6,1 kilometriä, mutta lähes kolmasosa matkoista on ollut alle kolmen kilometrin pituisia.

Pertti Rauhio, miten paljon voi tulla ajanhukkaa, jos käyttää alle 3 kilometrin matkalla muita kulkutapoja kuin taksia?

– Täytyy muistaa, että nämä kulut taisivat olla usean vuoden ajalta. Jos vertailukohtana käytetään vaikkapa myynnin tai markkinoinnin palveluksessa olevaa henkilöä, joka liikkuu lentoasemalle. Eiköhän hänellekin kerry taksikuluja aika iso määrä.

Nyt puhutaan kuitenkin varsin lyhyistä matkoista.

– Totta näinkin, mutta en usko kansanedustajien tai kenenkään työnsä puolesta täällä liikkuvan ajavan taksilla sen vuoksi, että se olisi hauskaa. Se nyt on joustava tapa liikkua.

Muilla aloilla taksikortin käyttöä valvotaan ainakin jonkin verran. Joutuuko kansanedustaja ilmoittamaan, mihin taksia on käytetty?

– Esimerkki siitä, miten meillä käytännössä valvotaan asiaa: Vastuuvirkamies tietää, että jos jollakin on vaikka tiistaiaamuna Oulussa 20 kilometriä taksiajoa, niin hän on kiirehtimässä lentoasemalle. Ei sitä ruveta kyseenalaistamaan, siitä muodostuu niin selkeä kuva. Sen sijaan, jos on esimerkiksi kotivaalipiirissä taksiajoa, jota ei voi mitenkään matkan pituuden ajankohdan perusteella sitoa junaan tai lentoasemaan, syytä kyllä kysytään.

Välttelevätkö kansanedustajat julkisia liikennevälineitä, koska pelkäävät kansalaisten suoraa palautetta?

– Palautetta voi tulla, mutta se on myös elinehto. Tätä työtä ei voi tehdä ilman julkisuutta.

Myös sairausloman palkkio puhuttaa. Kansanedustajia jää silloin tällöin pitkille sairauslomille. Toisin kuin niin sanotuilla tavallisilla kansalaisilla, se ei kuitenkaan vaikuta heidän tuloihinsa. Miksei?

– Jos on peruste olla pois täysistuntotöistä ja valiokunnista, palkkiota saa kuitenkin sen neljä vuotta. Täytyy muistaa, että edustajan työ saattaa olla muutakin kuin valiokuntia ja eduskuntatyötä. Jos sairauden vuoksi ei voi osallistua täysistuntoihin, edustajat käyvät säännönmukaisesti tuomassa lääkärintodistukset.

– Edustaja ei menetä edustajanpaikkaansa eikä lakkaa olemasta kansanedustaja, vaikkei hän osallistuisi täysistuntoihin tai valiokuntiin.

Könttäkulukorvaus edullisin?

Kansanedustajille maksetaan edustajan kotipaikasta riippuen kulukorvausta 986,81–1 809,15 euroa. Se on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Rauhio muistuttaa, että kulukorvaukset ovat tärkeä tapa.

– On tärkeää, että eduskuntaan voi tulla valituksi ja edustajana voi toimia mistä päin Suomea tahansa. Jos kaikki edustajat olisivat Etu-Töölöstä, ei kansanvalta olisi sellaista kuin se nyt on. Maakuntien korkeammat kulukorvaukset takaavat sen, että olipa kotoisin miten pienestä ja syrjäisestä kunnasta tahansa, voi tulla kansanedustajaksi ja hoitaa sitä tehtävää. Sen takia meillä on myös asuntokorvaus.

Kulukorvaus maksetaan könttänä, ei toteutuneiden kulujen mukaan. Korvausta maksetaan myös sairausloman ajalta. Rauhio huomauttaa, että kun Britanniassa selviteltiin toteutuneita kuluja, ne olivat korkeammat kuin könttäkorvaukset. Toisin sanoen etukäteen määritellyt könttäkorvaukset saattavat sittenkin tulla toteutuneiden kulujen mukaan maksettuja korvauksia halvemmiksi.

– Kuitit tarkistetaan jos käsketään, lakia muuttamalla se järjestyy. Kuittien määrä ei ole ongelma, ihmisiä kyllä riittää, jos ne käsketään tarkistaa. Mikä on hyväksyttävä meno kansanedustajien tehtävien hoitamiseen? Kuinka suuri tai minkä tasoinen asuminen on hvyäksyttävää? Saako kansanedustaja pyytää tänne vieraita tai käydä eri tilaisuuksissa? Kuka nämä asiat päättää? Sen vuoksi on päädytty könttäsummaan.

– Jos poliittiset päätöksentekijät haluavat muuttaa sääntöjä, niin muutetaan. En kuitenkaan pidä nykyjärjestelmää huonona.

Julkaistu: 17.9.2018
1 kommentti