Apu

Danny: ”Kollegoista, joiden kanssa olen tehnyt töitä, 80 prosenttia on siirtynyt ajasta iäisyyteen”

Danny: ”Kollegoista, joiden kanssa olen tehnyt töitä, 80 prosenttia on siirtynyt ajasta iäisyyteen”
Danny, 78, laulaa uudessa laulussaan, kuinka kaikki rakastavat kuollutta. Hän on silti päättänyt elää. – On syytä kiittää, kun saan olla elämässä mukana kaikkine voimineni, myös seksuaalisten. Ja rukoilla, että jos saa rakkauden, saisi myös viisauden sen ylläpitämiseen.
Julkaistu: 20.2.2021
Taikauskoinen ihminen ei ryhtyisi puhuttelemaan kuolemaa, pyörittelemään ajatusta omista hautajaisistaan.
Ei ainakaan siihen malliin kuin Ilkka Lipsanen eli Danny euroviisukarsinnoissa mukana olevalla kappaleessaan Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua tekee.
Sama mies sai sydänkohtauksen lavalla kymmenen vuotta sitten, ja hänet kiidätettiin sieltä suoraan leikkaukseen. Lisäksi hän sairastaa diabetesta ja verenpainetautia.
– Luulen, että se johtuu asenteestani elämää kohtaan. Myönteinen asenne, kiinnostus ajan ilmiöihin ja uutisiin ovat syitä elämän jatkumiseen. Kuolema on liittynyt vahvasti kevyen musiikin puoleen aina Elviksestä lähtien. Monet kuolee helvetin nuorina ja ihan turhaan, tyhmyyttäänkin. Riittämättömyyden tunteeseen tai sairauteen, Danny sanoo.
– Eläkkeelle? Se kuulostaa minusta siltä, että kaikki elintoiminnot loppuu! Kivempaa on toimia eläkeiässä itseäänkin viihdyttävällä tavalla. Eläkemaksut hoidin ex- vaimoni Liisan neuvojen mukaan jollakin lailla.

Hautapaikkaani en ole päättänyt

Danny, 78, sanoo, että kuuntelemalla lääkäreitä ja muita terveystietäjiä, ottamalla lääkkeet sovitusti, hän on saanut jatkettua elämäänsä tähän saakka.
– Tänä jouluna kävin Kirkan ja Anki Lindqvistin haudalla. Mulla on tapana käydä eri ihmisten haudoilla, äitini, äitini isän Algot Niskan, Jyrki Hämäläisen ja parin muun. Niistä kollegoista, joiden kanssa olen tehnyt töitä, lähestulkoon 80 prosenttia on siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Sen Danny toki tiedostaa, että on jo ylittänyt miehen keskimääräisen eliniän.
– Hautapaikkaani en ole vielä päättänyt. Ehkä Hietaniemeen äidin suvun hautaan tai isän puolen sukusijoille Poriin tai Raumalle. Ex-vaimoni Liisan kanssa on näitä mietitty, mutta hän jäänee Ruotsiin, linnansa maille, Danny pohtii.
Danny sanoo, että kuuntelemalla lääkäreitä ja muita terveystietäjiä, ottamalla lääkkeet sovitusti, hän on saanut jatkettua elämäänsä tähän saakka.
Sitä hän ihmettelee, ettei hänellä ole tuskia tai sairauden tuntua.
"Miksi minun pitäisi loppuun kuluneena, kohta hautaan siirtyvänä miehenä seurata omaa pulssiani: vieläkö mä elän? En halua sitä, vaan olla mukana niin kauan kuin saan."
Sitäkin hän miettii, että itsensä yletön tarkkailu voi stressata pahasti.
– Miksi minun pitäisi loppuun kuluneena, kohta hautaan siirtyvänä miehenä seurata omaa pulssiani: vieläkö mä elän? En halua sitä, vaan olla mukana niin kauan kuin saan. Ymmärrän, että onnistunut lääkitys on etu. Yhtään tämän enempää en halua käyttää elämääni itsetarkkailuun, miten säälittävässä kunnossa olen tänään.
– Haluan iloita siitä, että taas tuli yksi päivä lisää! Havahdun aika ajoin toteamaan: Jukra, kun mä olen terve. Jukra, kun on hyvä olo, jukra, kun asiat ovat hyvin. Voin mennä ja tehdä, kaikki on hyvin. Okei, Danny, 78, no, entä sitten?
– Koko maailman väestö on elänyt korona-aikaa kymmenen viime kuukautta. Ihmiset on pakotettu ajattelemaan kuolemaa enemmän kuin koskaan sitten edellisten kulkutautien, Danny sanoo.

Janne Rintala on tämän ajan nero

Hän puhkuu intoa uuden edessä, mutta laulaa uudessa kappaleessaan kuolemasta ja luopumisesta. Miten tässä nyt näin kävi?
– Koko maailman väestö on elänyt korona-aikaa kymmenen viime kuukautta. Ihmiset on pakotettu ajattelemaan kuolemaa enemmän kuin koskaan sitten edellisten kulkutautien. Tästä keskustelin Janne Rintalan kanssa, ja ymmärsin kohdanneeni tämän ajan neron, joka vie minut ihan uuteen maailmaan. Koen suurta onnellisuutta, että tämän ikäisenä saan vielä katsoa maailmaa tuoreen analyytikon silmin!
Janne Rintala on myös Erika Vikmanin viimevuotisen Cicciolina-euroviisuhitin tekijä.
Parivaljakko Rintala–Lipsanen ryhtyi saman tien pohtimaan tekstejä kokonaisen albumin pohjaksi.
– Mottona oli, että kaikki tekstit, joita tehdään tälle kenties viimeiselle levylleni, ovat ensimmäisestä viimeiseen sanaan totta. Päätimme tehdä sen niin nopeasti, että voin laulaa vielä kaikki nämä laulut. Viisi kuusi on jo valmiina, ja niin on käynyt: sanaakaan en Jannen kirjoittamasta muuttaisi.
Danny puhuu siitä, miten hän on aina saanut tehdä töitä musiikkialan huippujen kanssa ja oivaltanut itse kuuluvansa muusikkokuntaan – tekstintekijäkuntaan, säveltäjiin, sovittajiin – yhtenä soittimena.
– Ymmärsin, että kun aika ajoin putoan pinnalta täysin, se johtuu siitä, etten ole tehnyt yhteistyötä heidän kanssaan, jotka oivaltavat tämän päivän. Uran alkupäässä ajattelin, että minä itse. Yhtäkkiä huomasin, että minä itse, joo joo, mutta yhteistyössä muiden kanssa!
Jos et ymmärrä olevasi riippuvainen muista musiikintekijöistä, olet tyytymätön itseesi ja voimasi loppuvat, näin Danny maailmasta ajattelee.
Et ymmärrä: miksen enää ole suosittu tai kysytty?
Se jäytää.
Kuuntele Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua joko alta tai tästä linkistä. Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.

"Miksei voi saada rakkautta ja välittämistä elinaikanaan?"

Suurta huomiota saanut Dannyn euroviisukappale Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua kertoo siitä, kuinka kuoleman hetkellä ihmisillä on enemmän ystäviä ja muistajia kuin koskaan.
Yksi niistä, joiden kohdalle äskettäin osui se suurien kehujen ja rakkauden päivä, on Pave Maijanen. Arvostus, kaipaus ja suru purkautuivat pidäkkeettömästi.
– Itsekseni ajattelin Pavesta ja yhteiskunnasta, että saatettiinko kenenkään päättäjän tietoisuuteen Paven terveydentila niin, että hän olisi voinut saada joitakin apurahoja tai muuta hänen terveyttään tukevaa apua. Kuka auttoi, vai auttoiko kukaan? Miksei voi saada rakkautta ja välittämistä elinaikanaan?
– Objektiivisesti voisi tietysti ajatella, että osa näistä artisteista, joita autoin pääsemään läpi, voisivat ehkä antaa tunnustusta tai kiitosta, Danny pohtii.
Ajatus vei koko viihdealaan, niihin noin 3 000 taiteilijaan ja esiintyjään sekä 30 000 muuhun viihdealan sidosryhmäläiseen, jotka jäivät vaille työtä, kun pandemia ajoi alan sulkuun.
– Miten alan saisi jotenkin pelastettua? Surusta puhutaan, mutta ei kehdata nostaa esiin häpeän tunnetta, joka tulee, vaikkei ole itse mitenkään syyllinen.
Mitkä asiat korostuisivat silloin, kun on Dannyn muistelemisen aika?
– Ajattelen itseäni neljän raiteen etenijänä. Ensimmäinen on äänilevyn tekijä. Toinen on showohjelmien kirjoittaja ja esittäjä – 55 olen niitä tehnyt. Raide numero kolme on D-tuotanto, suurimmillaan 360 hengen työnantaja. Nelonen on ammattikunnan eteen tekemäni työ, Soolo ry:n puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja 25 vuoden ajan, tämä yhteiskunnallinen panokseni.
Sitä Danny ei lähde arvelemaan, mistä ihmiset kiittävät tai eivät kiitä.
– Objektiivisesti voisi tietysti ajatella, että osa näistä artisteista, joita autoin pääsemään läpi, voisivat ehkä antaa tunnustusta tai kiitosta. Mielestäni autoin aika paljon täysin epäitsekkäästi, kaikkiaan 157 artistia, useimmiten kiitosta saamatta. En usko, että hyvä tulee takaisin – mutta kun näin hämmästyksekseni joskus käy, iloitsen siitä. Toisaalta se, että olisi edennyt elämässään virheitä tekemättä, ei ole mahdollista.
"Erika tuli elämääni, kun istuin Tangokuningatar-tuomaristossa. Hän jäi yhteistyökumppaniksi. Tehtiin töitä yhtäjaksoisesti neljä viisi vuotta, ja se muuttui seurusteluksi."
Nuoremmatkin muistavat nuo neljä raidetta, kunnianhimon ja sen, miten iso D toi Suomen viihdealalle kansainvälistä otetta. Häntä arvostetaan ja kiitetään alan suurmiehenä.
Samaan aikaan nykyisellä suttuisella julkisuudellasi nuorten naisten kanssa ikään kuin tahraat menneetkin. Se loukkaa, nolottaa. Ymmärrätkö tällaisen ajatuskulun?
– Ymmärrän. Mutten ole itse siitä kirjoittanut sanaakaan. Puhut näistä kahdesta nuoresta naisesta, Erika Vikmanista ja Helmi Loukasmäestä. Erika tuli elämääni, kun istuin Tangokuningatar-tuomaristossa. Hän jäi yhteistyökumppaniksi, tunsin että pystyn lahjakasta ihmistä auttamaan. Tehtiin töitä yhtäjaksoisesti neljä viisi vuotta, ja se muuttui seurusteluksi.
Erikan piti olla viime kesänä Rauman kesäteatteriin kiinnitettynä ja emännöidä samalla Dannyn Rauman-huvilalla myrskyvaurioita paikkaavaa korjausmiesten porukkaa. Kesäteatteri peruuntui ja Erika keskittyi hoitamaan levyuraansa Tampereelta.
– Tarvitsin huvilalle jonkun kesätöihin hoitamaan cateringiä. Helmi tuli paikkaajaksi, olin kuullut, että hän on fiksu, toimelias likka. En ollut häntä koskaan edes tavannut, ja juttu lähti heti lapasesta: joku kuvasi, kun hain hänet linja-autoasemalta. Kamala juttu, Danny sanoo surullisella äänellä.
– Se, että olen ihan loppumetreillä tekemässä näitä juttuja, on helvetin hienoa! Terveys on hyvä. Kesä on tulossa, mulla on hieno uusi vene, aion olla paljon huvilalla.

Palkkionmetsästäjät pörräävät ympärillä

Siitä lähtien palkkionmetsästäjät ovat pörränneet ympärillä drooneilla, veneillä ja autoilla. Kuva, lähetys, rahastus.
– Harmittaa, mutta ei sille voi mitään tehdä. En ole omasta mielestäni tehnyt mitään pahaa, vaan ainoastaan tarjonnut assistentin töitä. Kunhan Helmin opintopaikka selviää, hän jatkaa omaa elämäänsä opintoihin ja ammattiin. En ymmärrä näitä miljoonaseuraamisia. Luulen, että siitäkin syystä ikäni on ollut niin vahvasti esillä.
Jo 1960-luvun alussa Danny tuli julkisuuteen nuoruutta ja voimaa uhkuen. Teini-idolina. Sen jälkeen Suomi on muuttunut, ja entiset teinit ovat kuudessa vuosikymmenessä muuttuneet nykyisiksi harmaiksi kansalaisiksi.
On silti paikkoja, joissa Dannykin pääsee yhä olemaan joukkueen juniori. Lokakuussa, jos korona sallii, käynnistyy kiertue nimeltään Edelläkävijät: Pirkko Mannola, Kai Lind, Lasse Liemola ja Danny – muut esiintyjät ovat Dannya viitisen vuotta vanhempia.
– Kun ehdotin rundia, Lasse sanoi heti, että totta helvetissä lähden mukaan – meillä kaikilla näkyy jo takaseinä! Lasse muisteli, miten Charles Aznavour palasi Japanin- kiertueelta 94-vuotiaana. Tunnen suurta riemua, jos päästään tällä remmillä maailmalle.
– Nuorilta tulee tuore näkökulma. He hallitsevat somet ja netit, joita tämänikäinen ei opi ilman valtavaa harjoittelua. Heillä on niitä kykyjä joita minulta puuttuu.

Oppia voi sekä vanhemmilta että nuoremmilta

Kiertuejulisteen Danny on jo tehnyt, käsikirjoitus on syntymässä, monta isoa salia on alustavasti varattu. Danny pulppuaa ideoita: kaksi uutta elämäkertakirjaa on tekeillä kolmen entisen lisäksi, dokumenttielokuva, suurkonsertteja, hallia ja areenaa. Ne sijoittuvat vuosiin 2022 ja 2024.
– Vanhemmiltakin voi oppia, mutta nuorilta vasta voikin! Nuorilta tulee tuore näkökulma. He hallitsevat somet ja netit, joita tämänikäinen ei opi ilman valtavaa harjoittelua. Heillä on niitä kykyjä joita minulta puuttuu. On kaksi vaihtoehtoa: sulkea nuoret pois ystävä- ja tuttavapiiristä tai iloita heidän olemassa olostaan – alkaen omasta lapsenlapsesta, tyttären seitsenvuotiaasta kirkassilmästä!
Oman tyttären Heidin seitsemänvuotias poika asuu Luxemburgissa, ja Danny on hänelle Opa, saksalaisittain ukki.
– Heidi puhuu hänelle suomea, pojan isä saksaa, leikkikoulu on ranskalainen, ja englantiakin hän yrittää oppia. On upeaa, että tämä pikkupoika on olemassa ja viihtyy kesät Rauman-huvilalla. Nyt emme ole päässeet tapaamaan.
"Seksuaalinen aktiviteettini toimii toistaiseksi. Niin kauan kuin näin on, maailma on minulle avoin. On paljon asioita, jotka voivat sammuttaa miehisyyden, se on ominaisuus, jota seuraan tarkasti."
Hyvin usein Danny puhuu kiitollisuudesta. Kaikessa on outoa ristiriitaa: yltiöpäisen innostuneita suunnitelmia vuosiksi eteenpäin ja seuraavassa lauseessa varaus: huomenna kaikki voi olla myöhäistä. Sykähdyttää, kun tämän ikäinen lataa huimia suunnitelmia.
– Sinne vaan sekaan! Life goes on. Jos Jannen ja mun laulut eivät osu, sitten on helpompaa. Ei tarvitse enää välittää. Mutta jos jokin meidän lauluista osuu, teemme historiaa! Se, että olen ihan loppumetreillä tekemässä näitä juttuja, on helvetin hienoa! Terveys on hyvä. Kesä on tulossa, mulla on hieno uusi vene, aion olla paljon huvilalla.

Joe Bidenin ikätoveri

Danny juttelee Back to the Sixties -kavereistaan poptähtinä iltahämärissä, siitä, miten hauskaa on toimia iltahämärissä.
– Olen miettinyt, että voin mennä ihan minne vain. Minulla on siihen oikeus, tulematta loukatuksi tai kehutuksi. Saan olla vaan. Oman onnellisuuteni lähtökohta on, että pidän itsestäni ja yritän sopeutua elämääni. Ihmissuhteet ovat hyvällä mallilla, ex-vaimoni kanssa olemme ystäviä. Täysin onnellisena ajattelen, että elämästä on ehkä 90 prosenttia takanapäin, ja nyt eteenpäin!
– Ehkä muualla arvostetaan ikää eri tavalla. Kun siellä sanotaan, että 78 vuotta, lause jatkuu, että onpa hienoa – täällä ehkä halutaan loukata sillä iän esiintuomisella.
Danny tuumaa, että ei nuoruus tartu, eikä vanhuuskaan. Mutta asenne saattaa tarttua sekä hyvässä että pahassa. Ilolla hän seuraa ikätovereitaan, sellaisia kuin Paul McCartney ja Tom Jones, jotka näyttävät olevan samaa mieltä kuin Danny: musiikki on elämäntyö, eivätkä hekään ole keksineet sen kivempaa duunia.
– Ehkä muualla arvostetaan ikää eri tavalla. Kun siellä sanotaan, että 78 vuotta, lause jatkuu, että onpa hienoa – täällä ehkä halutaan loukata sillä iän esiintuomisella. Joe Biden on ikätoverini, josta ajatellaan että vuodet tarkoittavat kokemusta, verkostoja, arvovaltaa. Bidenilla itsellään täytyy olla vahva usko siihen, että hän pystyy vielä palvelemaan muita ihmisiä. Sitä minäkin omalla sarallani haluan!

Maailma on avoin

Ryvetään iässä vielä hetken verran. Tapana on sanoa, että vanhetessaan nainen muuttuu näkymättömäksi, liukuu sukupuolettomaan maastoon. Vaikeinta on kauniiden naisten, jos identiteetti on rakentunut vahvasti naiseudelle. Miten käy komean miehen?
Danny pyörittelee aihetta kuin kuumaa perunaa. Että joo, hän on nähnyt viehättäviä ja viisaita naisia, joille asia on valtavan raskas.
– No, kysymys voisi minun osaltani kuulua näin: toiminko minä vielä? Kyllä, seksuaalinen aktiviteettini toimii toistaiseksi. Niin kauan kuin näin on, maailma on minulle avoin. On paljon asioita, jotka voivat sammuttaa miehisyyden, se on ominaisuus, jota seuraan tarkasti. Se loppunee aikanaan, mutta siihen asti on syytä kiittää, että saan olla vielä elämässä mukana kaikkine voimineni. Ja toivoa ja rukoilla, että jos saa rakkauden, saisi myös viisauden sen ylläpitämiseen.
Kuvauspaikka: Temppeliaukion kirkko Helsingissä.

Ilkka Danny Lipsanen

  • Syntyi: 24.9.1942 Porissa.
  • Asuu: Helsinki, Kirkko­nummi, Rauma.
  • Perhe: Kolme aikuista lasta Turo, 48, Heidi, 44, Juha, 43. Yksi lapsenlapsi, Heidin 7-vuotias poika.
  • Uraa: Levyjä 1963–, yli 600 levytettyä kappaletta. 600 000 myytyä levyä. 55 käsikirjoitettua show’ta, D-tuotanto, joka työllisti 360 henkeä. Soolo ry:n puheenjohtaja 25 vuotta. Kolme elämäkertakirjaa.
  • Ajankohtaista: UMK:n finaalissa 20. 2. Syksyllä Edelläkävijät-kiertue Pirkko Mannolan, Kai Lindin ja Lasse Liemolan kanssa.
5 kommenttia